Kirjoittaja Aihe: Lohikäärmeen kyyneliä | Drama, oneshot | S  (Luettu 2618 kertaa)

Ales

  • Fanficcari
  • ***
  • Viestejä: 498
  • Ilo on sisäpiirin homma
Lohikäärmeen kyyneliä | Drama, oneshot | S
« : 13.12.2013 19:12:27 »
Nimi: Lohikäärmeen kyyneliä
Beta: Onkonälkä
Ikäraja: S
Tyylilaji: drama, one-shot
Summary: Ilkeä kuningas haluaa pyydystää lohikäärmeen, mutta saakin maistaa omaa lääkettään.
Disclaimer: Perustuu J.K Rowlingin luomaan Harry Potter -maailmaan.
Haasteet: Velholastensatu
A/N: Loppu on joo melko tiivistunnelmainen ja näin ja jää vähän aukinaiseksi - tarkoituksella. (:  Hahmoina ei toimi kukaan kirjasarjan henkilö, mutta silti liittyy HP -maailmaan.


Lohikäärmeen kyyneliä


Olipa kerran kauan sitten eräs nuori kuningas, joka asui suuressa kivilinnassa aukealla paikalla metsän lähettyvillä. Kuningas oli rikas ja omisti paljon maata, kultaa ja jalokiviä. Yhtä asiaa hänellä ei kuitenkaan vielä ollut, mutta oli vakaasti päättänyt hankkia sen itselleen. Hän oli havitellut sitä kauan, mutta aina se pääsi pakoon. Kuningas ei luovuttanut, vaan jatkoi yrittämistä.

Kuningas halusi napata lohikäärmeen.

"Ylhäisyys!" huudahti kuninkaan lähin palvelija ja juoksi posket punoittaen kuninkaan valtaistuimen viereen.
"Se lohikäärme on nähty taas, metsässä lähellä linnaa", palvelija puuskahti ja pysähtyi hengittämään. Hän oli juossut pitkän matkan kuninkaan tykö. Kuningas pomppasi heti pystyyn.
 "Hienoa! Nyt minä sen nappaan", kuningas huudahti ja kiiruhti ulos salista.

Kuningas keräsi joukkonsa kokoon linnan oven eteen.
"Se lohikäärme on nähty taas. Tällä kertaa me nappaamme sen! Te tiedätte säännöt, minä haluan sen elävänä." Ritarit nyökkäilivät ja lähtivät sitten kuninkaan johdolla ensin vallihaudan yli kohti metsää.

"Vielä minä sen nappaan..."Kuningas mutisi yksinään ja vilkuili ympärilleen.
 Käveltyään hetken aikaa puiden siimeksessä he kuulivat karjuntaa ja ihmisen puhetta. "Siellähän on joku!" Kuningas murahti vihaisesti. Hän käski ritareiden tulla hiljaa hänen perässään. Kuningas hiipi puiden varjoissa lähemmäs ja lähemmäs, kunnes huomasi aukion, jolla oli iso lohikäärme. Se oli musta ja komea.

"Hys", kuningas hyssytteli ja asteli vielä hieman lähemmäs aukion reunaa.
Kuningas huomasi aukion toisella laidalla naisen. Tällä oli pitkät vaaleat hiukset ja kirkkaan siniset silmät, jotka näkyivät selvästi tämän katseesta. Nainen oli kaunis. Kuningas ajatteli hädissään, että naiselle tapahtuisi jotain, jos hän menisi lähemmäs lohikäärmettä. Hän oli jo nyt tosi lähellä.

"Nyt!" Kuningas huusi ja väistyi sivuun, kun ritarit hyökkäsivät huutaen kohti lohikäärmettä. He heittivät ison verkon olennon päälle ja sitoivat sen tiukasti kiinni. Lohikäärme kaatui karjuen maahan ja riuhtoi ja pyristeli, mutta ritareiden ote piti. Lopulta olento väsähti ja lyyhistyi maahan makaamaan. Kuningas katsoi hymyillen naista, joka seisoi järkyttyneenä metsän reunalla. Nainen käänsi katseensa vihaisesti kuninkaaseen, joka hätkähti. Kuningas ryhdistäytyi ja lähti reippaasti naisen luo.

"Minä olen Kuningas Adam. Ei huolta, kesytämme lohikäärmeen eikä siitä ole vaaraa." Kuningas sanoi odottaen, että nainen tekisi jotain kunniaa. Nainen kuitenkin seisoi kädet puuskassa hänen edessään.
"Miksi te noin teitte? Senkin typerys! Se oli juuri syomassa kun hyokkasitte sen kimppuun!" Nainen tiuskaisi ja käänsi katseensa surullisesti lohikäärmeeseen ja puuskahti. Kuningas hätkähti naisen vihamielisyyttä ja perääntyi askeleen verran. Kuningas pani myöskin merkille, että nainen puhui jollain korostuksella, mutta kuningas ei tiennyt millä.
"Hyvä neiti, nuo otukset ovat todella vaarallisia-..."
"Se ei ollut tekemassa mitaan pahaa! Ymmarratko sina? Ne on vaarin ymmarrettyja otuksia, joita pitaisi suojella." Nainen tiuskaisi uudestaan ja mulkoili kuningasta silmiin. Kuningasta rupesi hermostuttamaan toden teolla. Hän vilkaisi ympärilleen ja huomasi lohikäärmeen saaneen voimiaan takaisin. Se repi ja riuhtoi verkkoa. Ritareiden ote kuitenkin piti. Vielä.

"Senkin idiootit! Se on viaton luontokappale, antakaa sen menna!" Nainen huusi vihaisesti ja huitoi käsillään. Kuningas nappasi naista kädestä ja tunsi samalla imeytyvänsä voimakkaaseen pyörteeseen. Pian paine, puristus ja pyöriminen oli ohi ja kuningas huomasi tyrmistyneenä olevansa eri paikassa, kuin äsken. Hän katsoi hämmentyneenä ympärilleen ja tunsi pahan olon tulvahduksen. He seisoivat pimeässä metsässä, puiden välistä siivilöityi hopeista kuun valoa.
"Missä me olemme? Ja kuka sinä olet? Miten minä tänne jouduin?" Kuningas kysyi toettuaan järkytyksestä ja pahoinvoinnista.
"Me olemme Bulgariassa. Mina olen Sofia, me ilmiinnyimme tanne." Nainen vastasi ja tuhahti.
"Bulgariassa... Mitä tarkoittaa ilmiintyminen?" Kuningas kysyi ja yritti katsella ympärilleen pimeässä metsässä.
"Vaihdoimme paikkaa taian avulla. Mina olen noita, opiskelin taikakoulussa, Durmstrangissa. Ai, oho, en olisi saanutkaan kertoa sita sinulle. Ei se kylla haittaa, sina et paase kertomaan siita kuitenkaan kenellekkaan." Nainen sanoi ja nauroi pilkallisesti. Tämän jälkeen nainen vihelsi kovaan ääneen. Pian alkoi kuulua ryminää ja pauketta suoraan edestä päin.
"Kannattaa panna juoksuksi." Nainen sanoi ja katosi. Kuningas kompuroi ja lähti juoksemaan toiseen suuntaan, mutta ääni lähestyi vääjäämättä. Kuningas kompastui puunjuureen ja mätkähti naamalleen maahan. Hän vilkaisi taakseen ja huomasi jättimäisen hämähäkin juoksevan hänen luokseen.

Pian kiljahdus raikasi metsässä ja iso lintuparvi lehahti oksilta lentoon.

A/N2: Hirveesti ei oo koskaan tullu kirjoteltua mitään lastensatuja koskaan, en yhtään osaa sanoa miten tämä onnistui! Kommentti on tervetullutta! (:
« Viimeksi muokattu: 30.05.2015 23:38:30 kirjoittanut Vanilje »

© Raitakarkki

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 270
  • Use your imagination
Vs: Lohikäärmeen kyyneliä | Drama, oneshot | K7
« Vastaus #1 : 13.12.2013 19:48:42 »
Hih, aika kiva :)

Kyllä se kuulosti sellaiselta perinteikkäältä iltasadulta. Ei se toki täysin perinteinen ollut, mutta toivottavasti tajuat pointtini :D Jotkut sanavalinnat oli sellaisiin lasten iltasatuihin viittaavia, mikä teki tästä iltasatumaisen. Myös perinteiset linnat, kuninkaat, lohikäärme jne. noudatti tätä kaavaa. Ja mukaan oli sitten lisätty näitä velhomaailman juttuja, jotka muokkasivat tarinaa kivasti.

Ehkä siihen olisi voinut kuitenkin jollain tavalla lisätä tätä velhomaisuutta, koska minusta se jäi ehkä hiukan vähäiseksi. Noita olisi minusta voinut käyttää vaikka joitain tuttuja potterloitsuja, jotka olisivat tuoneet tähän sitä taikaa ja magiaa. Ehkä se bulgarialaisnoitakin jäi hiukan hämäräksi tässä, ja hänen korostuksensa tökki toisinaan. Mutta nämä ovat makuasioita :)

Joitain sanoja itse muokkaisin. Esimerkiksi:
 
"Hss." Kuningas hyssytteli ja asteli vielä hieman lähemmäs aukion reunaa.
Itse olisin laittanut "hys", koska "Hss" kuulostaa mielestäni siltä, että kuninkaan on tarkoitus sihistä kuin käärme eikä suinkaan hyssytellä joukkojaan.

Kuningas hätkähti naisen vihamielisyyttä ja perääntyi askeleen verran.
Tämä ei suinkaan ole virhe, ja se kyllä käy ihan tuollaisenaan. Itse olisin laittanut ehkä esim. "säikähti", mutta kuten sanoin, tämä on vain täysin makuasia eikä tuossa sinun versiossasi ole mitään vikaa.

Jonkun virheen olin bongaavinani, mutta en löydä sitä enää. Mikään iso virhe se ei kuitenkaan ollut, ja paha minun on mennä mitään sanomaan, koska itse aina kompastelen kieliopin kanssa :D

Muuten tarina oli iltasatumaisuudellaan osuva ja sellainen, joka saa hymyilemään. Heti mieleen tulvahtaa ne lapsuusmuistot, kun tällaisia tarinoita luettiin (kotona minulle ei kylläkään luettu iltasatua, nyyh  :'( ) ja tällaisten aikojen muisteleminen lämmittää ja hymyilyttää.

Eääh, nyt tuntuu siltä että vain nipotan ja tässä kommentissa ei ole päätä eikä häntää. Toivottavasti saat irti edes jotain!

Kiitos tarinasta ja herätetyistä muistoista :)

-DragonHeart58

Ales

  • Fanficcari
  • ***
  • Viestejä: 498
  • Ilo on sisäpiirin homma
Vs: Lohikäärmeen kyyneliä | Drama, oneshot | K7
« Vastaus #2 : 13.12.2013 20:48:17 »
Oi nopea kommentti ! Kiitos piristävästä kommentista DragonHeart58.

Muokkasin tuolta ton hys kohdan ja yritin katsoa virhettä, mutta en minäkään sieltä sitä löytänyt :'D

-A

© Raitakarkki

Iloinen Sipuli

  • Potterhead forever
  • ***
  • Viestejä: 435
  • Olen jälleen takaisin!
Vs: Lohikäärmeen kyyneliä | Drama, oneshot | K7
« Vastaus #3 : 20.03.2014 21:08:39 »
Tämäpäs mielenkiintoinen!

Velholastensatu-haaste on mielestäni loistava idea, soisi useammankin osallistuvan siihen! Tämä oli selvästi hyvin perinteinen satu, ja se oli mukavaa. On turha puhua epäloogisuuksista yms. koska kyseessä tosiaan on satu. Roolit ovat perinteisiä, on kuningasta linnoineen ja lohikäärmeitä. Mukana on myös saduille tyypillinen opetus. Tätä oli tosi kiva lukea, tulee aina niin nostalaginen olo tälläisistä ihan perinteisistä saduista :)

Alusta pidin eniten, loppupuolella tämä meni ehkä vähän liian sekavaksi. Ja avoin lopetushan on itse asiassa jotain joka erottaa tämän perinteisestä sadusta, että sillä tavalla tämä oli poikkeuksellinen. Se ei välttämättä ollut lainkaan huono asia!

Tosiaan ehkä itsekin olisin kaivannut vähän lisää velhomaailmaan liittyviä elementtejä, mutta hyvä tämä oli näinkin. Herätti kauhean himon lukea lisää velholastensatuja, kumpa niitä kirjoitettaisiin lisää!

Kiitos kivasta lukukokemuksesta, en nyt tämän rakentavampaa saa aikaiseksi....

-Iloinen Sipuli
Fanfiction: all the stories live forever

Welcome to the Island - there's no coming back (Ei hätää, tämä ficci tullaan kirjoittamaan valmiiksi!)

Ales

  • Fanficcari
  • ***
  • Viestejä: 498
  • Ilo on sisäpiirin homma
Vs: Lohikäärmeen kyyneliä | Drama, oneshot | K7
« Vastaus #4 : 21.03.2014 19:12:07 »
Iltaa Iloinen Sipuli ja kiitos kommentista!

Itsekkin pidin tuosta haasteen ideasta, ja sen takia siihen päätin osallistuakkin. Mukava huomata, että olin onnistunut kirjoittamaan edes jollain tavallan luettavan sadun :'D

-A

© Raitakarkki

skylar

  • ***
  • Viestejä: 201
Vs: Lohikäärmeen kyyneliä | Drama, oneshot | K7
« Vastaus #5 : 23.05.2014 16:52:02 »
Hämmentävä tarina!

Jäin ehkä hieman ihmettelemään loppua. Se jäi hieman kesken. Olisitpa kirjoittanut tarinan loppuun. Myös lohikäärme hämmensi. Et maininnut kuinka kookas se oli - ja eikö se pystynyt sylkemään tulta? Koska tämä oli velhotarina, oli hieman outo valinta kirjoittaa jästin näkökulmasta, jolloin esimerkiksi ilmiintymistä ei voida nimetä. Ihan mielenkiintoinen pikku tarina kuitenkin! Kaipasin jotain Silosäkeen-tyylisempää, mutta on aina kiva lukea omaperäisiä juttuja, joten tämä oli ihan ilahduttava.
When the sun has set, no candle can replace it.

Ales

  • Fanficcari
  • ***
  • Viestejä: 498
  • Ilo on sisäpiirin homma
Vs: Lohikäärmeen kyyneliä | Drama, oneshot | K7
« Vastaus #6 : 24.05.2014 15:09:44 »
Hei Skylar ja kiitokset kommentistasi!

Jätin tahallani lopetuksen tuolla tavalla avoimeksi. Kukin saa itse päätellä, kuinka kuninkaan käy, kun akromantella saapuu paikalle.
En nähnyt tarpeelliseksi kuvailla lohikäärmettä sen tarkemmin, mutta ehkä se olisi ollut paikallaan? Enpä tiedä. Ja tarinaa tällä samalla juonella olisi voinut olla hankalaa kirjoittaa velhon näkökulmasta, koska tässä oli kuitenkin ideana se, että kuningas yritti vangita lohikäärmeen ja noita kosti sen hänelle.

-A

© Raitakarkki

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 546
  • 707
Vs: Lohikäärmeen kyyneliä | Drama, oneshot | K7
« Vastaus #7 : 08.01.2015 22:47:28 »
Kommenttikampanjasta hei! Varasin tämän jo kauan aikaa sitten, joten pahoittelen, että kommentti tulee vasta nyt.

Pidän saduista ja ficci kirjoitettuna satuna on ihana idea. Tätä luki mielellään ja koko ficin ajan satumainen tunnelma pysyi. Kokonaisuus oli kekseliäästi kirjoitettu ja siitä selkeästi tunnisti satumaisen vaikutelman. Kuningas, ritarit ja lohikäärmeet olivat kaikki mainioita ja kuninkaan halu pyydystää lohikäärme. Mukana oli myös mukavasti kuvailua.

Alussa tarina eteni hyvin, mutta loppua kohden tahti alkoi kiihtyä ehkä hieman liiaksi ja loppu tuli turhan nopeasti. Olisin kaivannut ehkä hieman enemmän noidasta ja tarinan lopusta, kun se loppujen lopuksi tuli aika yllättäen. Oli erikoista, että noita tahtoi puolustaa lohikäärmettä, kun velhomaailmassa lohikäärmeet kuitenkin tunnetaan vaarallisina otuksina, lukuunottamatta tietysti Hagridin mielipidettä. Se oli kuitenkin mielenkiintoinen tulkinta ja ehkä Durmstrangissa ajatellaan asiat hieman eri tavalla kuin vaikka Tylypahkassa.

Teksti oli sujuvaa luettavaa, eikä virheitäkään pahemmin ollut. Pari pikkuvirhettä huomasin, mutta ne eivät haitanneet lukemista.
Lainaus
"Ylhäisyys!" Huudahti kuninkaan lähin palvelija ja juoksi posket punoittaen kuninkaan valtaistuimen viereen.
"Ylhäisyys!" huudahti... eli huudahti tulee pienellä.

Lainaus
"Hys." Kuningas hyssytteli ja asteli vielä hieman lähemmäs aukion reunaa.
Tästä en mene vannomaan, mutta ainakin jonkun puhuessa tulee pilkku, esim. "Moi", Teppo sanoi. Eli tässä tapauksessa voisi olla "Hys", kuningas hyssytteli. Tuo "Hys." kuitenkin toimii tuolleen yksinään. Että ei tämä nyt varsinaisesti virhe ole. :)

Pidin satumaisesta tunnelmasta ja olihan tässä tavallaan myös opetus! Kuningas tahtoi pahaa viattomalle lohikäärmeelle ja se koitui lopulta hänen kohtalokseen. Tällä hetkellä aivot ei tahdo raksuttaa paljon, mutta tiivistettynä tosiaan pidin tästä. :)
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Ales

  • Fanficcari
  • ***
  • Viestejä: 498
  • Ilo on sisäpiirin homma
Vs: Lohikäärmeen kyyneliä | Drama, oneshot | K7
« Vastaus #8 : 10.01.2015 11:53:00 »
Heipsan Odo!

Ei haittaa vaikka kommentin kirjoittamisessa kesti. Nyt kun itse silmäilin tätä, huomasin itsekkin hyvin tahdin kiihtymisen loppua kohden. Noidan ajattelin olevan vähän samantyyppinen kuin Hagrid, joka rakastaa erilaisia olentoja ja haluaa pitää niistä huolta. Korjaan tuon virheen!
Kiitän kommentistasi, se piristi aamupäivää!

-A

© Raitakarkki