Kirjoittaja Aihe: Ævintýr |K11| fantasia | fikletsarja, 279/? 24.10.  (Luettu 38189 kertaa)

saralin

  • ***
  • Viestejä: 158
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 57/?
« Vastaus #40 : 06.08.2015 01:02:25 »
Uusi lukija täällä! Nimen perusteella lähdin lukemaan tätä (sekä myös siksi, että olen aiemminkin tekstejäsi lukenut ja pitänyt kovasti), enkä pettynyt lainkaan.

Heti alusta asti vallitsee mystinen ja tavallaan hämyinen tunnelma, kaikki tässä on niin satumaista miljööstä hahmojen nimiin ja paikkoihin. Malva, Valve, Kalhama, kalvaslinna.. kaikki elementit ovat kohdallaan. Tarinan kulku ja juoni ovat myös koukuttavat, paljon kysymyksiä ja tilaa yllätyksille riittää. Odotan innolla minua askarruttavien kysymyksien mahdollista ratkeamista - ja näitä kysymyksiä on siis paljon!

Erityisesti pidän nimenomaan miljööstä - erilaisia paikkoja on useita ja vaikka niitä ei ole kuvailtu kovinkaan paljon, välittyy kaikista aivan omanlaisensa tunnelma. Etelän ja pohjoisen erot, maaseutu ja rannikkokylän neuvosto sekä kuninkaan hovi... niin paljon kaikkea ei niinkään salamyhkäistä, mutta sellaista, joista ei saa kunnolla otetta - ainoastaan pieniä tiedonjyviä ympäröivästä maailmasta.

Ehdottomasti jään tätä seurailemaan, eikä haittaisi yhtään, jos tämä vähän venähtäisikin ;)
the universe is in your bones, the stars in your soul

Orenji

  • Remember me
  • ***
  • Viestejä: 1 256
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 57/?
« Vastaus #41 : 06.08.2015 22:34:46 »
Oi, ihastuttavia nämä kolme uusinta osaa!

Yllättävää kahdenkeskistä aikaa Alisan ja Valven välillä, hauskaa huomata, kuinka hyvin he tulevat loppujen lopuksi juttuun keskenään. Erittäin hyvä ajatus pyhittää heille pari raapaletta, pysyy kärryillä että missä sitä milloinkin mennään. Tulevathan he ainakin hyvin toimeen keskenään, keskustelu vaikutti olevan aika luontevaa ja sellaista luottamuksellista. :> Sanoit olevasi hieman epävarma dialogin suhteen, mutta mun mielestäni sen kanssa ei ole ilmennyt ongelmia missään vaiheessa, ainakaan mitään silmiinpistävää. En ehdi havaita kaikkea tuollaista, kun keskityn muun muassa kerronnan hienoihin sanavalintoihin.
Lainaus
Valven läsnäolo tekee minut liian tietoiseksi omista ääriviivoistani.
Niin upeasti ilmaistu ja tällaisia kohtua löytyy niin paljon enemmänkin!

Kiitoksia näistä muutamasta, odottelen innolla jatkoa~
« Viimeksi muokattu: 09.08.2015 10:12:24 kirjoittanut Orenji »
"Älkää luulko että pelastatte ihmisiä ottamalla heitä kädestä kiinni.
Mutta ottakaa heitä kädestä kiinni."

recidivist

  • ***
  • Viestejä: 198
  • rikoksenuusija
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 57/?
« Vastaus #42 : 01.09.2015 07:16:04 »
Tämähän on loistava! Olen etäisesti pettynyt siihen, että huomasin tämän vasta nyt, mutta ainakin sain lukea kerralla sitten enemmän :-D
Henkilöhahmot ovat mielenkiintoisia ja hyvin kirjoitettu - Eddasta lukiessa tulee tavallaan lämmin olo, Valve herättää kysymyksiä ja ärsyttää paljastaessaan itsestään ei mitään ja Alisaan on ainakin itseni helppo jopa samaistua.
Sata raapaletta taitaa tosiaan olla vähän toiveajattelua, koska yli puolenvälin tultua tunnutaan olevan vielä vähän lähtökuopissa. Näin lukijan kannaltahan se on vain hyvä asia, että teksti venyy... Yllättävää tekstissä on myös se, että omat hermoni eivät juuri koskaan kestä ns. pitkiä alkuja ilman edes jonkinlaista toimintaa (jos Kiiraa ei lasketa), mutta tässä tapauksessa se tuntuu vain oikealta, eikä tapahtumien nopeuttamista kaipaa ollenkaan.
Odotan innolla jatkoa!!
älä tapa, älä jätä henkiin
lukemista

Bonniee

  • Vieras
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 57/?
« Vastaus #43 : 01.09.2015 19:02:36 »
Tää on ihana ja mielenkiintoinen tarina, haluun lukea lisää!

Kiirasta en oikee osaa sanoa, tykkäänkö vai enkö. Toisaalta Kiira on inhottava, mut toisaalta haluun tietää lisää hänen taustastaan. Valve on myös mielenkiintoinen hahmo.

Jatkoa pian!

Okakettu

  • revonhäntä
  • ***
  • Viestejä: 613
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 61/?, 5.9
« Vastaus #44 : 05.09.2015 20:46:46 »
Jälleen kerran suuri kiitos kommenteista, kaikenlainen palaute ja tieto siitä, että tätä oikeasti lukee joku, merkitsevät paljon! ♥

mimamu: Yhteinen teenjuonti -tuokiohan on suorastaan suunnatonta edistystä, kun Alisa ja Valve ovat kyseessä! :> Itse olen äärimmilleen venytetyn slow burnin ylin ystävä, joten täytynee varoittaa, että sitä lajia tulee tässä riittämään jatkossakin - toivottavasti saan sen kuitenkin kuvattua kohtuu kiinnostavasti. ei sillä, kyllä tässä on vielä muutakin luvassa. Haha, minähän en siis pistäisi ollenkaan pahakseni Ævintýrista kirjoitettua fanfictionia, joten siitä vaan, jos hidas tahti alkaa turhauttaa. : D Tuo lainaamastasi kohdasta tehty huomio on jälleen erittäin hyvä: minun olisi pitänyt tuoda paremmin esille tekstissä, mitä sillä hain, sillä Alisa ei sanonut noin missään nimessä Valven vuoksi tai eduksi. Asiaan palataan kuitenkin (toivottavasti) vielä myöhemmin, joten en ala sitä selittelemään tässä puhki. Kiitos paljon kommentistasi, ilahduin paljon huomatessani, että seuraat ja pidät tästä edelleen!

saralin: Jee, uusi lukija, tervetuloa! Muistankin sinut Olen kuullut merestä -tekstin ajoilta, joten oli todella mukava huomata, että olet löytänyt myös tämän tekstin pariin ja pitänyt. Erityisesti mainintasi miljööstä ja sen yksityiskohdista sekä tunnelman satumaisuudesta ilahduttivat suuresti! Miljöön esilletuonti on minulle aina vähän vaikeaa, varsinkin näin raapalemuodossa, joten olen koettanut panostaa juurikin tuollaisiin pieniin asioihin, jotka tulevat tekstissä esille enemmän tai vähemmän vaivihkaa. Paljon on kuitenkin vielä asioita, joita haluan tuoda myös tämän tekstin maailmasta ilmi: esimerkiksi hoviin ja rannikkokylän neuvostoon tullaan palaamaan myöhemmin. Kiitos hirmuisesti kommentistasi!

Orenji: Jep, mielestäni oli korkea aika saattaa Valve ja Alisa ihan oikeasti puhumaan keskenään. :> Tätä olisi voinut tuoda paremmin tekstissä ilmi, mutta keskustelu lähti luontevasti käyntiin ennen kaikkea siksi, että se liittyi kasveihin ja yrtteihin, haha - muuten Alisa olisi varmaankin pysynyt visusti hiljaa. Aa, huojentavaa, että dialogi on ollut tähän mennessä ongelmatonta! Hienoa myös, että sanavalinnat ovat miellyttäneet, sillä kulutan niiden miettimiseen kirjoittaessa aina kohtuuttoman paljon aikaa. Kiitos jälleen kerran kommentistasi! Itsekin pidän aika paljon tuosta lainaamastasi kohdasta, joten hienoa, että joku muukin koki sen onnistuneeksi.

.Slytherin.: Kaikenlainen palaute on aina toivottua, turhaan siis huolehdit. (: Hienoa kuulla, että pidät hahmoista ja ideasta! Kiitos paljon kommentistasi, toivottavasti tämä teksti kiinnostaa myös jatkossa.

recidivist: Aa, hienoa, että uusia lukijoita on löytänyt vielä tässäkin vaiheessa Ævintýrin pariin! Satuin lukemaan kommenttisi aamulla ennen ensimmäistä yliopiston luentoa, mikä paransi päivääni huomattavasti, kiitos siis siitä! Hienoa, että olet pitänyt henkilöhahmoista - ilahdun aina erityisen paljon kuullessani, että lukijat tykkäävät Eddasta ja Alisasta. :> Hienoa myös kuulla, että tekstin tahti on tähän mennessä miellyttänyt, vaikket hitaista aluista yleensä pidäkään, minun itseni kun on välillä vähän vaikea hahmottaa, onko tahti lukijan kannalta liian verkainen vai ei. Kiitos todella paljon kommentistasi!

Bonniee: Kiira on tosiaan tarkoituksella vähän ristiriitainen hahmo, josta saadaan kuulla kyllä tulevaisuudessa vielä lisää - hienoa, että kiinnostus hänestä heräsi. :> Kiitos todella paljon sinullekin kommentistasi, olen ollut viime päivät aivan onnessani siitä, että ihmiset on löytäneet tiensä lukemaan tätä.


A/N: Noniin, nyt olisi jatkoa viimein luvassa! Näiden raapaleiden kirjoittaminen oli aivan tuhottoman vaikeaa - toivottavasti en enää ikinä joudu tekemään näinkin lyhyestä kohtauksesta sataa eri versiota, kuten tämän kanssa kävi... Laatukin vähän huolettaa, mutta noh. Näiden jälkeen alkaa joka tapauksessa taas uusi osio, jossa saadaan muun muassa kuulla, mistä Valve on saanut liikanimen korppikuningas. Sellaista. Tällaista.

**

58.

”Olen ihan kunnossa”, kuulen sanovani Valvelle hiljaa, aivan kuten Eddalle aikaisemmin. Lasken mukin pöydälle ja laitan käteni puuskaan, jotta hän ei pääsisi tekemään niistä vääriä johtopäätöksiä. Osa minusta on kuitenkin ennen kaikkea hämmentynyt: en odottanut, että hän välittäisi.

”Ja silti et pysty nukkumaan. Kiira kai vaanii unissasi”, Valve toteaa pehmeästi, katsellen kuinka puristan huuleni yhteen hänen tarkkanäköisyytensä yllättämänä. En ehdi muotoilla päässäni sopivaa vastausta, kun hän jatkaa:

”Olen pahoillani. Sinun ei olisi pitänyt joutua kokemaan mitään sellaista.”

Tyynesti lausutuista sanoista huolimatta Valven äänessä on hetken jotakin melkein kireää, turhautunutta. Ei kuitenkaan minua kohtaan, tajuan äkkiä, tai edes Kiiraa. On velvollisuuteni pitää sinut turvassa. Hänen katseensa viivähtää jälleen haavoittuneessa olkapäässäni.

Vaikka Valve antoi ymmärtää, ettei voinut Kiiran hyökkäykselle mitään, se vaivaa häntä selvästi.

59.

”Eihän se ollut sinun syysi”, sanon epävarman hiljaisuuden jälkeen, omasta huomiostani häkeltyneenä. ”Sanoit itse, ettet olisi pystynyt estämään häntä.”

”Ei ole kyse siitä, mihin pystyn tai en pysty. Minun olisi pitänyt…” Valve vaikenee, kuin tietämättä kuinka jatkaa. Hämärän keskelle on jo alkanut hiipiä aamun kalpeaa valoa. Jokin maagin ilmeessä saa hänet näyttämään hetken nuoremmalta kuin ennen.

”Niin ei enää käy”, hän sanoo lopulta, melkein enemmän itselleen kuin minulle.

Nyökkään, vaikka samalla en voi olla miettimättä, onko se todella lupaus, joka on mahdollista pitää. Meripihkajuoma tekee ajatuksistani pehmeitä ja kevyitä, täysin vääriä tähän hetkeen. En siitä huolimatta pysty karkottamaan Kiiran kuvaa täysin pois mielestäni.

”Heräsin hänen nauruunsa”, tunnustan. Inhoan sitä, kuinka pieneltä ääneni yhtäkkiä kuulostaa: pieneltä ja surunmentävältä. Virmajuuren rauhoittavasta vaikutuksesta huolimatta minun on suljettava silmäni pitääkseni sanani eheinä. ”Se… muistutti minua menneistä. Mutta voin jo paljon paremmin.”

60.

Vaistoan Valven tarkastelevan minua - meripihkajuomasta punoittavia poskiani, olkapäille karkailevia hiussuortuvia. Vaikka yritän olla ajattelematta asiaa, pystyn aistimaan ihollani myös hänen taikuutensa: en metsän hämärää tai vihaista ukkosta, vaan jonkin vaimeamman, kuin hengähdyksen.

Jokin siinä kaikessa muistuttaa minua etäisesti seremoniasta. En tiedä, onko se hyvä vai huono asia.

”Minun pitäisi varmaan palata. Kiitos juomasta.” Vastausta odottamatta liikahdan kohti keittiön ovea, toiveenani kadota paikalta vähin äänin. Hetken verran kuvittelen, että Valve antaa minun kulkea ohitseen sanaakaan sanomatta, ainoastaan hänen taikuutensa tuoksu perässäni.

”…Alisa.”

Yön ääriviivat ympärilläni tuntuvat katoavan kuullessani nimeni hänen lausumanaan. Tajuan, ettei Valve ole puhutellut minua sillä kertaakaan ensitapaamisemme jälkeen.

61.

Pysähdyn aloilleni sitä melkein itse huomaamatta, vain muutamaan askeleen päässä ovesta. Sormeni pusertuvat hapuillen nyrkkiin, aivan kuin voisin siten estää kaikki ne tunteet, jotka Valve sanomassa nimeni minussa aiheuttaa.

”Niin?” Tunnen maagin katseen kuin kosketuksen selässäni.

”Tiedän, ettet ole täällä omasta tahdostasi. Haluan sinun kuitenkin tietävän, että tahdon tehdä kalvaslinnasta sinulle turvallisen paikan. Sellaisen, jossa voit nukkua yösi pelkäämättä.”

Ajattelen tapaa, jolla hän kiirehti pois Kiiran kohtaamisen jälkeen, etäisenä kuten aina. En saa sovitettua sitä millään yhteen tämän hetken kanssa.

”Hyvä on”, sanon siitä huolimatta vaimeasti, kääntyen vielä kerran Valven suuntaan. Hän on kuitenkin kääntänyt katseensa jo poispäin minusta.

”Edda saapuu pian tekemään aamiaisvalmisteluja. Sinuna yrittäisin nukkua vielä muutaman tunnin.”

**
« Viimeksi muokattu: 05.09.2015 23:14:17 kirjoittanut Okakettu »
sentimentaalista löpinää.

Orenji

  • Remember me
  • ***
  • Viestejä: 1 256
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 61/?, 5.9
« Vastaus #45 : 06.09.2015 00:08:20 »


Pidän kovasti siitä, kuinka julkaiset monta raapaletta kerralla, pääsee lukemaan pidempiä pätkiä kerrallaan! Ei muuten tarvitse laadusta huolehtia, mä en ainakaan huomannut mitään eroavaisuuksia verrattuna edellisiin osiin. Onhan näissä kaikissa tietenkin omanlaisensa tunnelma, mutta tarkoitan nyt jotain sellaista merkittävää, silmäänpistävää erotusta. Valven ja Alisan luottamuksellinen keskustelu jatkuu ja hyvä niin, tässä paljastuu uusia yksityiskohtia tuon tuostakin. Kiira alkaa vaikuttaa aikaisempaakin uhkaavammalta ja häiritsevämmältä, toivottavasti Valve osaa tehdä asialle jotain. Alisa alkaa jo luottaa häneen aavistuksen verran enemmän, Valven ei kannattaisi tuottaa pettymystä.

Kiitoksia mielenkiintoisista osista, näitä on palkitsevaa lukea.
"Älkää luulko että pelastatte ihmisiä ottamalla heitä kädestä kiinni.
Mutta ottakaa heitä kädestä kiinni."

Nevilla

  • hajamielinen hupsu
  • ***
  • Viestejä: 4 376
  • Puuskupuh
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 61/?, 5.9
« Vastaus #46 : 07.09.2015 18:00:19 »
Mulla on taas aivot jumissa, pitäisi oikeasti tehdä n. sata muuta asiaa ja vaikka mitä, mutta koska olen nyt taas yli kuukauden seurannut tätä kommentoimatta, pitää välillä kirjoittaakin. Varoitan kuitenkin, että tästä tulee taas jotain ihan kummallista löpinää - anteeksi!

Rakastan tätä tarinaa edelleen. ♥ Valve ja Alisa alkavat syventyä hahmoina ja olen kovasti pitänyt siitä, että Valvestakin on näkynyt nyt jo häivähdyksinä pintaa syvemmälle. Edelleenhän hän on aika etäinen ja vaikeasti tulkittavissa, mutta se nyt kuuluu tarinan luonteeseen ja hitaaseen tempoon. Maagistasi tulee kovasti mieleen Maameren tarinoiden Ged, joka on yksi lapsuuteni (ja kyllä aikuisuutenikin) suosikkihahmoja. (Ja Alisasta vähän Tenar, koska alun rituaali, mutta muutoin hän on kyllä tosi erilainen. Ja hyvä niin, koska pidän Alisastakin paljon.)

Kiirasta minulle jäi hyvin ellottava olo, mutta se taas kertoo siitä, että kohtaus oli kirjoitettu hyvin. Mielelläni lukisin noidan taustasta tietysti enemmänkin, koska pahat, ällöttävät hahmot ovat sellaisia, joista en juuri perusta - ellei heissä sitten ole enemmän syvyyttä, historiaa tai motivaatiota. Toisaalta on toki niinkin, että toisinaan tarinat kaipaavat yksiselitteisen kammottavaa ja ikävää "pahista" taustavoimaksi, mutta katsotaan, millaisen kertomuksen olet itse päättänyt kirjoittaa. :) (Ja siis ämmöm, pointtina ei ollut nyt tässä keskittyä siihen, että minua pahishahmot eivät helposti sytytä, vaan siihen, että kohtaus oli tehokkaasti kirjoitettu ja Kiira aidosti pelottava ja luotaantyöntävä - hyvin kirjoitettu, siis. :) )

Virmajuurijuoma ♥ Tykkään yrttijuomista (ehkä osittain, koska Neville ♥) ja tuon juoman kuvaus nosti hymyn huulille. Jotenkin suloista ja lämpöistä ja silti eittämättä voimakasta. Vähän niin kuin hyvyys on.

Erinomaista settiä edelleen, odotan aina innolla uusia osia. :) Toivottavasti jonain päivänä kommentointiaikaa löytyisi sellaisenakin päivänä, kun aivoni eivät ole aivan muussina, mutta yritän siihenkin asti tulla edes hehkuttamaan rakkauttani tätä tekstiä kohtaan säännöllisin väliajoin. Kiitos tähänastisesta! ♥


93 percent stardust, with souls made of flames
we are all just stars that have people names.

VaahteranLehti

  • Yöeläjä
  • ***
  • Viestejä: 3
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 61/?, 5.9
« Vastaus #47 : 12.09.2015 10:11:01 »
Onneksi sain potkittua itseni avaamaan tän. En normaalisti lue finissä originaalifantasiaa, koska suuri osa ei oikeen mun mielestä toimi. Johtuu varmaan siitä, että koska omassa fantasiatekstissä on tosi paljon kehiteltävää, niin jotain jää helposti uupumaan. Otsikko on kuitenkin aina Pergamentinpalaa selaillessa osunut silmään tuon Æ kirjaimen takia. Ja aina oon vilkaissut genreä ja ollut silleen nääh. Mutta tämä kyllä rikkoi mun ennakkoluulot heti alusta asti (kunhan sain lukemisen typeryydeltäni aloitettua), enkä pystynyt lopettamaan tätä kesken sitten millään. Ehkä nyt sun avulla uskaltaudun lukemaan enemmänkin tän genren originaaleja.
 
  Nyt sitten itse tekstiin. Tykkääntykkääntykkääntykkään. PALJON. Oot saanut tällaisen tekstin toimimaan älyttömän hyvin lyhyillä raapaleilla, enkä ymmärrä, miten saat upotettua tuollaista kuvailua siihen sanamäärään, joka sulla on käytössä. Ja sen lisäksi vielä syventämään hahmoja sellaisilla pienillä asioilla, melkeen huomaamattomasti. :o Ei voi muuta kuin ihailla. Ja olla ehkä ihan vähän kateellinen.
   
   Haluaisin tietää enemmän Eddasta, sen lajista sekä menneisyydestä edellisen isännän kanssa ja sitä ennen. Myös Valvesta ja sen menneisyydestä haluan tietää paljon enemmän, mistä se tarkalleen on kotoisin, millainen perhe sillä on ollut ja kaikkea muuta mahdollista nippelitietoa. Sen lisäksi oon tositosi kiinnostunut kuulemaan lisää noidista ja siitä, millaisia noitia verinoitien lisäksi on olemassa. Oikeastaan haluan vaan kuulla kaikesta kaiken, ihan näin aluksi. :D 

   Sitten, yhden erityismaininnan ansaitsee ehdottomasti se, miten kuvailet Valven taikuutta. Se on kuvattu niin ihanan eri tavalla kuin magia yleensä (jokaisella ikäänkuin omantuntuinen magia, ihana idea. <3 Jos oon ees ymmärtäny oikein. :'D) Aah, voinko vaan kuolla tänne?

   Ehkä tuli jo selväksi, että todellakin seurailen jatkossakin, toivottavasti saan myös uudelleenilmoitettua olemassaolostani myöhemmin. Kiitos vielä ihanasta tarinasta ja siitä, että poistit ahdasmielisyyteni tällaisten tekstien suhteen. <3

~VL~
« Viimeksi muokattu: 12.09.2015 15:08:56 kirjoittanut VaahteranLehti »

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 289
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 61/?, 5.9
« Vastaus #48 : 20.09.2015 12:23:18 »
Jotenkin mun mielessäni kuva Kiirasta jonkinlaisena vampyyrinoitana vahvistuu koko ajan, koska tämä yhdistetään niin usein vereen ja verenpunaiseen. En vain oikeastikaan suostu uskomaan, että se on puhdasta sattumaa, koska sitä tapahtuu niin hirvittävän paljon, joten sillä on ihan pakko olla jokin suurempikin merkitys. Jotenkin ihan alkuun Kiiran ilmaantuminen paikalle tuntui kauhean tuulesta temmatulta, mutta nyt tarinan edettyä näin pitkälle, huomaan, että sillä on paljon suurempikin merkitys tarinan kokonaisuuden kannalta kuin aluksi ajattelin. Nyt tuon tapauksen seurauksena Alisa ja Valve tuntuvat lähentyneen toisiaan aivan eri tavalla kuin aikaisemmin, koska heillä on tavallaan 'yhteinen vihollinen' Kiiran muodossa. Ilman Kiiraa kyseistä lähentymistä ei olisi välttämättä tapahtunut ollenkaan, tai ainakin siinä olisi varmaan kestänyt paljon pidempään.

Tykkään edelleen kyllä ihan ylikovaa siitä, että tässä edetään sopivan hitaaseen tahtiin, koska nopeampi tuntuisi hirveän hätiköidyltä. Slow burn on välillä todella raivostuttavaa, mutta tässä mikään muu tyyli ei mielestäni toimisi kunnolla, koska Alisa tai Valve ei kumpikaan tunnu kovin innokkaalta ajatuksesta naimisiinmenosta sun muista siihen liittyvistä jutuista. Jos tähän yrittäisi nyt yhtäkkiä tunkea kauhean määrän romantiikkaa, se tuntuisi vain hirveän pakotetulta. Muutenkin tämä sun fantasiamaailmasi on aivan älyttömän ihana, koska kuten VaahteranLehtikin edelläni sanoi, niin ajatus siitä, että jokaisen taikuus on hitusen erilaista on aivan älyttömän kutkuttava, koska se liittää taikuuden jännästi henkilön persoonallisuuteenkin, kenties.

Harmillisesti Edda tipahti näistä uudemmista osista vähän taka-alalle, mutta toisaalta ihan ymmärrettävästi, koska näissä keskityttiin enemmän Alisan ja Valven kehittyvään... suhteeseen. Tuosta sanasta nyt lähtee vähän väärät vibatukset, mutta olkoon, kun en parempaakaan tähän hätään keksi. :D Toivon kuitenkin, että jatkossa Eddastakin tulee taas vähän enemmän kaikkea kivaa, koska hän on aivan ihana tapaus. (:

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ansa

Okakettu

  • revonhäntä
  • ***
  • Viestejä: 613
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 61/?, 5.9
« Vastaus #49 : 29.09.2015 21:18:14 »
Vastailen taas välissä kommentteihin - ne ovat jälleen kerran piristäneet minua aivan hirmuisesti, suuri kiitos kaikille yhteisesti! ♥

Orenji: Suuri kiitos itsellesi palkitsevista kommenteistasi, ihanaa, että kommentoit tätä niin aktiivisesti! Noiden raapaleiden kirjoittaminen oli hirmu hankalaa syystä tahi toisesta, joten hyvä kuulla, ettei se kuitenkaan näkynyt laadussa, se kun oli suuri huolenaiheeni. Yritän tosiaan aina julkaista vähintään neljä raapaletta kerralla, jotta luettavaa olisi enemmän. Kiitos jälleen kommentistasi! (:

Nevilla: Aa, turhaan pyytelet anteeksi - kommenttisi oli todella iloinen yllätys, hienoa että luet ja pidät tästä edelleen, se merkitsee paljon! Erityisen mukava oli kuulla, että hahmot miellyttävät, ja että olen saanut Valvestakin tuotua jo vähän esille muutakin kuin ainaisen hahmoa ympäröivän etäisyyden. :> Täytyy myöntää, että minulla on sivistyksessä Maameren tarinoiden mentävä aukko, joten Ged tai Tenar eivät ole minulle tuttuja, mutta mainintasi maagista sai kieltämättä kiinnostukseni heräämään! Ihanaa, että Kiira-kohtaus oli mielestäsi hyvin kirjoitettu, se on kuitenkin aika erilainen verrattuna kaikkeen muuhun viime aikoina kirjoittamaani. Ymmärrän myös täysin pohdintasi pahishahmoista, oma mielipiteeni on melko lailla sama. Tarkoitukseni on tuoda Kiiraan ainakin jonkinlaista syvyyttä taustansa ynnä muun kautta… vaikka hän pysynee kyllä siitäkin huolimatta kammottavana. :>  Kiitos suuresti kommentistasi!

.Slytherin.: Kiva kuulla, että tykkäät edelleen! Valvesta saadaan kyllä kuulla piakkoin lisää, jos ei vielä seuraavissa raapaleissa, niin sitä seuraavissa sitten. Kiitos jälleen kommentistasi!

VaahteranLehti: Oi, uusi lukija, hienoa että nimi sai sinut houkuteltua tämän, ja sitä kautta finin originaalifantasian, pariin! :> Kommenttisi teki minut ihan äärimmäisen iloiseksi, ihanaa, että olet tykännyt tästä! Olen koettanut juurikin panostaa tuohon hahmojen syventämiseen pienillä yksityiskohdilla, joten mainintasi siitä ilahdutti suuresti – samoin kuin tuo huomiosi Valven taikuudesta! Olet ymmärtänyt ihan oikein, Ævintýrin maailmassa taikuus on ikään kuin henkilökohtaista, omaleimaista, ja vaihtelee siis käyttäjänsä mukaan. Siihen tullaan lähitulevaisuudessa perehtymään enemmän, samoin kuin Eddaan, jonka menneisyys on luonnollisesti hyvin tiiviisti kytkeytynyt Valven taustaan… Muttasiis, kiitos hirmuisesti kommentistasi, toivottavasti saan pidettyä tarinan kiinnostavana myös jatkossa!

LillaMyy: Kiiran ilmestyminen oli ihan harkittu juttu, joten hyvä kuulla, ettei se lopulta tuntunut mielestäsi niin tuulestatemmatulta. :,> Kuten itsekin sanoit, tapaus auttoi Alisan ja Valven lähentymisessä, ja sillä on muitakin seurauksia jatkoa ajatellen… Hienoa, että hidas tahti miellyttää, ja kiitos kehuista maailman suhteen! Juurikin näin, taikuus kytkeytyy tiiviisti käyttäjänsä persoonallisuuteen. Edda jäi tosiaan vähän taka-alalle, mutta pyrin pitämään hänet kuitenkin tarinassa tiiviisti mukana, vaikka jatkossa keskitytäänkin enemmän Alisan ja Valven väleihin. Ilahduin joka tapauksessa paljon, että pidät hänestä, Edda on omiakin suosikkejani! Kiitos paljon kommentistasi, hienoa, että seuraat tätä edelleen.
sentimentaalista löpinää.

Helyanwe

  • ***
  • Viestejä: 125
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 61/?, 5.9
« Vastaus #50 : 30.09.2015 17:44:59 »
Hui, ekaa kertaa kommentoin originaalia, saa nähdä miten käy. Lukaisin tämän eilen illalla kokonaan ja rakastuin <3 Onneksi päätin tänään kommentoida paremmalla ajalla, puhelimella siitä ei olisi tullut mitään, mutta pidemmittä puheitta...

Voisin aloittaa ihan alusta. Vau. Siis, vau. Kieli on uskomattoman kaunista, ja kuvailut todella tehokkaita. Tuolla oli paljon sellaisia pieniä yksityiskohtia, joihin rakastuin, kuten tapa jolla kuvailit Valven taikuutta. Valve muutenkin on mielestäni loistavasti kuvattu hahmo kaikin puolin, ja pidän siitä miten pakkoavioliitto ei ole pakollista vain Alisalle. Se tuo noiden kahden välille tasa-arvoisuutta, jos sellaista voi pakkoavioliitossa olla. Ero Alisan ja 'paremman väen' välillä on hyvin selkeä, ja ehkä siksi on hyvä ettei Valve itse vaatimalla vaatinut itselleen nuorta vaimoa. Se olisi tavallaan ollut jo liian epäreilua Alisalle.

Muutenkin pidän siitä, kuinka läheinen perhe on Alisalle, eikä sitä unohdettu heti, vaikka kaipaaminen tekeekin kipeää. Erityisesti Alisan isä jäi minulla hyvin mieleen. Kalvaslinnan kuvailu oli upeaa, kiitos kun olet käyttänyt sanasen siihenkin. Koti kertoo paljon siinä asujasta, ainakin siltä tuntuu Valven tapauksessa. Edda on myös aivan ihana hahmo, sellainen äitimäinen.

Argh, tässä on niin paljon mysteerejä joihin kaipaan ratkaisua! Hemmetin Valve, käy nyt joskus muutenkin kotonasi kuin kääntymässä ja selitä vähän asioita :D Haluan tietää lisää tuosta seremoniasta, Rahkosta (hehkutan vielä noita nimiä <3) ja Valvesta itsestäänkin. Uh, Kiira on myös hurjan mielenkiintoinen hahmo! Hänestä saamme varmasti myös kuulla myöhemminkin.

Lainaus
”Niinhän sinä luulet, krummí”, Kiira sanoo. Hänen suunsa hymyilee edelleen, mutta silmät eivät. ”Etkö muista, kuka korjasi heidät pois aina Rahkon kyllästyttyä? Siihen aikaan en ollut koskaan nälkäinen.”

”Minä en ole hän.”

asjklaklaksdf en kestä! Jatkoa kaipailen, ja multa nyt jäi varmaan puolet kaikista asioista sanomatta, mutta kuitenkin.
"Makuasioista ei voi kiistellä, mutta huonosta mausta on velvollisuus huomauttaa."

Okakettu

  • revonhäntä
  • ***
  • Viestejä: 613
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 66/?, 3.10
« Vastaus #51 : 03.10.2015 19:00:51 »
Helyanwe: Jee, uusi lukija, tervetuloa tämän tekstin pariin! Ihana kuulla, että olet tykännyt tästä, kommenttisi sai minut hirmu hyvälle tuulelle. ♥ Minulle oli alusta asti selvää, että haluan tehdä avioliitosta pakon saneleman tasapuolisesti sen molemmille osapuolille, joten hienoa että pidit kyseisestä ratkaisusta. :> Heh,"hemmetin Valve, käy nyt joskus muutenkin kotonasi kuin kääntymässä ja selitä vähän asioita" kuvaa tätä alun tilannetta kyllä paremmin kuin hyvin! Kiitos todella paljon kommentistasi ja huomioista, oli erityisen mukava kuulla, että olen mielestäsi onnistunut kalvaslinnan ja Alisan koti-ikävän (ja ylipäätään perheen tärkeyden) kuvailussa. Tuo lainaamasi kohta on yksi omia suosikkejani, joten olin luonnollisesti tosi iloinen, että poimit tekstin seasta juuri sen. Kiitos!

A/N: Apua, miten tämä jatkon julkaisu taas näin venähti... Yritän vastaisuudessa lisätä uusia raapaleita ainakin sen kaksi kertaa kuukaudessa, ellen aivan huku koulutehtäviin ja muuhun elämään.   

**

62.

Minä herään aurinkoon kasvoillani.

Hetkeen en ole varma, mistä valo pyrkii esiin. Silmäluomet tuntuvat painavilta yrittäessäni saada ne auki, enkä pysty heti tarkentamaan katsettani mykkien unien jäljiltä. Hämmentyneenä huomaan, että oloni on kuitenkin levännyt, mieleni rauhallisempi kuin pitkään aikaan. Suussani maistuu jokin makea, aivan kuin olisin ennen nukahtamistani juonut juoksevaa hunajaa.

Valeriaana. Sana saa muistikuvat öisestä keittiöstä ja Valvesta palaamaan. Ponnahdan istumaan olkapään vihlonnasta välittämättä, katson tovin ympärilleni. En muista, kuinka pääsin takaisin huoneeseeni tai miten nopeasti nukahdin. Ikkunan takana päivä on jo pitkällä.

Sysään peiton syrjään ja ryhdyn riisumaan tunikaa yltäni vaihtaakseni sen uuteen. Silmäkulmastani näen kuivuneen veren täplittävän Eddan tekemää sidosta, muttei niin pahasti kuin pelkäsin. Aika parantaa haavan kyllä.

Ehkä siksi askeleeni tuntuvat kevyiltä suunnatessani keittiötä kohti.

63.

”Oh, Alisa-neiti! Olette hereillä.”

Edda kääntyy hymyillen puoleeni tulisijan äärestä. Näen, että hän on jo valmistamassa päivällistä: hellalla porisee keitos, jonka pitäisi kaiketi saada minut muistamaan, kuinka pitkä aika viimeisimmästä ateriastani on.

”Nukuitteko hyvin?”

”Ihan hyvin, kiitos”, vastaan aavistuksen hajamielisesti, kuljettaen katsettani keittiön ääriviivoissa. Aamupäivän valossa kaikki näyttää erilaiselta. Etsin siitä huolimatta tuttuja yksityiskohtia, yritän palauttaa yön tapahtumat mieleeni: käsieni yhtäkkisen lämmön, mukista kantautuneen virmajuuren hajun. Valven äänen hänen sanoessaan olen pahoillani.

Osa siitä tuntuu nyt, selkeydestään huolimatta, aivan unelta. Keittiössä ei ole jälkeäkään pehmeästä hiljaisuudesta tai maagista valmistamassa yrttijuomaa. Vilkaisen kysyvästi Eddaan, mutta hänkään ei osoita millään tavalla, että tietäisi asiasta jotakin.

”Tuota, Edda…”

”Niin, Alisa-neiti?”

Rohkeuteni pettää kesken kaiken. ”Voisinko syödä aamiaisen täällä?”

64.

Kiiran vahingoittama olkapää tekee minusta aavistuksen kömpelön, muttei niin paljon, ettenkö voisi auttaa keittiössä tavalliseen tapaan. Edda yrittää aluksi vastustella, mutta myöntyy lopulta nähdessään ilmeeni: olen ollut toimettomana tarpeeksi kauan.

Minun on kuitenkin vaikea päästä kiinni työnteon rytmiin. Tuijotan edessäni olevia vihanneksia pitkän aikaa todella näkemättä niitä, ja kun lopulta tartun veitseen, ovat liikkeeni hitaampia kuin tavallisesti. Tiedän, ettei se johdu haavoittuneesta kädestäni. Huomaan kaiken aikaa odottavani, että Edda sanoisi keskustelumme lomassa jotakin Valvesta, mutta hän ei mainitse sanallakaan isäntäänsä tai sitä, missä tämä on – poissa, luultavasti.

”Haluan tehdä kalvaslinnasta sinulle turvallisen paikan. Sellaisen, jossa voi nukkua yösi pelkäämättä.”


Puristan veistä sormissani. Voiko olla, että kuvittelin sittenkin kaiken? Epäilys on vaimea, mutten saa sitä häviämäänkään. Olisi liian helppoa väittää tapahtunutta pelkäksi uneksi.

”Taidan käydä puutarhassa hakemassa yrttejä”, mumisen lopulta puoliääneen Eddalle.

65.

Oloni on keittiön ulkopuolella paljon tyynempi. Sidon hiukseni taskusta löytämälläni kankaanpätkällä, pois tulevien puutarhatöiden tieltä, ja lähden marssimaan kohti linnan ulko-ovia. Ruusut, päätän kävellessäni, työntäen mielestäni noidat ja maagit ja sen, miltä Valven taikuus ihollani tuntui. Tänään minä pidän huolta ruusuista.

Kalvaslinnan käytävät ovat hiljaisia kuten aina: ainoastaan tummat jäljet eteishallin lattialaatoissa kertovat Kiiran kanssa käydystä välikohtauksesta. Muisto silloisesta kauhusta saa sydämenlyöntien kaiun hetkeksi tihentymään korvissani, mutta onnistun pitämään levottomuuden loitolla.

Rauha ei kestä kauaa. Linnan seinien sisäpuolella vallinneen vaimeuden jälkeen ulkomaailman äänet ovat teräviä ja kovia. En heti ymmärrä, mikä ne aiheuttaa, vaan tähyilen levottomasti ympärilleni kävellessäni eteenpäin.

Minun ei tarvitse kulkea kauaa. Otsani rypistyy nähdessäni suurten mustien lintujen, korppien, kaartelevan puutarhan yllä. Ne ovat tummia varjoja taivaalla, joka muutoin on pilvettömän sininen.

66.

Olen kuullut korppien käheän laulun kalvaslinnassa aiemminkin, mutta vain etäältä, niin kaukaa kilometrien päästä, ettei siitä ole tarvinnut välittää. Nyt ne ovat minua niin lähellä, että voin välimatkastakin huolimatta erottaa terävät kynnet ja tummina kiiluvat, kaikennäkevät silmät.

Tiedän, että korppien läsnäolo saisi kotikylän vanhimmat kauhistumaan. Kylässämme ei ehkä puhuttu koskaan taikuudesta tai maageista, mutta korpit olivat paholaisen lintuja: ne toivat mukanaan onnettomuuden. Lähitilan Helka muisteli usein pimeinä talvi-iltoina, kuinka hän oli kuullut korppien huutavan lähistöllä muutama päivä ennen poikansa kuolemaa.

Minä pystyn ajattelemaan kuitenkin vain ruusuja, omenapuuta. En keksi, mitä linnut voisivat puutarhasta haluta, mutta pelkään niiden turmelevan jotakin. Etsin maasta käteeni heitettäväksi kiven siltä varalta, että minun on häädettävä korpit väkisin pois.

Ne eivät kuitenkaan ole puutarhassa yksin. Valve seisoo portin sisäpuolella selin minuun, korppien ympäröimänä. Yksi niistä on asettunut maagin olkapäälle ja raakkuu matalasti, aivan kuin puhuisi hänelle jotakin. Näen Valven koskettavan linnun päälakea kevyesti sormenpäillään.

Tajuan unohtaneeni, että toisinaan häntä kutsutaan myös korppikuninkaaksi.

**
« Viimeksi muokattu: 19.12.2015 23:20:59 kirjoittanut Okakettu »
sentimentaalista löpinää.

Tuhisija

  • Vieras
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 66/?, 3.10
« Vastaus #52 : 06.10.2015 18:21:01 »
Ajattelin nyt viimein tulla kommentoimaan, kun sitä lupailin ja jatkoakin on tullut :)

Aivan ensiksi täytyy sanoa, että ihailen sitä, miten saat niin lyhyeen sanamäärään mahtumaan tunnetta ja tapahtumia. Toisekseen, tykkäilen hirmuisesti tästä tarinan maailmasta ja mulla on herännyt kiinnostus monia asioita kohtaan. Ihan tavallisten ihmisten eloa kohtaan, taikuutta kohtaan ja niin edelleen. Kun Alisa muistelee menneitä, herää hirvittävä kiinnostus tietää lisää hänen lapsuudestaan, hänen perheestään ja muista hänen tuntemistaan ihmisistä. Myöskin Kalvaslinnan entisestä isännästä Rahkosta on kova halu tietää lisää, mutta hänestä varmaan selvennee jotain lisää jatkossa.

Kiira. Täytyy sanoa, että mullakin kävi taannoin lukiessa mielessä, että Kiira olisi jonkinmoinen vampyyrinoita, juurikin sen takia, että punainen yhdistettiin häneen niin paljon. Mutta Kiirankin taustat jäivät mietityttämään, samoin kaikki se mitä hän sanoi Rahkosta ja seremoniasta. Ilmeisesti siis seremonia ja häät liittyvät jotenkin yhteen. Pohdin sitäkin, että kun Valve sanoi, ettei Alisa ole valmis seremoniaan, ettei tämä kestäisi sitä, niin olisikohan Rahkon valitsimille käynyt niin, etteivät he olleet tarpeeksi vahvoja/valmiita seremoniaan ja heille sitten kävi jotain? Toisaalta Kiira sanoi Rahkon kyllästyneen heihin, mutta jäin vain tuota pohtimaan. Ehkä sekin selvinnee.

En saa nyt mitään fiksumpaa aikaiseksi. Pidän tästä tarinasta paljon, olet luonut hyvin mielenkiintoisen maailman ja hahmot ja saanut miut koukkuun. Nämä uusimmatkin raapaleet herättivät kysymyksiä Valvesta ja korpeista. Jäänkin siis odottelemaan malttamattomana jatkoa :D

Kiitos paljon.

LaraLura

  • ***
  • Viestejä: 147
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 66/?, 3.10
« Vastaus #53 : 19.10.2015 00:31:10 »
Oooi...

Tähän oli tullutkin "muutama" luku uutta luettavaa. ;)
Tykkäsin todella paljon. Tää on oikeesti hyvällä tavalla erilainen ja kun kaikkea ei kerrota perinteiseen pitkään kerronta tapaan, jääp vähän myös omalle mielikuvitukselle omaa tilaa.

Tykkään ja paljon. :) Jatkoa odottaen
♥: Lara
Tofu the Tössötassu ♥

Orenji

  • Remember me
  • ***
  • Viestejä: 1 256
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 66/?, 3.10
« Vastaus #54 : 19.10.2015 22:36:11 »
Hienoja nämä viimeisimmät osat, olen täsmälleen samoilla linjoilla kuin edeltävät kommentoijat. Kuvailu oli tosiaankin onnistunutta, yhdistelmä herkkää, kaunista, sellaista rauhanomaista ja levollista. Jos osaisin kirjoittaa pitkiä tekstejä, tahtoisin saada niihin juuri tällaista tunnelmaa ja tulkittavuutta! Se on hienoa, kun kirjoittajan oma ote näkyy, etenkin, jos se näkyy jo ensimmäisestä lauseesta. "Aurinko paistaa" / "Minä herään aurinkoon kasvoillani." Onhan näissä eroa, lienee kai sanomattakin selvää, että pidän sinun versiostasi huomattavasti enemmän. Ei tarvitse yrittää liikoja, kun tietää mitä parhaiten osaa. :>

Luvut olivat taasen erittäin viihdyttäviä, odottelen seuraavia.
"Älkää luulko että pelastatte ihmisiä ottamalla heitä kädestä kiinni.
Mutta ottakaa heitä kädestä kiinni."

Juuli

  • ***
  • Viestejä: 10
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 66/?, 3.10
« Vastaus #55 : 21.10.2015 22:08:33 »
Täytyy nyt heti alkuun tunnustaa, että odotan tähän jatkoa palavammin kuin mihinkään muuhun tekstiin. Koska fantasia ja tummanpuhuva maagi ja nuori maalaistyttö ja pakkoavioliitto. Eli kolahti ja kovaa heti kun huomasin tämän, vaikka mietinkin aluksi, onko asetelma liian ennalta arvattava (vielä edelleenkin, Kiiroineen kaikkineen). Tulevat rapsut sen todistaa, olinko väärässä vai en.

Aluksi vähän häiritsi tämä raapalemuoto, koska tarina jatkuu paikoin raapaleesta toiseen niin saumattomasti, että olisi voinut mennä myös ilman ”turhaa” pätkimistä. Kuitenkin ymmärrän, että tämän muotoisena pystyy tyylikkäästi jättämään monia asioita sanomatta, jolloin jännitys pysyy mukavasti yllä.

Valven salaperäisyys ja Alisan tietämättömyyshän on tämän tarinan juttu. Lukijalla on sata ja yksi kysymystä ja hän saa ihanan nautinnollisesti odottaa niihin vastauksia. Alisan näkökulma sopii tähän hyvin, lukijalle paljastuu Valvesta vain se, minkä Alisakin havaitsee. Vaikka Alisa on niin tarkkanäköinen, että huomaa Valven katseen kädessään jne., hänen kauttaan lukija ei saa kuitenkaan kovin paljoa tietoa esim. Valven kasvojen ilmeistä, joista voisi paljastua jotain muuten kovin hiljaisesta maagista. Pidän siitä myös siksi, koska se luo kuvaa Alisasta. ”Lopulta katson kaikkialle muualle paitsi työhönsä uppoutuneeseen maagiin. Valven läsnäolo tekee minut liian tietoiseksi omista ääriviivoistani.” Tässä se sanotaan suoraan, että Alisa ei koe helpoksi koko ajan tuijotella Valvetta, mutta myös muussa tekstissä on pieniä johtolankoja esim. siitä, missä Alisan katse menee. Näköaistin sijaan lukija saa tietää tällaista: ”Vaistoan Valven tarkastelevan minua - meripihkajuomasta punoittavia poskiani, olkapäille karkailevia hiussuortuvia.”  Ja nyt kun menin sanomaan Valven ilmeistä, niin onhan siellä ainakin yksi erittäin huomion arvoinen kohta: ”Jokin maagin ilmeessä saa hänet näyttämään hetken nuoremmalta kuin ennen.” Mutta nytkin ollaan Alisan pään sisällä eikä sanota mitään suoraan. Jes, hyvä!

Mutta mikä on erityisen hienoa, on se, että vaikka lukija seuraa tarinaa Alisan kautta, hänenkään ajatuksistaan ei aina ota selvää. Voi myös olla, että Alisa ei ota niistä itsekään selvää. Pointti kuitenkin oli, että niitäkään ei anneta lukijalle suoraan tarjottimella, jolloin Alisakin hahmona jaksaa kiinnostaa.

Teksti on hyvin kaunista kaikkine kielikuvineen. Kuitenkin olen erittäin vakuuttunut, että kirjoittajalla (tai vaihtoehtoisesti Alisalla) on jonkun sortin pakkomielle ääriviivoista, sillä kaikilla ja kaikella on ääriviivat. Esim. tässä se jopa jo häiritsi: ”’Ihan hyvin, kiitos’, vastaan aavistuksen hajamielisesti, kuljettaen katsettani keittiön ääriviivoissa.” Tuo aiemman lainaukseni ilmaus "tietoiseksi omista ääriviivoistani" taas oli mielestäni upea.

Tuli pitkä kommentti, mutta oli pakko, kun luin (taas) kokonaan alusta läpi oikeassa mielentilassa. Kiitos, jään ehdottomasti seuraamaan!
« Viimeksi muokattu: 21.10.2015 22:14:39 kirjoittanut Juuli »

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 420
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 66/?, 3.10
« Vastaus #56 : 22.10.2015 09:45:56 »
Hih, moi.

Lukaisin kaikki osat tuossa nopeasti putkeen. Aiemmin minua tämä vähän arvelutti enkä jaksanut edes aloittaa koko tekstin lukemista, koska en osaa jostain syystä lukea fantasiaa ficceinä. Ihan ihmeellinen fiksaatio sekin. Mutta en kadu tähän tarttumistani, vaikka nuo 66 osaa aluksi mietityttivät. Sitten älysin, että tosiaan, nehän ovat raapaleita niin ei mitään hätää.

Ja minkälaisia raapaleita olivatkaan. Loistavia, tunnelmallisia ja teknisesti oivaltavia. Todella mukaansatempaavaa tekstiä, ja kuten monen muunkin, Valve vei myös minun sydämeni 8'D tummanpuhuvat ja vähän pelottavankinoloiset maagit ovat aina viehättäneet minua myös kirjoissa. Vahva naispääosakin on suurta plussaa, joten tämähän on ihanteellinen teksti.

Propsit vielä Eddasta, aivan ihana hahmo :3 niin suojelevainen, mutta silti näkee Alisan potentiaalin.

Jes, kiitos tästä ja jään odottelemaan jatkoa innosta puhkuen ^^

~ Zarroc

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.

Okakettu

  • revonhäntä
  • ***
  • Viestejä: 613
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 70/?, 8.11
« Vastaus #57 : 08.11.2015 19:30:49 »
Hola, tässäpä muutama uusi raapale ja kommentteihin vastailua. Toivottavasti ette tunne ihan hirveää myötähäpeää ylitsevuotavasta kiitollisuudestani, mutta olette oikeasti aivan ihania, kun jaksatte kertoa mielipiteenne tästä tekstistä. Se ilahduttaa ja merkitsee paljon, olipa kyse sitten uusista lukijoista tai jo aiemmin kommentoineista. Kiitos! ♥

Tuhisija: Mukavaa, että saavuit kommentoimaan, tulin nimittäin todella iloiseksi kuullessani, että luet tätä! :> Pidän kovasti sinun fantasiamaailmastasi sen perusteella, mitä olen siitä lukenut, joten siksikin olen kovin otettu, että sinä pidät puolestasi Ævintýrin puitteista. Alisan menneisyyttä tullaan raottamaan tulevaisuudessa vielä lisää, hienoa, että olen ilmeisesti saanut arkisetkin asiat kuvattua suhteellisen kiinnostavasti. Rahko ja seremonia jäivät tarkoituksella vielä melko arvoituksellisiksi sivuhuomioiksi, mutta molempiin palataan kyllä! Kiitos todella paljon kommentistasi, minun pitääkin palata tässä myös sinun fantasiaraapaleittesi pariin, kunhan löydän siihen vain aikaa.

.Slytherin.: Ihanaa, että jaksat aina kommentoida! (: Hienoa myös, että Valven kuvailu oli mielestäsi tuossa lopussa onnistunutta, halusin saada siihen omanlaistaan tunnelmaa, joten ilahduin kun se mainitsit. Kiitos jälleen kommentistasi!

LaraLura: Hienoa kuulla, että luet tätä edelleen ja tykkäät! Raapalemuodon avulla on tosiaan mielenkiintoista hyödyntää kerrottujen asioiden lisäksi sitä, mikä jää sanomatta, joten mainiota että pidät siitäkin puolesta tässä tekstissä. Kiitos paljon kommentistasi!

Orenji:
Halusin tuoda kuvailussa esille virmajuuren jälkeistä tunnelmaa seesteisyyden muodossa, mukava kuulla, että onnistuin siinä! Kehusi kuvailun suhteen ilahduttivat muutenkin paljon – raapalemuodossa kuvailuun voi toki panostaa vähän eri tavalla, kuin jos kyseessä olisi useita liuskoja pitkä luku, mutta Ævintýrin myötä olen päässyt pitkästä aikaa oikeasti leikkimään kielellä, mikä on hirmu palkitsevaa jotenkin. Hienoo siis, että joku siitä pitää. :> Kiitos jälleen kerran suuresti kommentistasi!

Juuli: Kiitos todella paljon kattavasta ja pitkästä palautteesta, todella hienoa, että päädyit tätä kommentoimaan! Mukava myös huomata, että teksti on ilmeisesti kestänyt tällaisenaan useammankin lukukerran. :> Ymmärrän oikein hyvin pointtisi tuosta ennalta-arvattavuudesta –minulla on hyvin selvä kuva siitä, millaisen suunnan tämä tarina tulee saamaan, ja toivottavasti se lunastaa sinun ja muiden lukijoiden odotukset sitten aikanaan (vaikkei nyt ihan omaperäisimmistä päästä välttämättä olekaan). Raapalemuodon ongelmista olen kieltämättä samaa mieltä, se on osoittautunut hankalaksi etenkin noissa pidemmissä kohtauksissa, mutta no, tällä mennään toivon mukaan kunnialla loppuun asti. Aa, pohdintasi Alisan näkökulmasta saivat minut puolestani ajattelemaan ”jes, hyvä!”, koska kaikkea tuollaista minä kirjoittaessa (muun muassa) pohdin ja tahdo tuoda esiin. Pointtisi siitä, että myös Alisan ajatuksissa ja teoissa on paljon tiedostamatonta, ilahdutti sekin suuresti – juuri näin! Haha, joo, kirjoittajalla on pakkomielle ääriviivoista ja muutamasta muusta ilmauksesta, koetan vältellä jatkossa niiden ylikäyttöä. Kiitos vielä kerran suuresti kommentistasi!

Zarroc: Moimoi, hienoa että tämä sai sinut houkuteltua fantasian pariin! (: Kommenttisi ilahdutti muutenkin suuresti, tunnelmallisia ja teknisesti taitavia raapaleita, oi, hämmennyn moisista kehuista!  Hienoo myös, että olet pitänyt Valvesta, se on ollut vähän niin kuin tarkoituskin. :> Ilahduin hirmu paljon myös tuosta vahva naispääosa –maininnasta, ihan mahtavaa, että näet Alisan sellaisena! Ja joo, Edda on ♥. Suuri kiitos kommentistasi, toivottavasti saan pidettyä tarinan pidettävänä myös jatkossa. 


**

67.

Minun ei pitäisi häiritä häntä. Olen varma siitä, ja silti kävelen eteenpäin, katse nauliutuneena Valven selkään. Hän ei tunnu sopivan sinne, puutarhan auringonpaisteeseen ruusujen ja muiden kukkien keskelle.

Vaikka yritän liikkua hiljaa, korpit lehahtavat lentoon heti minut huomatessaan: hetken ilma tuntuu olevan täynnä pelkkiä mustia siipisulkia. Vain Valven olkapäällä oleva lintu jää paikoilleen. Läheltä näen, että sen sulkapuku ei ole hohtavan musta kuten muiden, vaan kiilloton ja ruskeansävyinen. Korppi tiirailee minua epäluuloisesti pysähtyessäni epäröiden puutarhan portille.

Valve puhuu linnulle jotakin matalalla, rauhoittavalla äänellä. Kieli on minulle tuntematon, ja siksi hämmästyn tunnistaessani yhden sanoista: krummí. Sillä Kiira puhutteli aiemmin Valvea, aivan kuin kyseessä olisi ollut jonkinlainen pilkkanimi. Valve lausuu sanan kuitenkin melkein pehmeästi.

Ehkä se tarkoittaa korppia. En ole varma, mikä saa minut uskomaan niin, mutta pidän ajatuksesta yhtäkaikki kiinni.

68.

Korppi seuraa minua tiiviisti katseellaan saapuessani lähemmäs. Valven rauhoittavista sanoista huolimatta sen olemus huokuu epäystävällisyyttä - en selvästikään ole tervetullut. Mielessäni käy, että sen isäntä saattaa olla samaa mieltä, mutten silti pysähdy.

Olen muutaman askeleen päässä, kun Valve kääntyy puoleeni. Myös hänen hiuksensa ovat kiinni, sidottuina latvoista monimutkaisen näköisillä punoksilla, joita tummat sulat koristavat. Minusta tuntuu, että ne ovat osa jonkinlaista seremoniaa tai loitsua: hänen taikuutensa tuntu on niin vahva, että se melkein salpaa henkeni.

Valven ilme on silti lähempänä keittiön hämärän peittämiä, unenkaltaisia muistikuviani: ei niin etäinen kuin ennen.

”Hyvää huomenta, Alisa. Toivottavasti painajaiset eivät enää valvottaneet sinua.”

Huojennus kulkee lävitseni vahvempana kuin osasin odottaa. Se ei ollut sittenkään unta.

69.

”Tulin hakemaan yrttejä”, kerron. Helpotus tekee sanoistani aiempaa varmempia siitäkin huolimatta, että Valven taikuus ympäröi puutarhaa läpitunkevana kuin sumu. ”Toivottavasti en häiritse.”

Valve pudistaa päätään. ”Olen melkein valmis. Vielä vain – stoðva”, hän sanoo terävään sävyyn korpille, joka raakkuu suuntaani vihamielisesti. Kun lintu jatkaa isäntänsä komennosta välittämättä, silmät pahaa tahtoa kiiluen, maagi hätistää sen pois luotaan nopealla kädenliikkeellä.

”Se on vielä nuori”, Valve toteaa korpin noustessa lentoon siiveniskut kiukkua täynnä. ”Helposti mustasukkainen.”

Nyökkään hiukan hämillisenä, jääden seuraamaan, kuinka hän viimeistelee loitsunsa – en tiedä, millä muulla sanalla sitä tulisi kutsua.

Puoliksi odotan näkeväni jotakin suureellista satukirjojen maagien tapaan, taikasanoja ja mahtipontisia eleitä. Sen sijaan Valve vain hengähtää syvään, sulkee silmänsä. Tuulenvire tanssittaa korpinsulkia hänen ympärillään. Valve sanoo jotakin, mutta niin hiljaa, etten saa siitä selvää. Tällä kertaa hänestä huokuu vapaana virtaavan veden kirkkaus.

Huomaan pitäväni siitä paljon ukkosta enemmän.

70.

Hiljalleen tuuli laantuu, samoin kuin taikuus puutarhan yllä. Jäljelle jää raikkaus, joka tuntuu samalta kuin sateen jälkeen, on helpompi hengittää. Katsoessani ympärilleni huomaan, että kukat ja kasvit tuntuvat nekin hehkuvan väreissään voimakkaammin kuin ennen.

Suurin muutos näkyy kuitenkin Valvessa. Hän vaikuttaa kannattelevan kehoaan aiempaa helpommin, aivan kuin maagin harteilta olisi laskettu jotakin raskasta. Vasta se saa minut tajuamaan, kuinka suuri mutta huolella kätketty väsymys häntä vielä äsken painoi.

”Mestarillani oli tapana kutsua sitä taikuuden taakaksi”, Valve vastaa äänettömään kysymykseeni. ”Ylitin eilen monella tapaa oman kestokykyni rajat.”

Jossain toisessa tilanteessa minua hermostuttaisi ajatella, kuinka helposti Valve minua lukee. Nyt olen kuitenkin vain helpottunut, ja vähän häkeltynytkin, siitä että hän todella tahtoo kertoa asiasta minulle:

”Silloin Kiiran kanssako?”

”Muun muassa. Noidanpitävien suojien langettaminen on myös varsin kuluttavaa.” Maagin kasvoilla häivähtää vino hymy. ”Mestarini raivostuisi jos tietäisi. Voit kuitenkin olla rauhassa - enää Kiira ei pääse tänne kutsumatta.”

**
« Viimeksi muokattu: 19.12.2015 23:21:16 kirjoittanut Okakettu »
sentimentaalista löpinää.

Hömöpöllö

  • Hely
  • ***
  • Viestejä: 287
  • Herra merirosvo, köyteni ovat liian löysällä.
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 70/?, 8.11
« Vastaus #58 : 09.11.2015 17:50:33 »
Tämän lukeminen ja kommentoiminen on jäänyt hieman jälkeen, mutta nytpä se korjaantuu. On mukava taas lukea Alisasta ja Valvesta. Heistä tulee hieman mieleen Olipa kerran -sarjan Tittelintuure ja Belle, vaikka Valve ei mikään pimeyden velho ole(?), vaikka kaveeraakin huonomaineisten korppien kanssa. Alisa taas on ahkera ja toimielias, kuten Bellekin.

Alisasta ei taideta oikein tykätä taikamaailmassa, kun hänen velhomiehensä lemmikitkin alkavat kiukutella :D Kuvaus Valveesta ja korpeista oli mielenkiintoinen, tykkäsin myös siitä että kerroit pieniä yksityiskohtia kuten Valveen kampaus ja tunnelman kuvaukset
Lainaus
Tällä kertaa hänestä huokuu vapaana virtaavan veden kirkkaus.

Jään odottamaan innolla lisää Valveesta jatkoa.  :)
Pöllökoto
Kansientakaiset maailmat viimeksi arvosteltu J.S. Meresmaan Keskilinnan ritarit 20.6.2016

avatar Ingridiltä ja banneri Ansalta

.Slytherin.

  • Vieras
Vs: Ævintýr |K11| fantasia | raapalesarja, 70/?, 8.11
« Vastaus #59 : 13.11.2015 18:53:01 »
Valve on edelleen hurjan kiehtova ja ihana :-* <3 En osaa oikee antaa palautetta, mutta tykkään siis tästä todella todella todella paljon ja haluan jatkoa jälleen !