Kirjoittaja Aihe: Kielon tuoksuisia huulipunatahroja (S) Sokerinen femme-raapale  (Luettu 1390 kertaa)

Ansa

  • Runotyttö
  • ***
  • Viestejä: 2 674
  • Kaunokirjoitusmestari
Nimi: Kielon tuoksuisia huulipunatahroja
Kirjoittaja : Ansa
Ikäraja: S
Genre: Fluffy, femme, originaali
Varoitukset: Jokainen sana on sokerilta narskuva klisee.
Summary: Me olemme salaisuus, mistä todisteiksi etsivä löytäisi vain huulipunatahroja korvien takaa.





Kielon tuoksuisia huulipunatahroja
100 sanaa


Nuoruus on hulluutta ja me olemme molempia enemmän kuin kukaan voisi koskaan aavistaa. Pitkät hiuksesi leijailevat kasvojen edessä kuin harso, ja sen on pakko olla kauneutesi salaisuus. Me olemme salaisuus, mistä todisteiksi etsivä löytäisi vain huulipunatahroja korvien takaa, mutta ei kukaan etsi. Syvinkin suudelma huuliltasi on kuin kieloilta tuoksuva utu, enkä voi kuin leijua vaaleanpunaisessa usvassa. Sanot aina haluavasi olla sokeroitu ruusu, kaunis ja tuoksuva. Minä nauran helisten, koska tiedän sinun olevan sininen kevätperhonen, joka laskeutuu pitsiverhoilleni joka yö kun uneksin sinusta. Kosketat pehmeästi ja ujostelematta lantioni kaarta saaden selkäni taipumaan tanssiin. Kesäiset kukkamekkomme hulmuavat tuulessa, ja elämä on ihanaa.


« Viimeksi muokattu: 18.06.2014 03:10:29 kirjoittanut Ansa »


Amor poems et tenebrae

Orenji

  • ***
  • Viestejä: 1 362
Nappasin tämän tekstin kommentointi-listalle joskus muutama päivä sitten ja nyt pitäisi toteuttaa kyseinen ajatus, joten aloitetaanpas.

Femmen lukeminen on jäänyt huolestuttavan vähälle tässä viimeaikoina, joten silläkin tavalla oli hyväksi lukea tämä raapale. Niin kuin varoititkin heti alkuun, tämä oli kohtalaisen kliseinen, mutta ne käytetyimmät ajatukset oli muokattu uuteen uskoon. Kliseisyyskin on suhteellista! :') Vaaleanpunainen otsikko oli ehkä kaikista pahin, jos ihan ajatuksen tasolla mietitään, muttei siitä sen enempää. Ei ollenkaan niin sokerinen, että olisi tehnyt mieli lopettaa lukeminen kesken. Sitä paitsi on kiinnostavaa lukea sulta fluffya, kun sitä ei niin usein tule tehtyä.

Tekstistä löytyi paljon vanhaa, kuten vaikkapa nuoruus on hulluutta, mutta ehkä se jollain lailla sopivatkin kuvioon. Ainakin päähenkilöt tuntuivat hyväksyneen tuon faktan. Etenkin tuo summaryssa esiintynyt virke antoi osviittaa siitä, millaisia kyseiset persoonat olisivat voineet olla.
Pitkät hiuksesi leijailevat kasvojen edessä kuin harso, ja sen on pakko olla kauneutesi salaisuus.
Tuokin lausahdus jäi mieleeni sanojen seasta, hauska ajatus! Mutta miksei se voisi olla tottakin... Tässähän alkaa kaipaamaan jatko-osaa!

Tunnelma oli välillä salaperäinen, välillä kovinkin yksinkertainen ja helposti tavoiteltava, ja kyseinen vaihtelu oli kiehtovaa. Tästä tuli aivan kesäinen olo, tiedä sitten johtuuko se tästä kohdasta:
Minä nauran helisten, koska tiedän sinun olevan sininen kevätperhonen, joka laskeutuu pitsiverhoilleni joka yö kun uneksin sinusta.
Kerta kaikkiaan ihastuttava ajatus! Lähtee menemään kunnolla romanttiseksi tuossa vaiheessa, mutta oikeastaan se on vain mukavaa. Kunnolla sokerisuutta ja siirappisuutta kuvaan, niin sitä enemmän pidän! :D

Kaiken tämän selittelyn jälkeen voin vain sanoa pitäneeni kovasti tästä lyhyestä tunnelmoinnista, kiitos!
"Älkää luulko että pelastatte ihmisiä ottamalla heitä kädestä kiinni.
Mutta ottakaa heitä kädestä kiinni."

Ansa

  • Runotyttö
  • ***
  • Viestejä: 2 674
  • Kaunokirjoitusmestari
Orenji; Aaw, kiitos. Olet aina niin ihana noine kommentteinesi! <3 Varoituksiin laitoin tarkoituksella totaalisen kliseisyyden, koska teki mieli kirjoittaa hampaissa vihlovaa sokerihöttöä vaaleanpunaista otsikkoa myöten. :D Ja mulle femmen kirjoittaminen (jota harrastan tooosi harvoin) tuo esiin vain ultimatekliseet. Mutta kliseet on kivoja. :) Danke! <3

-Ansa!


Amor poems et tenebrae

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 865
  • kiero ja sarkastinen
Femme-fiilis. Tämähän iski siihen sopivasti. <3

Mutta mitähän tästä sanoisi. Ihana ja herkkä tunnelmakuva kauniista rakkaudesta, jos pitäisi lempikohtaa lähteä lainaamaan voisi pistää saman tien koko tekstin, raapaleen mitassa kaikki lauseet ovat painavia ja merkityksellisiä.

Runollista ja kesäkukkamaisen vienoa menoa, hirmu söpö välipala, kiitän. <3
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


Ansa

  • Runotyttö
  • ***
  • Viestejä: 2 674
  • Kaunokirjoitusmestari
Pics: Minusta tuntuu, että jos vannoutuneet femmen ystävät lukisivat tämän, saisin vinon pinon kommentteja naurettavasta kliseisyydestä, mutta niin... kiitos kommentista. <3 Mukavaa kuulla että pätkä miellytti. :3

-Ansa!


Amor poems et tenebrae

Felia

  • ***
  • Viestejä: 1 198
  • jokainen päivä on sun arvoinen
Kommenttiarpajaisista huomenia!

Vau, tämäpäs oli oikein ihanasti kuvailtu tekstin palanen. Sataan sanaan saa mahtumaan todella paljon, vaikka ei se helppoa ole. Tykästyin tässä kuvailuun, se oli tavallaan taianomaista, mukavan hempeää, mutta josta rivien välistä oli luettavissa myös intohimoa. Femmeä en olekaan lukenut pitkään aikaan, ja ai että, oli kiva palata tyttörakkauden pariin. :)

Tästä tuli ihanan kesäinen fiilis, ja samalla kauhea ikävä kesää. Tässä oli myös eräänlaista runomaisuutta, mikä toi mukavasti lisäväriä tekstiin. On kyllä uskomatonta, miten näinkin pienellä sanamäärällä voi kertoa niin paljon -- se on kyllä taitolaji. Ah, tämä oli kaunista tunnelmointia, pidin paljon! Suuren suuret kiitokset! ♥

Ansa

  • Runotyttö
  • ***
  • Viestejä: 2 674
  • Kaunokirjoitusmestari
Felia: Kiitos kauniista sanoistasi! <3 Olen niin epävarma femmenkirjoittaja, että kaikki positiivinen ja rohkaiseva palaute otetaan lämmöllä vastaan. :)

-Ansa


Amor poems et tenebrae

Seila

  • Vieras
Olin etsiskelemässä femmeä luettavaksi ja tämä kiinnitti huomioni sokerisella otsikollaan ja lupauksella sokerisesta femmestä!

Tämä oli kyllä sokerinen ja tykkäsin siitä! Tässä oli sellaista kepeyttä, fluffia ja sokeria, mutta tosiaan myös rivien välistä aistittavissa intohimoa ja jotain tummempaa. Tästä tuli tosi vaaleanpunainen ja hattarainen olo.

Lainaus
Me olemme salaisuus, mistä todisteiksi etsivä löytäisi vain huulipunatahroja korvien takaa, mutta ei kukaan etsi.
Tämä oli varmaankin lempikohtani koko raapaleesta. Jotenkin että mitään näkyviä todisteita ei ole ellei katso lähempää, piilosta.

Kiitos tästä pienestä femmepalasesta :3