Kirjoittaja Aihe: Ella Aura: Keitu vaatekaupassa, S, Ella ja Tom  (Luettu 1459 kertaa)

Subbe93

  • ***
  • Viestejä: 424
    • Aamusta yöhön... -blogi
Ficin nimi: Keitu vaatekaupassa
Kirjoittaja: Subbe93
Fandom: Ella Aura
Genre: Draama, ehkä yritys huumoriin
Ikäraja: S
Päähenkilöt: Tom Vuori & Ella Aura
Summary: Kun Ella tahtoo vaatekauppaan…
Vastuunvapaus: Ella Aura, Tom Vuori, ja kaikki muu tunnistettava kuuluvat Elena Madylle. Minä vain fanitan ja kirjoitan huvin ja urheilun vuoksi.
Haaste: Spurttiraapale, sanat: Vuori & Kiirehtiä


Keitu vaatekaupassa

I

”Enpä oikein tiedä, onko tämä sittenkään niin hyvä idea…”

”Älä viitsi, Tomppa!”, Ella Aura sanoi innoissaan ja katseli jo uteliaana näyteikkunoita. Vaikka keituilla olikin hyvät materiaalit vaatteisiin sun muuta, Ellaa oli kovasti kiehtonut ajatus, kun Tomin äiti oli puhunut vaateostoksille menosta. Ella oli uteliaana halunnut lähteä mukaan Tomin seuraksi, ja päästä näkemään ne paljon puhutut vaatekaupat. ”Tästä tulee oikeasti hauskaa!”

Tom Vuori vilkaisi ruskeilla silmillään hieman levottomana keituaan, sitten kauppakeskuksen ympäristöä, joka oli täynnä ihmisiä. Hauskaa ehkä, mutta miten oudolta näyttäisi, kun hän, hädin tuskin teini-ikäinen poika, katselisi naisten vaatteita? Aikuiset kun eivät näkisi Ellaa, ei edes suurin osa nuorisostakaan. Onneksi Ella sentään osasi lukea Tomin ajatukset, mikä helpottaisi tilannetta ainakin puhumisen osalta. Poika ei edes halunnut tietää, miten hulluna ihmiset häntä pitäisivät, jos hän vielä kaiken lisäksi puhuisi ”itsekseen”.

”Jos oikeasti tehtäisiin niin, että menisin siksi aikaa johonkin toiseen kauppaan”, Tom ehdotti ja katseli vaihtoehtoja. ”Vaikkapa tuonne Anttilaan…”

”Älä ole tylsä”, Ella vastasi ja tarttui Tomin käteen kiinni pakottaen tuon tulemaan perässään. ”Tarvitsen makutuomarin, ja muutenkin… En halua jäädä yksin.”

”Ja mitähän kaikki ajattelevat, kun hortoilen yksin naisten vaatteiden seassa?” Tom kysyi hieman kärkkäästi, mutta antoi asian olla, kun he jo tulivat H&M:n oville. Ella ei aikonut antaa periksi.

II

Ella pyöri ympäriinsä täyteen pituuteensa venyneenä. Tom puolestaan seisoskeli hieman tylsistyneenä mahdollisimman kaukana vaatteista. Hän haluaisi olla nyt missä tahansa muualla, mutta tiesi, ettei voinut jättää Ellaa. Keituhan saisi kohtauksen, jos jäisi yksin ventovieraiden sekaan. Ilpolla mahtoi mennä hyvin, kun hänen keitunsa on poika. Lars tuskinpa tahtoi shoppailemaan.

”Hei Tomppa!” Ellan ääni huusi, ja Tom nosti katseensa nähdäkseen innostuneen keitunsa kasa vaatteita käsissään. ”Mennään sovittamaan näitä!”

Tom huokaisi hiljaa ennen kuin lähti keitunsa perään kohti pukuhuoneita. Ella valitsi vapaan pukukopin. ”Odota tässä”, hän komensi Tomia. Tom kohotti kysyvästi kulmiaan. Minne hän muka katoaisi?

Ella kohautti olkiaan lukiessaan Tomin ajatukset. ”No, saat kuitenkin sanoa mielipiteesi.”

Asia selvä, poika ajatteli ja istuutui pehmustetulle tuolille, kun Ella veti verhon kiinni. Hetken poika katseli raolleen jäänyttä verhoa ennen kuin haukotteli ja suuntasi katseensa toisaalle.

Hän ei siis ihan heti huomannut, kun paikalle asteli nainen, joka etsi vapaata koppia. Vasta liian myöhään Tom käänsi katseensa huomatakseen, miten nainen kurkkasi varovaisesti sisään Ellan koppiin, ennen kuin veti verhon auki. Tom ehti vain nousta kauhistuneena pystyyn ja avata suunsa estääkseen naisen teon, kun Ella kääntyi ympäri, kiljaisi ja nosti käsissään pitelemäänsä paidan eteensä. Nainen puolestaan näki vain ja ainoastaan ilmassa leijuvan paidan. Hän ei kuullut eikä nähnyt Ellaa...

Mi-mi… mitä tämä on?” nainen kysyi kauhuissaan perääntyessään. Lopulta nainen kiljaisi ja lähti matkoihinsa huudellen myyjiä paikalle. Kaikkien huomio ja uteliaisuus heräsi. Pian kaikki olisivat kopin edessä nähdäkseen, mitä oikein tapahtui.

”Okei, Ella, nyt mennään”, Tom sanoi kauhuissaan. Ella pudotti käsissään olevan paidan lattialle ja veti vaivoin omansa päälle samalla, kun Tom tarttui Ellaa kädestä ja veti tämän kiireellä pois kaupasta. Samana aikaan nainen, joka oli Ellan koppiin ängennyt, johdatti kauhistuneena myyjää paikalle.

”En halua enää IKINÄ vaatekauppaan!” Ella valitti hieman kauhuissaan, kun he pääsivät ulos kaupasta.

Tom ei voinut estää pientä hymyään. Se sopi hänelle paremmin kuin hyvin.

"Zero is where everything starts!
Nothing would ever be born if we didn't depart from there...
Nothing would ever be achieved!"

- Shinichi Kudo (Gosho Aoyama)