Kirjoittaja Aihe: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)  (Luettu 22148 kertaa)

Funtion

  • Vieras
Tänne siis keskustelua kaikesta Sherlock Holmesiin liittyvästä. (No shit, Sherlock.)

Kaikkien Sherlock Holmes -kirjoihin perustuvan materiaalin luetteleminen veisi iäisyyden, joten tyydyn esittelyiden sijaan heittämään keskustelua herätteleviä kysymyksiä: miten tutustuit ensimmäisen kerran Sherlock Holmesiin? Kuka on sinun mielestäsi "se aito ja oikea" Sherlock Holmes? Kuka on lempihahmosi? OTP?


**

Mun tutustuminen Sherlock Holmesiin oli vahinko! Kesällä 2012 eräs nimeltä mainitsematon finiläinen kertoi menevänsä katsomaan Sherlockia telkasta ja kysyinpä siinä sitten et mitä ihmeen Sherlockia. Olin niin tylsistynyt silloin, et päätin itsekin avata television ja katsoa vaikka sitten toisella silmällä --- vaan miten kävikään! Koukutuin fandomiin ja sarjaan (BBC:n Sherlockiin) välittömästi eikä siitä ollut enää paluuta. Se oli hurjaa aikaa, itkin silmät päästäni nähdessäni ensimmäistä kertaa Reichenbachin ja olin shokissa koko loppuillan ja yön. Tosin mä itkin pääosin siksi, että Jim Moriarty kuoli siinä jaksossa. En oo toipunut siitä vieläkään näin kahden ja puolen vuoden jälkeen. </3

Tästä päästäänkin lempihahmooni joka on, ylläri ylläri, Moriarty. Ihastuin Jim Moriartyyn ensisilmäyksellä, mutta varsinainen rakkaus sitä kohtaan syntyi mitä enemmän aikaa kului. Nykyään rakastankin kaikkia professori ja ei-professori Moriartyja, vaikkakin Andrew Scottin Jimillä tulee aina olemaan spesiaalipaikka mun sydämessäni.

Oon yks niitä harvoja jotka ei shippaa Holmes/Watsonia (eli Johnlockia); suoraan sanottuna Johnlock on mun NOTP. Oon täysin fine sen kanssa niin kauan kun kukaan ei tuputa sitä mulle tai väitä sitä canoniksi yhteyksissä joissa se ei ole canonia jne. Itse liputan Sheriartyn eli Sherlock/Moriartyn puolesta ja rakastan Elementarya ikuisesti siitä et ne teki Sheriartysta canonia, heheh. Rakastan Elementarya lukuisista muistakin syistä, niistä ensimmäinen on naispuolinen Moriarty ja toinen on naispuolinen Watson. Sit kun saan naispuolisen Holmesin, kierin hautaani tyytyväisenä pallona.

Entäs te? Sana on vapaa ja suosittelen sanoja käyttämään nyt, kun meillon viimein oma topic, eikä tartte enää vallata milloin Tv-sarjat-topicia, milloin Fanifiilistelyn yleistopsua. :D

Mustekehrääjä

  • Tassuttelija
  • ***
  • Viestejä: 635
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #1 : 25.01.2015 22:13:22 »
Koska joku murhaa mut, ellen avaa suutani niin sanotaan nyt sitten jotain!

Mun tutustumistarina on oikeastaan aikalailla samanlainen kuin sensaation, paitsi että tämä nimeltä mainitsematon finiläinen vaati meikää katsomaan, vaikka olin täynnä ennakkoluuloja. Mitä ihmeellistä muka ikivanhassa, piippua polttelevassa etsivässä olisi? Kyllä, se oli mun ensimmäinen ajatus, kun kömmin vanhempien sänkyyn avaamaan telkan. Mutta no… Mähän koukutuin kanssa aivan täysillä, kerrankin sarja jota oikeasti jaksaa katsoa. Muutoin en ole tutustunut Holmes-adaptaatioihin niin paljon kuin haluaisin. Novelleja olen lukenut jonkin verran ja Elementarya katsonut pikkaisen. Ja mä tykkään sen sarjan ideasta, se on loistava, mutta toteutus ei vain onnistu viehättämään, mikä on musta tosi surullista. Vanhempia adaptaatioita pitäisi joskus katsastaa mutta ei ole vaan tullut niin tehtyä.

Miks mä toistan kaiken, mitä sensi on sanonut? Tavallaan, koska Moriarty on löytänyt erityisen paikan sydämessäni lempihahmona. Olen aina pitänyt älykkäistä hahmoista, joten… minkäs teet?

Mua väsyttää… mut ehkä mä voisin silti vähintään selittää pikkaisen OTP:istäni. Pidän Sheriartysta, Jarenesta… Mormorista… ja tykkään myös Molstradesta. Olen kuitenkin aika avoin parituksille, joten uudet kombinaatiot on aina jänniä. Oikeesti, mitä mä edes puhun? Pakko mennä olee hiljaa, bye.

Hallahäive

  • ***
  • Viestejä: 591
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #2 : 26.01.2015 00:33:27 »
Voisi itsekin liittyä joukkoon. Ensimmäinen Sherlock variaatio, johon törmäsin oli varmaankin Basil Hiiri - Mestarietsivä, josta pienenä pidin. Yläasteella tuli luettua myös Baskervillen koira ja jossain välissä tykättyä noista RDJ:n Holmes leffoista, mutta varsinainen Sherlock huuma alkoi minunkin kohdallani silloin vuonna 2012, jolloin kahden ystävän vinkistä liimauduin kesällä TV:n ääreen Sherlockia katsomaan. Pieniä ennakkoluuloja oli sen suhteen kiinnostuisinko, koska etsiväsarjat eivät tuohon aikaan olleet mielestäni järin kiehtovia. Mutta sitten, voi sitten. A Study in Pink oli niin loistava, että silmissäni oli sydämiä. Kuvaustyyli, tekstiviestit, näyttelijöiden välinen kemia ja hykerryttävän fiksut juonenkäänteet tempaisivat matkaansa. Elementarya yritin myöhemmin, mutta mikään siinä ei oikeastaan iskenyt.Se Mycroftkaan kun ei vaan oo Mycroft...

Aloin jo ensimmäisen jakson myötä shippaamaan Johnlockia ja sillä tiellä olen pysynyt tänne saakka. Rakastuin myös herraan nimeltä Mycroft Holmes ja joku voisi väittää että olen lievän obsessiivinen häntä kohtaan. Holmesin veljesten välinen suhde jaksaa aina vain kiehtoa mieltäni. Tykkään myös tavallaan Gregin ja Sherlockin kanssakäymisestä.

Ficcejä aloitin lukemaan mielestäni ykköskauden katsottuani (ykkös ja kakkos kausihan tulivat silloin peräkkäin telkasta) ja voi sitä riemun määrää kun tajusin kuinka paljon loistavia ficcejä oli tarjolla. Taisin alkaa ficcaamaan Sherlockista itse Reichenbachin jälkeen (joka tuli katsottua nenäliinojen kanssa, voi hyvä luoja kuinka se jakso silloin sattuikaan). Olen kirjoittanut niin monta post-Reichenbach ficciä, ettei sitä edes kehtaa ajatella.

Sittenhän oli se pitkähkö odotus, jonka aikana tuli hankittua jonkun asteinen addiktio ao3:seen ja pyörittyä tumblrissa (joskin lähinnä kavereiden ja ficcareiden blogeissa, oman uskalsin spoilereiden pelossa hankkia vasta kolmoskauden jälkeen (tätä nykyä set!lock onkin sitten suorastaan huume)) ja sitä rataa. Sherlock kamaakin omistan jonkun verran, lähinnä noita kirjoja, mutta myös avaimenperän, kirjanmerkin ja ihastuttavan julisteen. Ja... täällä sitä nyt ollaan. Tulipa kauhea sepostus, joka ei varmaan edes kiinnosta ketään, mutta anyways. Aloin myös muuten jokin aika sitten lukemaan alkuperäisiä tarinoita englanniksi, jotka ovat ihan kivoja nekin (plus kirjassani on Gatissin alkupuhe <333).

Onko teillä jotain suosikkia noista alkuperäisistä tarinoista? Entä mikä on suosikkijaksonne BBC:n versiossa? Itselleni tuo viimeinen kysymys on kauhean hankala ja tuntuu että se vastaus vaihtelee. Oman top kolmoseni muodostavat kenties Reichenbach, His Last Vow ja A Scandal in Belgravia. Joskin A Study in Pink ei koskaan ole menettänyt hurmaavuuttaan.


Who lives, who dies, who tells your story?


Ava by Auro

Funtion

  • Vieras
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #3 : 26.01.2015 10:55:50 »
Yläasteella tuli luettua myös Baskervillen koira ja jossain välissä tykättyä noista RDJ:n Holmes leffoista, mutta varsinainen Sherlock huuma alkoi minunkin kohdallani silloin vuonna 2012, jolloin kahden ystävän vinkistä liimauduin kesällä TV:n ääreen Sherlockia katsomaan.
Nyt kun sanoit niin hups, olinhan mä nähnyt sen Ritchien ekan leffan ennen BBC Sherlockia! En vaan osannut mieltää sitä silloin Sherlock Holmesiksi. En tällä tarkota sitä et se olis jotenkin canonille epäuskollinen; pikemminkin BBC:n sarja on se joka rikkoo canonia ahkerasti ja mä vertasin sitä leffaa sillo siihe sarjaan kun en kirjoja tuntenut.

Kirjoista en vieläkään perusta. Oon lukenut Baskervillen koiran, Neljän merkin ja sit abt 300 sivua novelleja tosta 1200 sivuisesta tiiliskivestä. Doylen kirjoitustyyli on musta hirveän tylsä ja ne tarinat puuroutuu toisiinsa.

Mä olin aluks Elementary-vastainen koska olin niin syvällä BBC:n Sherlockissa --- oon iloinen et oon päässyt kuplani sisältä. :p On vaikea edes verrata näitä toisiinsa tai sanoa kumpi on parempi kun niissä on kaikki niin erilaista. Tykkään BBC Sherlockissa siitä et jaksoja on vähän koska oon laiska seuraamaan sarjoja, tykkään myös sarjan nopeatempoisuudesta, siitä et jokainen jakso on ikään kuin oma elokuvansa. Tykkään monista näyttelijöistä ja miljööstä ja sarjan visuaalisuudesta. Siinä ne isoimmat seikat taitaakin olla. Elementaryssa puolestaan rakastan sitä miten hahmot kasvaa ja kehittyy, miten jokaisella sivuhahmolla on oma elämänsä Sherlockin ulkopuolella ja miten siellei oo ketää joka palvois Sherlockia. Elementaryssa juonissa ei oo isoja aukkoja, toisin kuin BBC:n Sherlockissa, ja rikokset on hyvin toteutettuja. Naishahmoja ja POC-hahmoja piisaa ja ne on todella hyvin kirjoitettuja. Löytyyhän sieltä myös trans nainen, rouva Hudson, mikä on suunnattoman iso plussa. Kummankaan sarjan puutteita en lähde tän tarkemmin ruotimaan koska muuten tän viestin merkkiraja tulis vastaan, mut BBC:n Sherlock vetoaa muhun enemmän just sen visuaalisuuden ja elokuvamaisuuden vuoksi. Elementaryssa ne jaksot tuppaa Doylen tarinoiden tapaan puuroutumaan toisiinsa. Jokaisessa jaksossa on aina rikos, mikä on pitkästyttävää kun niitä jaksoja on niiiiiin paljon et niihin mahtuis kyllä mukaan yks tai kaks sellasta jaksoa, jossa keskitytään pelkästään hahmoihin. BBC Sherlockissa taas on just toistepäin, en tahdo mitään ihmissuhdedraamaa siltä sarjalta koska 1) niitä jaksoja on niin vähän 2) ne jaksot kestää niin hemmetin kauan. Mä haukottelin jo katsoessani Johnin ja Maryn häitä.

Onko teillä jotain suosikkia noista alkuperäisistä tarinoista? Entä mikä on suosikkijaksonne BBC:n versiossa?
The Final Problem ehdottomasti tarinoista, jaksoista taas The Great Game. Tykkään enemmän Jimin hiuksista ja vaatteista Reichenbachin jaksossa (senhän perusteella se lempijakso valitaan, right?) mut TGG:ssa on juonellisesti enemmän mua miellyttäviä kohtauksia. Rakastan katsella sitä Jimin ja Sherlockin peliä ja se ensimmäinen tapaaminen uima-altaalla... aah. Ainoo miinus siitä et Jim toi mukanaan sen gooseberryn, mut toisaalta niin mä itsekin olisin tehnyt, John toimi hyvänä suojakilpenä vaikka mitään todellista vaaraa siinä tilanteessa ei ollutkaan. Ofc Sherlockilla oli ase, Jim tiesi sen jo alusta saakka, viittaisihan jo se aloitusrepliikki siihen, mut Jim tiesi myös ettei Sherlock käyttäisi sitä asetta. Tässä uima-allaskohtauksessa Jim on enemmän leikkisä ja flirttaileva kuin esim. Reichenbachissa jossa se näyttää vanhentuneen viidellä vuodella vaik aikaa on kulunut.... vuosi? Lisäks tykkäsin hirveesti siitä Jimin ja Irenen puhelinkeskustelusta vaikka me ei paljoo tiedetäkää mitä ne sano toisilleen (lol Jimin teatraalisuus) mut tää kohtaushan on vasta seuraavassa jaksossa, ASIB:ssa, joka on ehdottomasti top kolmosessani. Top kolmoseni on siis The Great Game, Reichenbach ja A Scandal in Belgravia. Ne on oikeestaan ainoot jaksot jotka jaksan katsoa yhä uudelleen ja uudelleen, alusta loppuun. Top kolme inhokkijaksoani ovat puolestaan His Last Bow, The Empty Hearse ja The Sign of Three. Eli kolmas kausi, tosin mainittakoon et mietin hetken kumpaa pidän tylsempänä, The Sign of Threeta vai The Blind Bankeria. Periaatteessa ne vois kyl jakaa ton pronssin.
« Viimeksi muokattu: 26.01.2015 17:53:00 kirjoittanut sensaatio »

Vlad

  • Sudenmorsian
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 862
  • Loveatar
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #4 : 26.01.2015 15:57:31 »
Mäkin tunnustaudun täälläkin Sherlockianiksi, tosin löysin fandomin muistaakseni 2012, kun joku siitä jotain taisi mainita ja sitten olin vähän utelias ja pakkohan se oli katsastaa. En ole tutustunut muihin variaatioihin kuin BBC:n Sherlockiin ja pakko myöntää, että oon kyllä ehdottoman Sherlock ja Moriarty -fani, molemmat on suosikkihahmoja koko sarjassa ja rakastan Sheriartya vähän liikaa. Elementaryyn taas en oo juurikaan tutustunut, tiedän sentään mikä se on ja joskus aina on pitänyt kurkata sitä, mutta jotenkin se on aina vähän jäänyt - tavallaan vähän vierastan koko asetelmaa.

Suosikkijaksoja mulla on oikeastaan the Great Game ja the Reichenbach Fall, tykkään vaan liikaa Jimin ja Sherlockin välisestä kemiasta ja kitkasta, kolmoskausi on muutenkin sellanen, että en pahemmin siitä välitä, koska hahmot on jo ehkä vähän turhan OoC ja poikkeaa siitä, miten haluan ne ajatella (ja hemmetin asylum). Scandal in Belgravia on kanssa mukava jakso, tykkään Irenestä kauhean paljon ja tykkään siitä, miten BBC:n sarjan jaksot onnistuu kerran toisensa jälkeen herättään niin paljon tunteita - monet sarjat ei siihen pysty enää sillon, kun ne on katsonut moneen otteeseen läpi, mutta tää pystyy. Huomaan aina kerta toisensa jälkeen nauravani tai itkeväni jaksoja katsoessani, mikä on kyllä osasyy siihen, miksi kerta toisensa jälkeen jaksan niitä katsoa uudelleen. Eli mun suosikkijaksojen top kolmonen on kyllä ihan samanlainen kuin sensaatiollakin.
« Viimeksi muokattu: 27.01.2015 15:36:12 kirjoittanut Vlad »
A King only bows down to his Queen.

Tänään ihmisen puolikas on huomenna leijonakuningas



"Always"
1946-2016

Sisilja

  • ***
  • Viestejä: 898
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #5 : 26.01.2015 22:47:09 »
Musta tuntuu, että täällä kaivataan rakkautta Sherlockin kolmoskautta kohtaan! Se on edelleen mun suosikkini tähän asti, ja siinä missä ymmärrän, että toiset ovat tuohtuneina tunteneet sarjan muuttuneen liikaa ja väärään suuntaan (terveisiä sille anonyymille, joka kirjoitti Helsingin yliopiston naisten vessan oveen "Sherlockin kolmoskausi on paskaa" oman fanikirjoitukseni alle! Muistan sua iltarukouksissani, toivottavasti sullakin on vielä joskus taas kivaa), mä toivotin/toivotan muutoksen tervetulleeksi. Musta on mielenkiintoista, että kokeillaan uusia sävyjä. Uusia ratkaisuja. Ja ihmissuhteet on mitä innoittavinta pelikenttää. Ehkäpä juuri siksi The Sign of Three on lempijaksoni. Sherlock ei ole, kuluneesti ja useasti sanottuna, etsivä- tai rikossarja, se on sarja etsivästä. Ihmisestä. Ja miten ihmisestä voi kertoa ilman ihmissuhteita? En välitä niinkään juonenaukoista tai löyhistä motiiveista niin kauan kun viihdyn tämän sarjan parissa. Ja mähän viihdyn.

Niin. Kaiken tämän innon keskellä mä olen kuitenkin aika kriittinen. Oon yrittänyt antaa Elementarylle jo ties kuinka mahdollisuutta, mutta se ei vain kolahda. Oon yrittänyt lukea alkuperäisteoksia, lähinnä novelleja, mutta en pääse puusta pitkään. Kaikki tuntuu... väärältä BBC:n sarjaan verrattuna. Tai jos ei väärältä niin laimealta. Ehkä se on jonkin sortin sokeaa fanaattisuutta sekin. Olen kuitenkin tykännyt Guy Ritchien Sherlock Holmes -leffoista, tosin en yhtään niin paljon siitä ensimmäisestä kuin The Game of Shadowsista. Odotan myös innolla Mr. Holmes -leffaa, josta mulla on tosi positiiviset ennakko-odotukset. Lähinnä luultavasti Ian McKellenin vuoksi, mutta onko se sitten muka huono syy? ;D

Mikä ihaninta, Sherlock on saanut mut tutkimaan ylipäätään brittiläisiä rikosdraamasarjoja ja ihastumaan niihin yksi toisensa perään. Tällä hetkellä vahtausvuorossa on George Gently, ja vaikka se kaveri onkin kovin yrmy Endeavourin ja Lewisin rinnalla, kyllä sitäkin katsoo. Jotenkin Sherlock, vaikka onnistuikin työntämään mua kauemmas muista adaptaatioista, on saanut mut ihastumaan brittitovereihinsa, enkä valita yhtään. 
Kirjoittamisen riemusta

Avatarista kiitos aijulle!

Hallahäive

  • ***
  • Viestejä: 591
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #6 : 27.01.2015 00:09:46 »
Tunnustaudun Sisin mukaan kolmoskauden rakastajiin! Pitäisikin taas jossain vaiheessa katsoa se uudestaan. Mun mielestäni kaudella tapahtunut hahmokehitys oli erinomaista ja sitä oli viihdyttävä seurata. Sherlockin tunteisiin keskitytään enemmän siinä missä aiemmat kaudet tietyllä tapaa olivat vähän enemmän Johnin näkökulmaa mukailevia. Mielenpalatsi-kohtauksista pidin järkyttävästi (myös siitä täällä kammoksutusta Jimin laulukohtauksesta, voi että kuinka sydämeni hyppäsi Sherlockin herätessä henkiin sen lauseen jälkeen...) The Sign of Threen loppu kirveli sydänjuuria myöten (bestmanin puhe oli loistava) ja His Last Vow:sta voisin puhua pulputtaa vaikka millä mitalla.

Pidin myös hurjasti siitä, miten paljon ruutuaikaa Mycroftin ja Sherlockin suhde/perhe sai. Koska... ne on hurmaavia. Kolmoskauteen liittyviä metoja on myös tullut luettua paljon.

Mun ei selvästi tähän aikaan pitäisi enää kommentoida mitään minnekään, koska kadotin täysin ajatukseni, mutta taisin vain haluta sanoa, että Sisi ei ole ainoa, joka on ihastunut kolmoskauteen.
Who lives, who dies, who tells your story?


Ava by Auro

Sisilja

  • ***
  • Viestejä: 898
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #7 : 27.01.2015 00:25:12 »
Holmesin perhe! Toivon ihan hirveästi, että niitä vanhempia näkisi vielä tulevallakin kaudella (koska Cumberbatchit...). Kolmoskauden jälkeen on ollut vähän hullunkurista lukea sitä aiemmin kirjoitettuja ficcejä, joissa Mycroftilla ja Sherlockilla on lähes poikkeuksetta ollut ankea lapsuus. Oi kuinka ihanan väärässä sitä voikaan olla.

Niin ja siis se His Last Vown mielenpalatsikohtaus on hienoimpia spektaakkeleja, joita oon ikinä nähnyt. Se on ihan älyttömän intensiivinen ja vangitseva ja... voi jestas.

Marysta mulla on nykyään tosi tosi ristiriitaiset fiilikset. Pidin siitä hahmosta heti kolmoskauden jälkeen, mutta mitä enemmän aikaa kuluu, sitä negatiivisemmaksi sitä kohtaan tuun. Siinä on niin paljon kerroksia ja meille näytetään vain osa. Myös ficit tekee ihmeitä hahmokäsityksille, niin hyvässä kuin pahassakin. Oi, taas iskee nostalgia kun miettii, kuinka kylmäksi ja viileäksi ja cooliksi (kuinka monta kertaa voin käyttää samaa luonnehdintaa?) ja kaikin puolin ylivertaiseksi olennoksi Sherlock ennen kuvattiin, kun taas nykyään ficit tuntuu keskittyvän siihen, kuinka rikkinäinen hahmo Sherlock onkaan. Ah, kehitys.
Kirjoittamisen riemusta

Avatarista kiitos aijulle!

Hallahäive

  • ***
  • Viestejä: 591
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #8 : 27.01.2015 00:48:49 »
Puolet headcanoneistani murskaantui sillä sekunnilla kun herra ja rouva Holmes (jotka tulevat itselleni aina olemaan Siger ja Violet, vaikka canon joskus vielä muuta kehtaisi väittää) tulivat ruudulle. Osin jo siksi, että kuten monet muut, oletin Daddyn olevan kuollut jo aikaa sitten. Ajattelin Mummyn usein vähän hauraampana kuin hän sitten oikeasti oli (ja oi että, Wanda on loistava). Mutta yllätys oli positiivinen. Nyt sitten vähän jännittää, että onko vielä joskus luvassa kolmas sisarus sen Mycroftin "you know what happened to the other one" replan vuoksi (mielestäni Mark Gatiss tämän ehti tosin jo kumota jokin aika sitten, mutta hey, sometimes writers lie). Itse tavallaan toivon, ettei tulisi. Voisi toki olla hurjan mielenkiintoista jos Sherrinford, or whatever ilmestyisi, mutta tavallaan olisi vaan outoa jos jostain puskasta äkkiä putkahtaisi esiin kolmas lapsonen.

Sherlock ja Mycroft yhdessä päättelemässä ja pelaamassa taas sopi kaikkiin headcanoneihini ja suurinpiirtein itkin onnenkyyneliä. Täytyy myös sanoa, että Sherlockin repla "He is different, why should he care, why should anyone care" (tai ainakin sinnepäin, nyt ei aivot toimi) iski jonnekin syvälle.

Redbeard oli mielenkiintoinen lisä Sherlockin hahmoon. Loppujen lopuksi me emme tiedä kamalan paljoa hahmojen lapsuudesta, joten oli mielenkiintoista kuulla Sherlockin kenties ensimmäisestä ystävästä. Odottelen mielenkiinnolla jos näkisimme vielä joskus Victor Trevorin (ACD Holmesin yliopistoaikaisen ystävän).

Ja sitten se, kuinka Mycroft sanoo, ettei ole yksinäinen. Mutta loppujen lopuksi hän kuitenkin on. Mycroftilla ei ole samanlaisia ystäviä kuin Sherlockilla. Hän päästää hyvin harvat lähelleen ja pikkuveli on kaikki kaikessa mikä tekee HLV:n lopusta entistäkin sydäntäsärkevämmän. (Uu ja tuli mieleen että mä niin tiesin että Mycroft tiesi Sherlockin olevan elossa <3 Mun pojat <3)

Olen Sisiljan kanssa yhtä mieltä siitä, että ficit vaikuttavat hahmokäsityksiin ja saavat miettimään/kyseenalaistamaan tiettyjä juttuja.

Itse tätä nykyä olen myös aika negatiivinen Maryn suhteen, lähinnä odotan että vauva ja hän poistuvat näyttämöltä suhteellisen pian. Mutta silloin kun kolmoskausi oli tuoreempi pidin hahmosta enemmän. Mitä enemmän hänen käytöstään miettii, sitä vähemmän valitettavasti hänestä pidän.

Suokaa anteeksi pälpätys, Holmesin pojat saa mussa aikaan liikaa feelsejä.
Who lives, who dies, who tells your story?


Ava by Auro

Funtion

  • Vieras
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #9 : 27.01.2015 11:10:22 »
Marysta mulla on nykyään tosi tosi ristiriitaiset fiilikset. Pidin siitä hahmosta heti kolmoskauden jälkeen, mutta mitä enemmän aikaa kuluu, sitä negatiivisemmaksi sitä kohtaan tuun. Siinä on niin paljon kerroksia ja meille näytetään vain osa. Myös ficit tekee ihmeitä hahmokäsityksille, niin hyvässä kuin pahassakin.

Itse tätä nykyä olen myös aika negatiivinen Maryn suhteen, lähinnä odotan että vauva ja hän poistuvat näyttämöltä suhteellisen pian. Mutta silloin kun kolmoskausi oli tuoreempi pidin hahmosta enemmän. Mitä enemmän hänen käytöstään miettii, sitä vähemmän valitettavasti hänestä pidän.

En oo koskaan saanut tilaisuutta jutella tästä aiheesta ja siks haluaisinkin kuulla perusteluja tälle Mary-negatiivisuudelle mikäli haluatte keskustella tästä. Ootteko te negatiivisia sen takia, koska se ampui Sherlockia? Vai sen vuoks, että se valehteli Johnille, salasi menneisyytensä? Vai jostain ihan muusta syystä jota mä en tiedä enkä muista koska siiton yli vuosi kun katsoin 3. kauden?

Inhoamani Martin Freeman totes joku aika sitten jotain todella fiksua:

“I don’t think she is evil and I don’t think she is a beast. She has had a job [a]nd she’s done beastly things, but so has most of the people in Sherlock. I mean John Watson would have killed people, that’s not a great thing. [H]e’s a soldier and everyone in Sherlock would have killed people, It’s just that she’s done it more and better than them."

Me ei tiedetä mitään Maryn menneisyydestä sen lisäks, et se oli salamurhaaja ja työskenteli CIA:lle. Ei kuulosta kauheen pahalta, right? Ei ainakaan siihen verrattuna, että John oli sotilaslääkäri joka omien sanojensa mukaan "tappoi ihmisiä huonoina päivinään" vaikka sotilaslääkäri on nimenomaan LÄÄKÄRI jonka tarkoituksena ei ole mennä ampumaan vihollisia vaan auttamaan haavoittuneita. Mut ei. Tämä John Watson nimenomaan halusi sotimaan ja kaipasi sotatannerta Lontooseen palattuaan. Sherlock ei yhtään sen parempi; Magnussen ehkä oli ensimmäinen ihminen jonka se tappoi mut Sherlock on kiduttanut ihmistä (heitti miehen toisesta kerroksesta alas roskiksiin niin monta kertaa et meni sekaisin laskuissa), huumannut Johnin ("ai niin laitoin sun kahviis huumetta jotta voisin käyttää sua koekaniina epäilysteni kumoamiseksi/vahvistamiseksi"), valehdellut ihmisille toistuvasti omien etujensa ajamiseksi (Reichenbach, anyone?) ja aiheuttanut sellaista mielenterveydellistä vahinkoa et John joutui takaisin terapiaan...  jne.... tää lista on loputon. Tässä siis meillä on sarjan päähenkilöt, kaksi miespuolista hyvistä, joita tää fandom rakastaa. Sitten meillon Mary. Naispuolinen hyvis jonka hyvyyttä on alettu kyseenalaistamaan hänen menneisyytensä vuoksi.

Miksi Mary on ainoa, jonka hyvyyttä kyseenalaistetaan? Toistaiseks oon nähnyt Sherlockin viat kuitattavan sillä et se on "kusipää", "kone", "Sherlock". Toistaiseks en oo nähnyt kenenkään sanovan mitään pahaa Johnista mikä on varmaan huolestuttavinta. Toistaiseks en oo nähnyt kenenkään kuittaavan Maryn vikoja yhtään millään mikä on täysin oikein, koska ei niitä tulekaan kuitata tai unohtaa. Mary teki virheitä menneisyydessään ja se jatkoi niiden virheiden tekemistä vielä naimisiin mentyäänkin. Se olis voinut kertoa Sherlockille ja Johnille Magnussenista ja ne olis voinut yhdessä keksiä suunnitelman Magnussenin pysäyttämiseksi. Mutta Mary ei tehnyt niin, koska se ajatteli et tilanne on hallinnassa ja se pystyy hoitamaan Magnussenin yksinkin, onhan se sentään entinen palkkamurhaaja. Ja kaikki oliskin mennyt suunnitelmien mukaan, ellei Sherlock olis tullut sotkemaan tilannetta. Mary panikoi. Sherlock, rakastamansa miehen paras ystävä ja bestman, tuli paikan päälle vaikka Maryn tarkoituksena oli salata kaikki menneisyydestään. Mun näkemykseni on et Mary oli siinä kohtauksessa jonkinlaisessa adrenaliinihuumassa, vähän samantapaisessa kuin Sherlock ja John on roistoja jahdatessaan, sillä hänen käyttäytyminen oli ihan erilaista. Sen kohtauksen Mary oli nimenomaan palkkamurhaaja Mary, joka oli valmis hankkiutumaan eroon kaikista hänen tielleen tulevista esteistä. Totta kai hän oli psyykannut itsensä siihen hetkeen; hän ei ollut tappanut vuosiin ketään (päinvastoin; hänhän työskenteli sairaanhoitajana) ja hänen piti palauttaa mieleen oppinsa. Kun Mary lähti Magnussenin luokse, hän oli sellaisessa mielentilassa et hän aikoo tappaa miehen sinä iltana.

Tämä ei oikeuta Maryn tekoa vaan pikemminkin aukaisee syitä siihen miksi hän teki virheen. Sherlockin ampumisen jälkeen Mary "vapautui" siitä mielentilasta ja muuttui erilaiseksi ja soitti ambulanssin Sherlockille. Hän katui tekoaan välittömästi. Tän kohtauksen jälkeen hän oli tietty paniikissa, koska nyt Sherlock tiesi totuuden ja oli vain ajan kysymys kunnes John saisi tietää. Jälleen Mary teki virheen. Hän valmistautui tappaamaan Sherlockin jotta totuus kuolisi hänen mukanaan ja he, John ja Mary, voisivat palata normaaliin elämään, siihen minkä he jakoivat kun Sherlock oli "kuollut". Mut Sherlock huijasikin Marya ja pakotti hänet kertomaan totuuden Johnille. Sen jälkeen kaikki tuho oli tapahtunut eikä Mary voinut kuin hyväksyä sen. Marylle ei tullut enää mieleenkään tappaa Sherlockia, miksi tulisikaan, kun Mary ja Sherlock pitävät toisistaan ja tulevat hyvin toimeen keskenään? Totuuskin oli jo kerrottu, joten sitäkään ei enää tarvinnut salata.

Oonko mä missannut jotain äärimmäisen tärkeää, kun en ymmärrä mistä tää Mary-negatiivisuus kumpuaa? Tai no ymmärrän, mahdollisesti, on siihen yks selitys mut en mee siihen ihan vielä. Oon tässä viestissä osoitellut vain hyvisten negatiivisia piirteitä ja tekoja, mut en oo sanonut sanaakaan pahiksista. Jim Moriarty on yks rakastetuimpia hahmoja tässä fandomissa vaikka se on konsultoiva rikollinen. Mary on yks vihatuimpia hahmoja tässä fandomissa koska se on entinen palkkamurhaaja ja ampui Sherlockia. Mistä tää johtuu? Siitä et Jim on ollut alusta saakka pahis ja siks kaikki odottaa siltä pahoja tekoja? Miksei tää toimi toistepäin? John ja Sherlock ovat olleet alusta saakka hyvisten puolella, mut saavat kuitenkin käyttäytyä pahisten tavoin ilman et kukaan vihaa niitä. Irene puolestaan ajaa vain omia etujaan, ja oon nähnyt monien Mary-negatiivisten pitävän hänestä ja sellasten jotka uskoo et Johnlockista tulee canonia suorastaan vihaavan häntä (en sano et näillä asioilla on yhteys mut näillä asioilla on yhteys. Pari viikkoa sitten löysin naurettavan postauksen tumblrista nimeltä How we know Sherlock wasn’t attracted to Irene. Älkää lukeko ellette halua tulla todella vihaisiksi ja hakata päätänne seinään. Henkilökohtaisesti haluaisin tuhota koko tuon blogin koska noi jutut eivät ole päätelmiä vaan fanfictionia).

Ok, mikä siis on se yks selitys tälle kaikelle Mary-negatiivisuudelle?

The same reason every other female character ever is hated

En yritä tällä viestillä sanoa, ettei Marya saisi inhota --- totta kai sitä saa, ketä tahansa hahmoa saa inhota! Mut tää fandom on täynnä negatiivisia puheita ja "päätelmiä" Marysta ja se näkyy ihan kaikkialla; tumblrissa, fanfictioneissa, fanarteissa, metapostauksissa, analyyseissa. On paljon helpompaa mennä yleisen mielipiteen mukaan kuin uida vastavirtaan. On myös houkuttelevaa uskoa siihen yleiseen mielipiteeseen, kun sitä puoltavia perusteluja on kaikkialla kun taas kukaan tai vain aniharva yrittää vakuuttaa päinvastaista (eikä usein tule kuulluksi koska enemmistö puhuu vähemmistön suulla). Edelleen tahtoisin kuulla teidän ajatuksia Marysta ja siitä miks ootte niin negatiivisia sen suhteen. Mä puhuin tässä viestissä vain noista kahdesta syystä (menneisyyden salaaminen ja Sherlockin ampuminen) koska niihin mä oon useimmiten törmännyt Mary-negatiivisuuden yhteydessä. Mikäli on muitakin syitä hänen inhoamiselleen, valaiskaa mua. :)

Vilna

  • puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 1 197
  • © Auro
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #10 : 27.01.2015 15:28:51 »
sensi, et kysynyt multa ja tää menee vähän Sherlock-aiheen ohi, mutta kuitenkin. :D

Mulla ei ole mitään Marya vastaan, se on ihan okei hahmo ja harvoin mä ainakaan voisin sanoa, että inhoan jotain hahmoa. Inhoa on iso sana, ja vihaaminen siitäkin vielä. Eikä mun tietääkseni Sisilja tai Hallahäive kumpikaan sanonut varsinaisesti inhoavasa Marya. :D Korjaatkaa jos oon väärässä, mutta ite en saanut sellasta kuvaa.

Mutta musta hahmon "inhoamiseen" tai että ei pidä siitä, ei välttämättä ole edes mitään syytä sellaisessa merkityksessä, jossa sä haet, sensi. Ihan irl:ssäkin saattaa tavata ihmisen, jonka olemus/puheet/etc ei miellytä, vaikka ei välttis edes tunne koko henkilöä. Erotuksena tässä tietenkin, että fiktiivisiä hahmoja on niin paljon helpompi dislikettaa (...) kuin oikeita ihmisiä. Maryn hahmossa on paljon ns. "inhottavaa" pintapuolisesti tarkkailtuna. Just noi mitä oot maininnut, mutta musta ei pidä unohtaa canonin/tv-sarjan eroa, koska näyttelijät ja näiden muuntautuminen hahmoksi on toisinaan... no, niin. On huonoja näyttelijöitä ja hyviä näyttelijöitä ja on sellaisia näyttelijöitä, joista pitää ja joista ei pidä. Oon huomannut valitettavan usein, että en pidä hahmosta, jos en pidä näyttelijästä. Kauhean pinnallista, I know.

Tästä ei välttis edes ole kysymys (imo Amanda on jees), mutta halusin tuoda esiin sen, että aina ei välttämättä ole sellasta syväluotaavaa asennetta hahmoihin. :D Teillä kaikilla kolmella on mun tulkinnan mukaan kuitenkin intohimoisempi suhde tähän fandomiin, mut joo. En ole edes varma, mitä halusin sanoa. Niin paljon on kyse niistä viboista, joita siitä hahmosta saa, eikä välttämättä teoista.
« Viimeksi muokattu: 27.01.2015 15:34:23 kirjoittanut Vilna »

Sisilja

  • ***
  • Viestejä: 898
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #11 : 27.01.2015 15:43:51 »
Vilna, mä allekirjoitan sun vastauksesi. :D En ole tarkastellut asiaa suurennuslasilla ja lähinnä viestini ydinpointti oli, etten suhtaudu hahmoon samoin enää nykyään kuin heti post-kolmoskausi. En lähde pohtimaan naishahmovihaa tai mitään muutakaan liian yleistävää syytä siihen etten pidä Marysta, kunhan nyt satuin toteamaan ääneen, kuinka jännää on, että pelkkä ajan kuluminen muuttaa näkemystä hahmoa kohtaan. Suoranaisesta inhosta ei ole kyse, Mary on jännittävä hahmo.

En suoraan sanottuna kyennyt lukemaan sensin viestiä kokonaisuudessaan, koska se tuntui heti alkuunsa vähän turhan syyllistävältä ja sellaiselta, että tarkoituksena oli haastaa riitaa. Silti, peace ja no hard feelings, sensi. Jatketaan!
Kirjoittamisen riemusta

Avatarista kiitos aijulle!

Funtion

  • Vieras
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #12 : 27.01.2015 15:59:13 »
Keskustelu on kaikille vapaa, tervetuloa mukaan. :D

Mutta musta hahmon "inhoamiseen" tai että ei pidä siitä, ei välttämättä ole edes mitään syytä sellaisessa merkityksessä, jossa sä haet, sensi. Ihan irl:ssäkin saattaa tavata ihmisen, jonka olemus/puheet/etc ei miellytä, vaikka ei välttis edes tunne koko henkilöä. Erotuksena tässä tietenkin, että fiktiivisiä hahmoja on niin paljon helpompi dislikettaa (...) kuin oikeita ihmisiä. Maryn hahmossa on paljon ns. "inhottavaa" pintapuolisesti tarkkailtuna. Just noi mitä oot maininnut, mutta musta ei pidä unohtaa canonin/tv-sarjan eroa, koska näyttelijät ja näiden muuntautuminen hahmoksi on toisinaan... no, niin. On huonoja näyttelijöitä ja hyviä näyttelijöitä ja on sellaisia näyttelijöitä, joista pitää ja joista ei pidä. Oon huomannut valitettavan usein, että en pidä hahmosta, jos en pidä näyttelijästä. Kauhean pinnallista, I know.
Mitä tahansa saa tehdä vain sen tekemisen vuoksi, ehdottomasti. Halusinkin keskustella niistä syistä jotka näiden tekemisten takana on, koska molemmat, sekä Halla että Sisi, sanoivat aluksi pitäneensä Marysta ja vasta sitten ajatelleet häntä negatiivisesti (Sisi mainitsi omalla kohdallaan "ristiriitaisia tunteita"). Juurikin tämän vuoksi ajattelin, et ehkä, mahdollisesti, fandomin yleinen Mary-viha (se on todellakin silmitöntä vihaa jollaista en väittänyt Sisin tai Hallan harrastavan vaikka heitinkin ton linkin toho oivaan kirjoitukseen) on saanut heidät muuttamaan mielensä ja siks halusin puolustaa häntä hahmona ja selittää miten itse hänet näen. Arvuuttelin myös mahdollisia syitä negatiivisuudelle takertuen niihin perusteluihin joihin oon eniten törmännyt (ja joita itsekin oon miettinyt Maryn kohdalla tbh).

// Ja nyt Sisi tuli väliin joten kommaan sitä:

En suoraan sanottuna kyennyt lukemaan sensin viestiä kokonaisuudessaan, koska se tuntui heti alkuunsa vähän turhan syyllistävältä ja sellaiselta, että tarkoituksena oli haastaa riitaa. Silti, peace ja no hard feelings, sensi. Jatketaan!
Mun keskustelutapani on hyvin... noh, järkiperäinen joskin liioitteleva mut ehkä se ei oo sopivin tapa tunneperäisiin aiheisiin. Yritin parhaani mukaan jättää perisyntini eli sarkasmin pois (ja mielestäni jätinkin?) mut ilmeisesti ilmaisin itseni silti huonoin sana/lausemuodoin kun tällainen maku jäi suuhun. :D En jaksa turhia riitoja enkä varsinkaan tästä aiheesta, mullon varmaan vaan eri käsitys siitä mikä loukkaa ihmisiä? Haluan nimenomaan keskustelua ja pohdintaa ja mietteitä mut ofc haluan myös vakuuttaa toista osapuolta ja haluan et se toinen osapuoli vakuuttais mua tai ainakin avais perustelujaan. Tällanen ei oo kaikkien juttu ja siks alussa sanoinkin et mikäli haluutte keskustella tästä.

En muistanut tota juttua et joku vois vihata hahmoa näyttelijän takia, Vilna, toi on hyvä lisäys. Mullon siitä omakohtaisia kokemuksia nyt kun asiaa mietin, sillä joku aika sitten Sisi suositteli mulle yhtä sarjaa mut mä sanoin et no thanks, koska siinä on Martin Freeman. Joitakin näyttelijöitä on vaan sietämätöntä katsoa niiden persoonallisuuden/jonkun muun jutun vuoksi.

En vaan vieläkään ymmärrä mitä viboja se Mary sit ihmisissä aiheuttaa jos kyse ei oo noista aiemmista jutuista. Siis kun tää ilmiö on ihan äärettömän laaja fandomissa, tässei oo kyse muutamista negoilijoista vaan uskallan väittää et sellasia ihmisiä jotka ei tykkää Marysta on enemmän kuin niitä jotka tykkää. Vielä kun osa ihmisistä vihas sitä jo ennen kuin se tuli sarjaan. Jokainen voi ite miettiä miks.
« Viimeksi muokattu: 27.01.2015 16:01:06 kirjoittanut sensaatio »

Ansa

  • Fruu
  • ***
  • Viestejä: 2 333
  • Puuskupuh
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #13 : 27.01.2015 17:37:10 »
BBC!Sherlock-fani ilmoittautuu (pidän myös Elementarysta, mutta olen nähnyt vain ensimmäisen tuotantokauden.)
Miksikään superfaniksi en voi itseäni kutsua, kun eniten fanitytön aivoistani tilaa vie Potter (lukekaa Voldemort), mutta sen verran kuitenkin, että jotenkin pysyy kärryillä fandom-keskusteluissa.

Koska olen heikkona pahiksiin, lempihahmoni on, yllätys yllätys, Moriarty. Toinen lempihahmoni on Mary, Irenekin oli ihana, mutta muut hahmot ovatkin sitten aika meh. John on tylsä sylikoira (mutta Martin Freemanista sitten taas pidän PALJON.) Sherlock taas on (tungetaan imo väliin, ettei herneet juutu nenuun) yliarvostettu, ja alkuhuuman jälkeen myös tylsistyttävä ja ennalta-arvattava hahmo (nyyh, John on kaikki kaikessa, minä olen paras kaikessa, vaadin arvostusta ja kunniaa, yyh, en ole hyvis vaikko olenkin.)

En vaan vieläkään ymmärrä mitä viboja se Mary sit ihmisissä aiheuttaa jos kyse ei oo noista aiemmista jutuista. Siis kun tää ilmiö on ihan äärettömän laaja fandomissa, tässei oo kyse muutamista negoilijoista vaan uskallan väittää et sellasia ihmisiä jotka ei tykkää Marysta on enemmän kuin niitä jotka tykkää. Vielä kun osa ihmisistä vihas sitä jo ennen kuin se tuli sarjaan. Jokainen voi ite miettiä miks.
Itse olen huomannut, että moni Maryn vihaaja on hc Johnlock-shipperi. Ja muutenkin naiset tuntuu vihaavan eniten juuri naishahmoja, kun ne tulee unelmien miehien tai paritusten tielle. Samasta syystä tiedän ihmisiä, jotka vihaa Ireneä. Mun mielestä sitte taas Sherlockissa on niin hyviä ja vahvoja naishahmoja, että ei voi kuin tykätä (Mary on fiksu, itsenäinen ja ex-palkkamurhaaja, Irene älykäs ja osaa kyllä hyvin käyttää avujaan hyväkseen. Molly taas deittaili Jimiä [okei, se vaati kyllä luultavasti enemmän kanttia Jimiltä], avusti Sherlockia vale-itsarissa ja veteli samaista tyyppiä korville. Me likes.)

En nyt tiedä mitä höpöttäisin, mutta haluaisin kyllä keskustella. :)

// Ah, ai niin! OTP on Sheriarty/Jimlock, yllätys. :,D Siis fanfictionissa, mutta jos se olisi BBC!Canonia, niin en kyllä pitäisi. Elementary taas onnistui siinä hyvin. (:

-Ansa
« Viimeksi muokattu: 27.01.2015 19:04:11 kirjoittanut Ansa »
"Voita tai häviä, mutta rakasta, Muuta en suostu kuulemaan"



Ansan listaus

Sarveiskalvo

  • ***
  • Viestejä: 166
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #14 : 27.01.2015 18:25:31 »
Täälläkin on yksi BBC!Sherlock-fani, muihin Holmes-versioihin ei ole tullut kovinkaan paljoa tutustuttua.

Oma suosikkihahmoni on Sherlock, mutta pidän myös Johnista ja Gregistä. Moriartya kohtaan tunteeni ovat ristiriitaiset, toisaalta inhoan mutta toisaalta hahmo on aivan mahtava soittoäänineen. Ensimmäisen tuotantokauden aikana inhosin Mycroftia, mutta hiljalleen olen hahmolle lämmennyt varsinkin perhekuvioiden myötä, veljekset pelaamassa sitä lääkäripeliä oli ihan mahtava kohtaus! Kolmoskaudella kiherrystä aiheutti myös Sherlockin pikkuvelimäinen reaktio, kun äiti tenttaa tupakoimisesta: "It was Mycroft!" ;D

Mary-keskusteluun minun on vaikea sanoa paljoakaan, vaikka asia kyllä minua periaatteessa koskettaa. Hahmo on todella moniulotteinen ja pidän yleisesti monissa sarjoissa vahvoista naisista, jotka eivät ole mitään avuttomia kotiäitejä. Kuitenkin jostain syystä en ole missään vaiheessa oikein pitänyt Marysta. Hahmo vaikuttaa jotenkin teennäiseltä ja on olemukseltaan sellainen, että IRL en haluaisi tutustua sen enempää. Jos vertaan tällä osa-alueella Marya vaikkapa siihen Sherlockiin, joka olisi IRL-henkilönä todella rasittava ja ajaa omia etujaan muiden kustannuksella, Sherlock olisi kuitenkin henkilö, jonka haluaisin vähintäänkin tavata.

Minua ärsyttää Maryyn liittyvässä kuviossa myös se, miten paljon todennäköisemmin John olisi Maryn todella jättänyt, jos nainen ei olisi ollut raskaana. Jos vauvakuviota ei olisi ollut, olisi Mary voitu saada potkaistua sarjasta pois, ja se jos mikä olisi minua riemastuttanut. :D (Todetaan nyt kuitenkin, etten tietenkään sano Johnin ottaneen Maryn takaisin pelkästään vauvan takia, mutta uskoisin sen nyt kuitenkin päätökseen vaikuttaneen.)
"I'm surrounded by idiots." - Scar

Ansa

  • Fruu
  • ***
  • Viestejä: 2 333
  • Puuskupuh
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #15 : 27.01.2015 18:46:15 »
Minua ärsyttää Maryyn liittyvässä kuviossa myös se, miten paljon todennäköisemmin John olisi Maryn todella jättänyt, jos nainen ei olisi ollut raskaana. Jos vauvakuviota ei olisi ollut, olisi Mary voitu saada potkaistua sarjasta pois, ja se jos mikä olisi minua riemastuttanut. :D (Todetaan nyt kuitenkin, etten tietenkään sano Johnin ottaneen Maryn takaisin pelkästään vauvan takia, mutta uskoisin sen nyt kuitenkin päätökseen vaikuttaneen.)
Itse taas olen sitä mieltä, että John olisi ottanut Maryn takaisin vaikka nainen olisi maho, menihän se kuitenkin naimisiin kyseisen ihmiset kanssa. Tottakai John järkyttyi Maryn salatusta menneisyydestä, mutta loppupeleissä menneisyys on menneisyyttä, eikä Mary siitä muuksi muuttunut, vaikka se paljastuikin. Ja ehkä Johnin adrenaliini-narkkius vaikutti asiaan, onhan se Sherlockinkin kanssa ystävä suurimmaksi syyksi siksi, että pääsee vähän päästelemään höyryjä. (: Ehkä Johnin on nyt helpompi olla Maryn kanssa, kun ei tarvitse peitellä viehtymystään rajuihin tyyppeihin/juttuihin, edes alitajuisesti. Olipas höperö selitys minulle, koittakaa ymmärtää. :,D

-Ansa
"Voita tai häviä, mutta rakasta, Muuta en suostu kuulemaan"



Ansan listaus

Funtion

  • Vieras
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #16 : 27.01.2015 19:25:27 »
Ja muutenkin naiset tuntuu vihaavan eniten juuri naishahmoja, kun ne tulee unelmien miehien tai paritusten tielle. Samasta syystä tiedän ihmisiä, jotka vihaa Ireneä. Mun mielestä sitte taas Sherlockissa on niin hyviä ja vahvoja naishahmoja, että ei voi kuin tykätä (Mary on fiksu, itsenäinen ja ex-palkkamurhaaja, Irene älykäs ja osaa kyllä hyvin käyttää avujaan hyväkseen. Molly taas deittaili Jimiä [okei, se vaati kyllä luultavasti enemmän kanttia Jimiltä], avusti Sherlockia vale-itsarissa ja veteli samaista tyyppiä korville. Me likes.)
Mmh-hmm. Jälleen kerran oon eri mieltä ja koska ilmaisit halusi keskusteluun, tuun sanomaan eriävän näkemyksen. Mun mielestä Sherlockin naishahmot eivät ole "hyviä ja vahvoja naishahmoja" niin kuin sä ilmaisit. Pidän niistä joka tapauksessa, Irene on heti toinen suosikkini Jimin jälkeen ja Marykin kuuluu ehdottomasti kärkipäähän ja Sally ja nyt kun asiaa ajattelen, lähes kaikki mun lempihahmoni Sherlockista on naisia. Jim on poikkeus joka vahvistaa säännön, haha. Mut niin, aiheeseen: Moffatin käsitys "vahvasta naishahmosta" on basically "badass" joka on olemassa vaan tuottaakseen lisää tuskaa mieshahmoille. WTNW:n käsikirjoittaja Joseph Fink sanoiki kerran Twitterissä, että I think like Joss Whedon he [Moffat] often mistakes "empowered" for "strong in exactly the way I personally want to sleep with".

Otetaan esimerkiks vaikka nyt tää puheena ollut Mary. Mary oli onnistunut hahmo kahdessa ekassa jaksossa. His Law Bow puolestaan on iso katastrofi. Siinä Marysta paljastuu tää CIA-agentti/murhaaja -puoli jolloin Mary muuttuu kyvyttömäksi hahmoksi. Aiemmin se oli hahmo joka pystyi sanomaan Sherlockille ja Johnille takaisin ja oli yhdenvertainen niin kanssa, mut HLB:ssa on eräs kohtaus jossa se kirjaimellisesti vaan seisoo taustalla sanomatta sanaakaan sillä välin kun Sherlock ja John miettivät onko Mary "pitämisen arvoinen" ja mitä niiden pitäis tehdä Maryn kanssa. Siis anteeks mitä???? Lisäks ennen tätä Maryhan meni tappomissiolleen eli hoitelemaan Magnussenin pois päiviltä mut sit heti kun Sherlock ilmaantui sinne, se yhtäkkiä päätti ettei se tapakaan Magnussenia?? Tai siis, mähän jo aiemmin sanoin et se teki virheen ja panikoi kun se ampui Sherlockia, mut miksei se tappanut Magnussenia sitä ennen? Magnussen vaan seisoi siinä ja juuri niinhän Sherlock pysäytti Magnussenin, ampui sitä päähän kun Magnussen ei osannut odottaa sitä.

Puhumattakaan siitä et alkuperäisissä tarinoissa Magnussenin (eli Milvertonin) tappoi nimenomaan nainen. Mofftis muokkas tätä niin et Sherlockista tuli sankari, once again. Sekä Moffat että Gatiss sanoivat haastattelussa ettei ne usko naisen ampuneen Magnussenin vaan et oikeesti Sherlock ja John pysäytti sen. Aiheesta artikkeli tässä.

Sen jälkeen kun Maryn salaisuus on paljastunut ja John ja Sherlock ovat päättäneet "pitävänsä Maryn", Marylla ei juurikaan oo mitään tarkoitusta koko jaksossa. Sherlock huumaa raskaana olevan Maryn minkä jälkeen John ja Sherlock menevät kaksin pysäyttämään Magnussenin. WTF????? Eikö niille tullut mieleen ottaa Marya mukaan sinne? Se on kuitenkin entinen palkkamurhaaja, ammattilainen joka osaa ne hommat.

Minua ärsyttää Maryyn liittyvässä kuviossa myös se, miten paljon todennäköisemmin John olisi Maryn todella jättänyt, jos nainen ei olisi ollut raskaana. Jos vauvakuviota ei olisi ollut, olisi Mary voitu saada potkaistua sarjasta pois, ja se jos mikä olisi minua riemastuttanut. :D (Todetaan nyt kuitenkin, etten tietenkään sano Johnin ottaneen Maryn takaisin pelkästään vauvan takia, mutta uskoisin sen nyt kuitenkin päätökseen vaikuttaneen.)
Uskon kyllä et se raskaus vaikutti siihen päätökseen, mut mun mielestä John ei oo niin vanhanaikainen et se menis naimisiin (tai tässä tapauksessa: pysyis naimisissa) vain koska nainen odottaa sille lasta. Ei, kyllä siinä ihan muut syyt olivat takana eli se miten John antoi sille anteeksi. Totta kai se oli vihainen kun sille valehdeltiin, mut ne menneisyyden asiat on mennyttä ja se halus nimenomaan sen tulevaisuuden Maryn kanssa. Samoin se antoi Sherlockille anteeksi kun Sherlock valehteli vuosikausia ja --- toisin kuin Mary --- jätti pyytämättä käytöstään anteeksi. (Joo, oon vieläkin katkera tästä jaksosta. :D)

« Viimeksi muokattu: 27.01.2015 19:30:18 kirjoittanut sensaatio »

Vilna

  • puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 1 197
  • © Auro
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #17 : 27.01.2015 19:57:50 »
Kun puhuu Sherlockista, erityisesti BBC:n versiosta, niin se aiheuttaa ihan jäätävästi erilaisia mielipiteitä, enkä ole ihan varma, pysynkö ees kärryillä tästä enää. :D

No mutta kuitenkin. Mä katsoin ekan jakson Sherlockia vuoden 2013 kesällä, ja jotenkin se ns. täräytti mun mielen. Mun kaveri oli ostanut Briteistä Sherlockin kaksi ekaa kautta, ja me sitten katseltiin ensimmäinen yhdessä meidän mökillä ja saman tien sen jälkeen pistin tilaukseen Discshopista ne kaksi ekaa kautta. Voi vitsit, tykkäsin Sherlockista jäätävästi ja ficcailin ja öäöä. Tykkään mä Sherlockista vieläkin, mutta jotenkin mun ficcausinnostus ko. fandomista on laskenut. :c Tykkään lukea muilta, mutta mun oma kirjoitusinto on syöpynyt. (Etenkin nautin Sisilja ja Hallahäive teidän kivoista Johnlockeista, hehe.) Ehkä se johtuu siitä, etten loppujen lopuksi edes ole niin perehtynyt ko. fandomiin niin kuin suuri osa täällä.

Tykkään jostain syystä tosi paljon muuten Mystradesta. Äärimmäisen rarea ja sellaista, joka on never gonna happen, mutta se just mua viehättää siinä! Ficatessa muutenkin yhdistelen kaikista epätodennäköisempiä pareja ja yritän istuttaa ne mahdollisimman sulavasti toisiinsa. Joskus onnistuu, joskus ei, mutta se on hauskaa, vaikka Johnlock onkin (kai) mun OTP ja luen siitä eniten, mutta itse en kirjoita. :D Haha, jotenkin outoa, että oon aloittanut monta Sheriartya sen sijaan silloin aikoinaan.

Ja sensi, järkytyin ehkä vähän, koska Martin Freeman on ihana! :D)

Fun fact on, että mun oli tarkoituksena katsoa Elementarya silloin, kun sitä alettiin näyttää Suomessa, mutta tapani mukaan unohdin täysin, koska mä nyt satun olemaan maailman huono seuraamaan sarjoja telkkarista käsin. Haluaisin tosi kovasti antaa sille mahdollisuuden, mutta mua pelottaa, että jenkki!Sherlock kuulostaa väärältä, haha. Toisaalta mua viehättää ajatus, että siinä canonia on käännelty tosi paljon. Watson on ainakin nainen, eikö? Ja Moriarty samoin tein, mikäli oon oikein ymmärtänyt. Olisi tosi hauska verrata näitä kahta sarjaa keskenään, mikä natsaa ja mikä ei.

Onko kukaan kattonut täällä muuten Granadan sarjaa? Katoin sitä pienenä niin paljon. <3
« Viimeksi muokattu: 27.01.2015 20:00:49 kirjoittanut Vilna »

Ansa

  • Fruu
  • ***
  • Viestejä: 2 333
  • Puuskupuh
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #18 : 27.01.2015 20:00:38 »
Ja muutenkin naiset tuntuu vihaavan eniten juuri naishahmoja, kun ne tulee unelmien miehien tai paritusten tielle. Samasta syystä tiedän ihmisiä, jotka vihaa Ireneä. Mun mielestä sitte taas Sherlockissa on niin hyviä ja vahvoja naishahmoja, että ei voi kuin tykätä (Mary on fiksu, itsenäinen ja ex-palkkamurhaaja, Irene älykäs ja osaa kyllä hyvin käyttää avujaan hyväkseen. Molly taas deittaili Jimiä [okei, se vaati kyllä luultavasti enemmän kanttia Jimiltä], avusti Sherlockia vale-itsarissa ja veteli samaista tyyppiä korville. Me likes.)
Mmh-hmm. Jälleen kerran oon eri mieltä ja koska ilmaisit halusi keskusteluun, tuun sanomaan eriävän näkemyksen. Mun mielestä Sherlockin naishahmot eivät ole "hyviä ja vahvoja naishahmoja" niin kuin sä ilmaisit. Pidän niistä joka tapauksessa, Irene on heti toinen suosikkini Jimin jälkeen ja Marykin kuuluu ehdottomasti kärkipäähän ja Sally ja nyt kun asiaa ajattelen, lähes kaikki mun lempihahmoni Sherlockista on naisia. Jim on poikkeus joka vahvistaa säännön, haha. Mut niin, aiheeseen: Moffatin käsitys "vahvasta naishahmosta" on basically "badass" joka on olemassa vaan tuottaakseen lisää tuskaa mieshahmoille. WTNW:n käsikirjoittaja Joseph Fink sanoiki kerran Twitterissä, että I think like Joss Whedon he [Moffat] often mistakes "empowered" for "strong in exactly the way I personally want to sleep with".

Otetaan esimerkiks vaikka nyt tää puheena ollut Mary. Mary oli onnistunut hahmo kahdessa ekassa jaksossa. His Law Bow puolestaan on iso katastrofi. Siinä Marysta paljastuu tää CIA-agentti/murhaaja -puoli jolloin Mary muuttuu kyvyttömäksi hahmoksi. Aiemmin se hahmo joka pystyi sanomaan Sherlockille ja Johnille takaisin ja oli yhdenvertainen niin kanssa, mut HLB:ssa on eräs kohtaus jossa se kirjaimellisesti vaan seisoo taustalla sanomatta sanaakaan sillä välin kun Sherlock ja John miettivät onko Mary "pitämisen arvoinen" ja mitä niiden pitäis tehdä Maryn kanssa. Siis anteeks mitä???? Lisäks ennen tätä Maryhan meni tappomissiolleen eli hoitelemaan Magnussenin pois päiviltä mut sit heti kun Sherlock ilmaantui sinne, se yhtäkkiä päätti ettei se tapakaan Magnussenia?? Tai siis, mähän jo aiemmin sanoin et se teki virheen ja panikoi kun se ampui Sherlockia, mut miksei se tappanut Magnussenia sitä ennen? Magnussen vaan seisoi siinä ja juuri niinhän Sherlock pysäytti Magnussenin, ampui sitä päähän kun Magnussen ei osannut odottaa sitä.

Puhumattakaan siitä et alkuperäisissä tarinoissa Magnussenin (eli Milvertonin) tappoi nimenomaan nainen. Mofftis muokkas tätä niin et Sherlockista tuli sankari, once again. Sekä Moffat että Gatiss sanoivat haastattelussa ettei ne usko naisen ampuneen Magnussenin vaan et oikeesti Sherlock ja John pysäytti sen. Aiheesta artikkeli tässä.

Sen jälkeen kun Maryn salaisuus on paljastunut ja John ja Sherlock ovat päättäneet "pitävänsä Maryn", Marylla ei juurikaan oo mitään tarkoitusta koko jaksossa. Sherlock huumaa raskaana olevan Maryn minkä jälkeen John ja Sherlock menevät kaksin pysäyttämään Magnussenin. WTF????? Eikö niille tullut mieleen ottaa Marya mukaan sinne? Se on kuitenkin entinen palkkamurhaaja, ammattilainen joka osaa ne hommat.
No joo, eihän badass tarkoita automaattisesti vahvaa, mutta pysyn kannassani, ainakin Maryn osalta. Tajuan kyllä, että Mary tavallaan menetti "tasavertaisuutensa" poikiin siinä kohtaa kun salaisuus paljastui, mutta itse ajattelen sen niin, että Mary tieten tahtoen alistui Johnille ja tilanteelle. Olisihan se yhtä hyvin voinut menettää Johnin, ja sitä hän ei tietenkään halunnut. Olisin myös halunnut että Mary tappaa Magnussenin, mutta siitä ei voi syyttää Marya, vaan Sherlockia (ja Moffatia.)

Sherlockin ampuminen taas... Joo, Mary panikoi. Jos Mary meni tappamaan Magnussenia siksi, että John ei saisi koskaan tietää hänen menneisyydestään, niin silloinhan Sherlock pilasi kaiken tulemalla paikalle (koska Magnussenin voisi hoidella myöhemminkin Johnin tietämättä, mutta jos Sherlock tietää, niin silloin automaattisesti myös John tulee tietämään. Itsesuojelua koko Sherlockin ampuminen.)

Lopusta taas, siitä syytän puhtaasti Sherlockin itseriittoista minä-osaan-kaiken-paremmin-kuin-kukaan-muu -ajattelua, eihän sille voisi edes tulla mieleen, että Mary voisi tulla mukaan. John taas ajattelee miesmäisesti, että raskaana oleva nainen ei voi tehdä mitään ekstraa (ja silti ei vetänyt pahempia kilareita kun bff huumasi vaimon), mutta noistahan ei edelleen voi syyttää Marya, vaan pääkaksikkoa. Siksi en Johnista ja Sherlockista edes pidä. :D

-Ansa
« Viimeksi muokattu: 27.01.2015 20:05:40 kirjoittanut Ansa »
"Voita tai häviä, mutta rakasta, Muuta en suostu kuulemaan"



Ansan listaus

Tehilla

  • ***
  • Viestejä: 269
Vs: Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)
« Vastaus #19 : 27.01.2015 20:29:09 »
Mary oli onnistunut hahmo kahdessa ekassa jaksossa. His Law Bow puolestaan on iso katastrofi. Siinä Marysta paljastuu tää CIA-agentti/murhaaja -puoli jolloin Mary muuttuu kyvyttömäksi hahmoksi. Aiemmin se oli hahmo joka pystyi sanomaan Sherlockille ja Johnille takaisin ja oli yhdenvertainen niin kanssa, mut HLB:ssa on eräs kohtaus jossa se kirjaimellisesti vaan seisoo taustalla sanomatta sanaakaan sillä välin kun Sherlock ja John miettivät onko Mary "pitämisen arvoinen" ja mitä niiden pitäis tehdä Maryn kanssa.

Mä oon tästä varsin eri mieltä. Mä en aluksi juuri lämmennyt Marylle (vaikutti liiankin hajuttomalta ja mauttomalta hahmolta), mutta tykästyin häneen entistä enemmän sitä mukaa, kun kolmoskausi eteni ja hänestä saatiin tietää lisää. Mun mielestä esim. juuri tuo kohtaus ei ole kiinni siitä, että Marysta olisi jotenkin tullut kyvytön hahmo, vaan siitä, että hän ei halunnut puuttua siihen keskusteluun. Oon ehkä tykästynyt Maryssa just tähän puoleen, hänen tilannetajuunsa ja "viekkauteensa" (hitsi että on hankala kuvata sitä mitä Marysta ajattelen, ei noi kuulosta yhtään Marylta, mutta en parempiakaan keksi!), jos nyt niin voi sanoa. Mielenkiintoinen naishahmo, kuten myös monet muut BBC:n Sherlockissa, esim. Irene ja Molly. En minäkään sanoisi hahmoja niinkään vahvoiksi, mutta ainakin he ovat monipuolisia ja kiinnostavia! Huomattavasti kiinnostavampia mun mielestä kuin vaikkapa John.

Lainaus
Itse olen huomannut, että moni Maryn vihaaja on hc Johnlock-shipperi.
En ole mikään superfani siinä mielessä, että en ole juuri yhtään perillä siitä, mitä "isoilla kentillä" fanien keskuudessa tapahtuu, mutta mäkin laittaisin yleisen Mary-vihan ehkä tähän piikkiin enimmäkseen. En näe itse hahmossa mitään selkeetä syytä, joka saisi niinkin voimakkaan inhoreaktion aikaan. Mä en itse oikeestaan ymmärrä Johnlockin suosiota siinä mielessä, että mä en näe Johnin ja Sherlockin välillä kemiaa. Toki sarja ohjailee ajattelemaan, että sitä kemiaa olisi, mutta mä en näe niiden välillä muuta kuin äärimmäisen läheisen mutta myös tosi kieroutuneen kumppanuussuhteen.

Niin, ihana keskustelu! Mielenkiintoista kuulla toisten näkemyksistä sarjoista, joista löytyy paljon keskusteltavaa. Itse olen perehtynyt vain BBC:n Sherlockiin ja Elementaryyn, ja pidän kummastakin osaltaan paljon (vaikka ensin olinkin hyvin vastahankoinen kummallekin sarjalle : D)
If not now, when?