Kirjoittaja Aihe: Lasikyynel, jatkoa 9.5.2011 | J/L, Kelmit/OC, K-11, Drama, Fluff, Romance  (Luettu 22883 kertaa)

Anaid

  • ***
  • Viestejä: 281
  • Jamie <3
Vs: Lasikyynel, uusi luku ilmestynyt 27.08.2010
« Vastaus #60 : 28.08.2010 14:49:53 »
Oi, tää on edelleen ihana!
Tää juoni on mun mielst tosi kiva!
Toi tapa, jolla Lilyn ja Jamesin suhde kehittyy on tosi kiva!
En saa rakentavaa väsättyä...
Jatkoa odotan!!!

Anaid
« Viimeksi muokattu: 14.05.2011 18:24:25 kirjoittanut Anaid »
Draco/Harry<br />Harry/Ginny<br />Lily/James

miss i

  • ***
  • Viestejä: 73
Vs: Lasikyynel, uusi luku ilmestynyt 27.08.2010
« Vastaus #61 : 28.08.2010 14:57:57 »
oii luin putkeen  ja tykkäsin tosi paljon. Toi Jamesin ja Lilyn touhu on kyl nii söpöö :D äkkiä vaa jatkoo :-*

Ria

  • ***
  • Viestejä: 241
Welmasein: Kiitos kommentistasi :)
Anaid: Kiva, että pidät tästä edelleenkin :)
miss i: Kiva että kanssa pidät tästä :) Ite kanssa tykköön tosta Jamesin ja Lilsin touhusta :D

Kaikille Lasikyyneleen lukijoille tiedoksi! Koska marraskuussa on NaNoWriMo, en kerkeä millään kirjoittamana tätä koska tapan itseäni nanoni kanssa ja yritän saada sen valmiiksi tai ainakin 30 000 sanaa kirjoitettua marraskuun aikana :D Eli tämä on tauolla joulukuuhun asti. Yritän saada mahdollisimman nopeasti joulukuussa tähän jatkoa, mutta mitään en lupaile kun toiseenkin jatkoficciin pitäisi jatkoa kirjoittaa ja nanoa mahdollisesti jatkaa jos se jää pahasti kesken.. Olen todella pahoillani tästä tauosta, jos joku toivoi nopeasti jatkoa, mutta en voi nyt asialle oikein mitään. Mulla ei todellakaan aika riitä nanolle ja kahdelle jatkoficille, pelkästään sille nanolle. Saa nähdä mitä siitäkin tulee...
Herrat Kuutamo, Matohäntä, Anturajalka ja Sarvihaara
esittävät: Kelmien Kartta.
Vannon pyhästi, että minulla on vain pahat mielessäni.
Ilkityö onnistui!

ava by Toujors pur

Ria

  • ***
  • Viestejä: 241
Vs: Lasikyynel
« Vastaus #63 : 21.11.2010 15:14:44 »
Päätin sittenkin kirjoittaa nanoa Lasikyyneleen muodossa, joten tässä teille siis uusi luku ja ilmoitus, että Lasikyynel palaa tauolta :) Toivottavasti siellä on vielä lukija tai muutama jotka seuraavat ficciäni :)
Mutta pidemmittä puheitta, tässä teille kuudes luku :)

Luku 6. Velvollisuuksia & tunnustuksia

Seuraavan aamun Taikuuden historian tunnilla sekä Kelmit, että tytöt saivat vaivoin pidettyä itsensä hereillä. Tai kaikki muut paitsi Sirius, joka oli nukahtanut jo tunnin alkupuolella. Heidän opettajansa professorin Binns ei edes huomannut seitsemäsluokkalaisten rohkelikkojen nuokkumista, vaan kertoi heille yksitoikkoisella äänellä 1700-luvun noitavainoista. Professorin tarinoinnin keskeytti kuitenkin napakka koputus luokan oveen.
"Anteeksi häiriö, mutta saisinko lainata neiti Evansia ja herra Potteria hetkeksi?" kuului McGarmiwan ääni luokan perältä oven suusta. Koko luokka käännähti Rohkelikkojen tuvanjohtavan äänen suuntaan.
Vastausta odottamatta Lily ja James nousivat tuoleiltaan ja menivät professorin luokse.
"Tässä teille lista kaikista koulun valvojaoppilaista", professori aloitti ja ojensi pergamenttikäärön Lilylle, "Ja koska vain muutama ihminen ilmoittautui suunnittelemaan tanssiaisia, otin täydet valtuudet päättää, että te kaksi järjestätte ja suunnittelette syystanssiaiset kaksin. Toki saatte käyttää valvojaoppilaita apuna."
"Ja James, tässä on lista huispauskarsintoihin osallistujista", opettaja sanoi vielä ja ojensi toisen pitelemänsä pergamenttikäärön pojalle. Kellot soivat juuri sopivasti, kun kaksikko pääsi takaisin luokkaan, missä Peter yritti epätoivoisesti saada Siriusta hereille.
"Mitä McGarmiwalla oli teille asiaa?" Alice kysyi kiinnostuneena.
"Hän vain antoi meille listan valvojaoppilaista ja kertoi, että me Jamesin kanssa järjestämme syystanssiaiset kaksin, koska vain muutama ihminen oli ilmoittautunut järjestelyihin", Lily selitti ystävälleen.
"Hitsi, me unohdimme ilmoittautua McGarmiwalle", Brianna sanoi, vaikkei näyttänytkään välittävän asiasta. Häntä ei todellakaan haitannut, ettei päässyt järjestämään tanssiaisia.

***

"Meidän suunnitelmamme etenee ihan itsestään", Remus naurahti iltapäivällä kirjastossa vastapäätä istuvalle Emmalle.
"Jep", Emma naurahti, "Lily ja James joutuvat viettämään enemmän aikaa keskenään." Ja hän sai kaiken lisäksi viettää enemmän aikaa Remuksen kanssa ilman, että muut Kelmit tai hänen ystävänsä olisivat tiellä.
"Kirjasto suljetaan", matami Prilli tuli hetken kuluttua sanomaan heille.
"Oho, kello onkin jo kahdeksan", Remus ihmetteli, "Menipä aika nopeasti."
"Hyvässä seurassa", Emma vielä täydensi hymyillen pojalle. He pakkasivat koululaukkunsa matami Prillin valvovan silmän alla ja lähtivät yhtä matkaa kohti Rohkelikkotornia.

"Saavuittehan te", oli ensimmäinen asia, mitä Sirius päästi suustaan, kun näki kaksikon kiipeävän muotokuva-aukosta vieretysten.
"Saimmepahan läksymme tehtyä", Remus vastasi haastavasti takaisin ja katsoi Siriuksen avaamatonta koululaukkua merkitseväsi.
"Ja sinäkö kuvittelet, että tekisin läksyt?"
"Ei, vaan toivoin sitä", Remus huokaisi. Tuo poika ei ikinä tulisi läpäisemään S.U.P.E.R:eitaan, ellei hän alkaisi ottaa koulunkäyntiään vakavasti.
"Minä menen makuusaliin", Emma keskeytti hymyillen ystävysten kinailun. Tyttö hipaisi vielä huomaamattomasti Remuksen kättä ja lähti sitten hyppelemään kohti portaita, jotka veivät seitsemäsluokkalaisten tyttöjen makuusaliin
"Hei", Emma toivotti ystävilleen saapuessaan tummanpunaisella ja vähäisellä kullan värillä koristeltuun makuusaliin.
Lily istui pedatulla sängyllään lukemassa jästikirjaa. Alice puolestaan makasi mahallaan peittojen sisässä kirjoittamassa päiväkirjaansa.
"Missä Brie on?" Emma kysyi tajutessaan ystävänsä sotkuisen ja petaamattoman sängyn olevan tyhjä.
"En tiedä, mutta toivottavasti emme Jamesin kanssa yllätä häntä luutakomerosta", Lily naurahti.
"Oletko sinä menossa Jamesin kanssa luutakomeroon?" Emma kysyi ystävältään ihmetellen. Mistä kaikesta hän olikaan jäänyt paitsi, kun oli viettänyt muutaman tunnin Remuksen kanssa kirjastossa.
"Meillä on partiointi, hölmö. Minä en todellakaan ole menossa Potterin kanssa luutakomeroon", Lily tiuskaisi ystävällisesti. Häntä ärsytti suunnattomasti jos joku epäili, että hänellä ja Jamesilla oli jotain menossa vaikka asia oli juuri toiste päin.
"Älä vielä sano", Emma mutisi itsekseen, Lily kuitenkin kuuli ystävänsä sanat.
"Silloin, kun minä alan seurustella Potterin kanssa lupaan laulaa koko koulun edessä!" hän uhkasi, mutta katui heti sanojaa. Lily rakasti laulamista, mutta kammoksui ihmisten edessä esiintymistä.
"Se on sitten sovittu", Emma virnisti omahyväisenä ja todella epä-emmamaisena. Jos he onnistuisivat Remuksen kanssa suunnitelmassaan, Lily todellakin joutuisi laulamaan koko koulun edessä.
"Ei sitä joka tapauksessa tule tapahtumaan, turhaan unelmoit", Lily sanoi välinpitämättömästi heilauttaen kättään. Emma vain hymähti jotakin epämääräistä ja alkoi etsiä pyyhettään, jotta pääsisi suihkuun.

Kello kiiruhti nopeasti kohti yhdeksää, jolloin Lilyn ja Jamesin partiointi alkaisi. Kun oli enää viisi minuuttia jäljellä, Lily päätti mennä oleskeluhuoneeseen odottamaan poikaa.
Tytön yllätykseksi James olikin jo odottamassa häntä. Lily oli ollut jo melkein varma, että tuo sekavatukkainen poika olisi ollut myöhässä.
"Hei", James hymyili tytölle ystävällisesti ja tönäisi muotokuvan sivuun, jotta he pääsivät aloittamaan partioinnin.
"Hei", Lily vastasi pojalle.
Päästyään kylmälle käytävälle James kysyi: "Missä kaikkialla meidän pitäisi partioida?"
"Suuri sali, tähtitorni, salakäytävät, luokkahuoneet, luutakomerot, kaikki tavalliset kaulailupaikat", Lily luetteli ulkomuistista.
"Selvä. Lähdetäänkö vaikka liikkeelle tähtitornista ja edetään sieltä alaspäin?" James ehdotti asiallisesti. Punapää nyökkäsi vastaukseksi ja he lähtivät yhdessä kiipeämään rappusia ylös.
"No niin, irti toisistanne ja lähtekääpäs makuusaleihinne. Erillisiin sellaisiin", Lily sanoi napakasti, kun he olivat löytäneet Amos Diggoryn ja Marie Clearwaterin yhdessä tähtitornista. Pariskunta nousi kylmältä lattialta ja he lähtivät punaisina hipsimään kohti Puuskupuhin oleskeluhuonetta.
Viimeisenä Lily ja James tarkistivat vielä suuren salin. He eivät onnistuneet yllättämään ketään muita, kuin Amoksen ja Marien. Tosin he kyllä neuvoivat tietä eksyneelle korpinkynnelle.
"Kukaan ei jaksa kaulailla vielä tähän aikaan kouluvuodesta", James sanoi pettyneenä.
"Hei, sinulla on kokonainen vuosi aikaa yllättää toisia kaulailemasta liian myöhään luutakomerosta", Lily naurahti pojalle. Heillä oli ollut todella mukavaa partioidessa. James oli vitsaillut ja Lily oli saanut nauraa vatsansa kipeäksi. Ja mikä parasta, James ei ollut esittänyt yhtäkään treffipyyntöä, joten Lilyn ei tarvinnut huutaa ja raivota pojalle.
"Hyvää yötä", Lily toivotti tyttöjen makuusaliin johtavien portaiden alapäässä.
"Yötä", James toivotti leveästi hymyillen toiselle. Tällä kertaa hymy ei ollut se ainainen kelmivirnistys millä Kelmit kaatoivat naisia, vaan aito ja lämmin hymy. James lähti iloisena pomppimaan kohti omaa makuusaliaan.
"Hei, Sarvihaara! Miten sitä nyt noin iloisia ollaan?" Sirius kysyi parhaalta ystävältään, kun tämä saapui makuusaliin typerästi virnistellen.
"Sarvihaara oli Lilyn kanssa partioimassa. Mitä muuta odotit?" Remus ehdotti järkevästi ja naurahti perään. James oli hauskaa katseltavaa aina, kun Lily oli onnistunut lumoamaan tämän.
"Kuinka monta kertaa pyysit Lilya ulos?" Peter kysyi sängyltään.
"En kertaakaan..."
"Vau, olet edistynyt", Remus onnitteli ystäväänsä. He olivat Emman kanssa sopineet, että hän puhuisi Jamesin kanssa ja auttaisi tätä iskemään Lilyn paremmin. Ainakin se näytti toimineen.
James virnisti omahyväisesti, hän oli päättänyt noudattaa Remuksen ohjeita, vaikka ei tajunnutkaan, miten Lily huomaisi hänet jos hän ei pyytäisi tätä ulos.

***

"Hei James!" Lily huudahti pojalle saapuessaan aamiaiselle.
"Meidän täytyy pitää tänään kokous valvojaoppilaiden kanssa", punapää muistutti, "Kävin McGarmiwan luona kysymässä kokouspaikkaa ja hän antoi meille muodonmuutosluokan käyttöön joka perjantaiksi."
”Selvä. Minä voin käydä laittamassa ilmoituksen tupien ilmoitustauluille", James sanoi asiallisesti saaden Siriukselta oudoksuvan katseen. Hän ei ollut tottunut näkemään parasta ystäväänsä niin asiallisena.
"Jos vain viitsit", Lily sanoi pojalle ystävällisesti ja voiteli paahtoleipäänsä.
"Minä taidan mennä käymään kirjastossa", Emma sanoi lopulta, kun oli saanut aamiaisensa loppuun.
"Minäkin tulen samaa matkaa", Remus sanoi ja ponnahti ylös penkistään. Yhdessä he lähtivät kirjastoon, jo toisen kerran parin päivän sisällä.
"Koulua ei ole käyty kuin muutama päivä ja he menevät taas yhdessä kirjastoon", Alice ihmetteli ääneen kun kaksikon hahmot olivat kadonneet suuresta salista.
"Heillä on varmasi jotain meneillään", Lily jatkoi.
"Miten te olette siitä noin varmoja?" Peter kysyi ihmeissään.
"Jos olisit nähnyt eilen Emman ilmeen, kun hän tuli Remuksen kanssa eilen kirjastosta, niin tietäisit mitä tarkoitamme", Brianna selitti avuliaasti. Tosin hän ei itse ollut nähnyt ilmettä, mutta Alice oli sen hänelle ystävällisesti kuvaillut.
"Sitä paitsi me olemme tyttöjä, osaamme automaattisesti tulkita nämä asiat paremmin kuin te", Lily virnisti lopuille Kelmeille.
"Ihan miten vain", Sirius sanoi mukamas loukkaantuneena, "mutta meillä alkaa tunti tasan viiden minuutin kuluttua."
"Mennään vain, en halua McGarmiwan vihoja niskoilleni heti kouluvuoden alussa", Alice tokaisi noustessaan seisomaan. Muut seurasivat tytön esimerkkiä ja nousivat pöydästä, nappasivat koululaukkunsa lattialta ja lähtivät muodonmuutostunnille.

Lily ja James odottivat kuuden aikaan muodonmuutosluokassa valvojaoppilaita. Hitaasti jokaisen tuvan valvojaoppilaat alkoivat saapua luokkaan.
"Nyt, kun kaikki ovat täällä, kerron teille uusille valvojaoppilaille kokouksista", Lily sanoi nousten seisomaan, "Eli, ensin käymme läpi kuluneen viikon partioinnit ja keskustelemme seuraavan viikon partioinneista. Sitten on aikaa muille ilmoitusasioille ja kysymyksille. Kertaan nyt vielä tähän alkuun kuitenkin kaikkien tehtävät."
"Eli te uudet viidesluokkalaiset valvojaoppilaat partioitte kuudesta yhdeksän ja me Jamesin kanssa yhdeksästä kymmeneen joka päivä. Kuudesluokkalaiset neljästä kuuteen ja seitsemännen luokan oppilaiden ei tarvitse partioida kuin satunnaisesti viikonloppuisin", Lily selitti.
"Nyt, kun Lily sai tuon kerrottua, aloittaisiko vaikkapa Puuskupuh kertomalla tämän viikon partioinnista", James pyysi asiallisesti ja sai Lilyltä ihailevan katseen. Poika oli tosiaan aikuistunut kesän aikana.
Kokous eteni verkkaisesti jokaisen tuvan kertoessa partioinnista.
"Ja nyt ilmoitusasiat", Lily ilmoitti, "Järjestämme siis tänäkin vuonna perinteiset joulutanssiaiset. Koska ei ollut kuin muutama ilmoittautunut auttamaan järjestelyissä, päätimme Jamesin kanssa suunnitella itse tanssiaiset ja te autatte meitä salin koristelussa."
Valvojaoppilaat nyökkäilivät tyytyväisesti.
"Jos kenelläkään ei ole enää mitään kysyttävää, niin kokous on päättynyt", James ilmoitti lyöden kätensä yhteen. Koska kukaan ei avannut suutaan, James päätti nousta tuoliltansa ja huomasi muiden seuraavan hänen esimerkkiään.
"Eli ensiviikolla kokous samassa paikassa samaan aikaan. Nyt voitte mennä partioimaan." Kaikki nousivat ja lähtivät omille teilleen.

Päästyään oleskeluhuoneeseen Jamesin kanssa Lily lysähti lähimpään tummanpunaiseen ja upottavaan nojatuoliin.
"Pitäisi varmaankin tehdä läksyt", Lily tuumi istuttuaan hetken.
"Ehkäpä", James mietti, "mutta minä en aio tehdä tänä vuonna läksyjä."
"Ja läpäistä S.U.P.E.R:it?" Lily ihmetteli.
James nyökkäsi omahyväisenä.
"Ihan miten vain", Lily sanoi heilauttaen kättään, "Minä ainakin menen tekemään läksyt."
"Hei Lily", Alice tervehti parasta ystäväänsä.
"Hei", punapää vastasi takaisin etsien samalla muodonmuutosten kirjaansa, jotta saisi tehtyä esseensä animaageista valmiiksi.
"Mikä sinulla kesti näin kauan?", Alice ihmetteli, kun Emma saapui huoneeseen.
"Olin kirjastossa", Emma vastasi välinpitämättömästi.
"Remuksen kanssa", Lily lisäsi kiusoittelevaan sävyyn oppikirjansa takaa. Emma ei vastannut mitään, mutta hänen kasvojensa puna paljasti tytön.
"Eli olit", Alice ynnäsi, "Pidätkö Remuksesta?"
"EN! Ehkä, kyllä, joo. En minä tiedä", Emma vastasi sekavasti. Hän ei todellakaan ollut varma tunteistaan.
"Eli pidät", Briannan ääni sanoi ovensuusta. Emma ei enää sanonut sanaakaan, vaan punastui lisää.
"Hei, sehän on hyvä juttu", Lily hymyili onnellisena ystävälleen.
"Sitä paitsi uskon, että Remus pitää myös sinusta", Alice sanoi tietäväisenä.
"Mistä sinä sen tiedät?"
"Ei hän muuten olisi lähtenyt kanssasi kirjastoon."
"Entä jos hän teki sen kohteliaisuudesta", Emma epäili.
"Kuka teki mitä kohteliaisuudesta?" kuului Siriuksen ääni ovensuusta.
"Miten ihmeessä te pääsitte tänne?" Lily kysyi kauhistuneena. Eihän poikien pitänyt päästä tyttöjen makuusaliin.
"Lennätimme toisemme tänne", James virkkoi, kuin asia olisi ollut päivän selvä.
"Voi ei", Alice kauhisteli. Nyt heidän yksityisyytensä olisi täysin mennyttä. Hän oli aivan varma, että tämä ei jäisi poikien ainoaksi vierailuksi. Kuinka hän uskaltaisi pukeutua, kun sai koko ajan pelätä Kelmien ilmestymistä oviaukkoon.
"Niin, kuka teki jotain kohteliaisuudesta?", Sirius kysyi uteliaana. Emma lehahti uudestaan punaiseksi ja sai Kelmien katseet itseensä.
"Emma?" James kysyi kiinnostuneena.
"Ei se teille kuulu!" Lily tiuskaisi ärtyneenä.
"Lily-kulta, me miehet olemme vain uteliaita", James sanoi virnistäen kuuluisaa kelmivirnistystään.
"Minä en ole mikään kulta, Potter!"
Jamesin ilme venähti. Hän tajusi menneensä liian pitkälle ja suututtaneensa Lilyn. Juuri, kun heistä oli tullut ystäviä, hänen piti mennä sotkemaan kaikki.
"Minä menen makuusaliin...", James sano ja vältteli muiden katseita. Pojan surullinen ilme sai Lilyn heti katumapäälle. Miksi ihmeessä hän oli mennyt karjumaan Jamesille entiseen tapaan?
"James..." Lily yritti, mutta James oli jo kerinnyt katoamaan tyttöjen makuusalin ovelta.
"Älä välitä Lily, kyllä James toipuu", Brianna sanoi tietäväisenä. Lily oli kuitenkin eri mieltä. He olivat juuri ystävystyneet pojan kanssa ja hän alkoi taas huutaa Jamesille.
"Miksi ihmeessä en voi huutaa Jamesille enää hyvällä omalla tunnolla?" Lily sanoi surkeasti.
"Ehkä siksi, että olet ihastunut häneen?" Alice kysyi tietävästi.
"En todellakaan ole!", Lily vastasi päättäväisesti, "Olen vihannut Jamesia kuusi vuotta, en voi olla ihastunut häneen!"
"Kyllä voit", Emma ja Remus sanoivat yhteen ääneen. Lily katsoi heitä surkeana. Oliko hän tosissaan ihastunut James Potteriin, kuuluisaan Kelmiin ja naistennaurattajaan? Ei voinut olla.
"Me taidamme tästä lähteä", Sirius sanoi nopeasti, kun huomasi mihin keskustelu oli menossa. Häntä ei todellakaan haluttanut jäädä kuuntelemaan tyttöjen valittamista.
Loput Kelmit lähtivät ulos makuusalista ja tytöt saivat kaivatun rauhansa.
"Lily, ihan miten vain", Brianna sanoi tietäväisesti. Kaikki kolme tyttöä tiesivät, että Lily oli ihastunut Jamesiin, vaikka punapää ei sitä suostunut myöntämään. He olivat tunteneet toisensa tarpeeksi kauan huomatakseen, jos joku valehteli tai salaili jotain.

Sen illan partiointi sujui vaivautuneesti. Lily ei onnistunut pyytämään pojalta anteeksi, vaikka olisi toisaalta halunnut. Toisaalta, Lily ajatteli, James kutsui minua kullaksi. On ihan hänen oma vikansa ettemme puhu toisillemme.
Matkalla takaisin Rohkelikkotorniin hiljaisuus alkoi todella vaivata Lilyä.
"James", punapää aloitti. Hän oli päättänyt edes yrittää selvittää välinsä takaisin Jamesin kanssa.
"Olen pahoillani, että huusin sinulle. Oikeasti."
"Minä olen jo tottunut siihen", James sanoi väsyneesti, mutta Lily alkoi väittää vastaan: "Mutta sinun ei olisi pitänyt tottua siihen! En minä saa huutaa sinulle kuin olisit jokin arvoton myyrä."
"Hirvi", James oikaisi virnistäen.
"Sanoinkin myyrä sen takia, että se on arvottomampi kuin hirvi", Lily sanoi silmät hiukan sädehtien.
"No, jos tulet kanssani Tylyahoon, niin unohdan koko asian", James ehdotti naurahtaen, mutta huomattuaan Lilyn varoittavan katseen, "Ystävinä."
"En oikein tiedä", Lily epäröi.
"Ei se sinua tapa."
"En ole niinkään varma. Sitä paitsi Alice ja muut eivät usko, jos sanon että lähden kanssasi sinne vain ystävinä."
"No, sitten menemme treffeille", James sanoi päättäväisesti tarkoittaen joka ikistä sanaa.
"Hyvä on, mutta tämä asia pysyy salassa ainakin toistaiseksi", Lily varoitti ankarasti vaikka pieni hymynkare nousi hänen suupieleensä. Hän oli menossa ulos James Potterin kanssa.
"Kiitos Lily", James riemuitsi ja halasi Lilyä tiukasti. Lily naurahti ja irrottautui kuristavasta halauksesta.
"Rauhoitu nyt, muuten sinulla ei ole ketään kenen kanssa mennä treffeille", Lily sanoi kiusoitellen ja tökkäsi poikaa kylkeen.
"Tosiaan", James sanoi ja päästi irti, "On mukavampaa mennä kanssasi ulos, kun sinussa on vielä eloa."
Lily naurahti iloisena. Oli mukava nähdä James noin iloisena ja aitona. Tämä oli aidoin James, mitä Lily oli pojassa koskaan nähnyt. Hän ei kertonut tyhmiä kaksimielisiä vitsejä tai ollut muulla tavalla idiootti.
Saavuttuaan rohkelikkojen oleskeluhuoneeseen he toivottivat toisilleen hyvät yöt ja suunnistivat kumpikin omiin makuusaleihinsa. Kumpikin hymyili leveästi nukahtaessaan ja uneksi toisesta rauhallisissa unissaan. Päivä oli ollut kaikin puolin täydellinen, ainakin melkein. Ilman riitaa Lilyn kanssa James ei olisi saanut mahdollisuutta oikeasti pyytää Lilyä ulos vielä niin, että tyttö suostui siihen.
Herrat Kuutamo, Matohäntä, Anturajalka ja Sarvihaara
esittävät: Kelmien Kartta.
Vannon pyhästi, että minulla on vain pahat mielessäni.
Ilkityö onnistui!

ava by Toujors pur

NeitiMusta

  • ***
  • Viestejä: 977
  • Hakunamatata
Vs: Lasikyynel
« Vastaus #64 : 21.11.2010 18:03:57 »
Mä oon vielä täällä!
En oikein muista tästä muusta fikistä mitään, mut luen tän kokonaan koeviikon jälkeen, jos tää kerran nyt jatkuu :D
Tykänsin ku Lily oli kiltti Jampalle.. :D

NeitiMusta. :D
Kliseiden vannoutunut liittolainen! ♥

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 998
  • Clara, my Clara
Vs: Lasikyynel
« Vastaus #65 : 21.11.2010 19:21:56 »
Multa meinas jäädä tää uusi luku huomaamatta. :D
Tosi hyvä luku. Loistavaa, että James sai vihdoin Lilyn suostumaan treffeille kanssaan. Nyt kun Lily suostuisi vielä myöntämään itselleen tykkäävänsä Jamesista. Kun eihän se sitä periaatteessa ole vielä itselleen myöntänyt.
No joo, kommentti jää nyt lyhyeksi, mutta pitää mennä kattoo miten Rasila pärjää Tanssii tähtien kanssa... Uutta lukua jään odottelemaan mielenkiinnolla. :)
-tirsu
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

SiJaILali

  • ***
  • Viestejä: 34
Vs: Lasikyynel
« Vastaus #66 : 22.11.2010 19:32:56 »
Ihana ficci, jatkoa. Tykkään <3
« Viimeksi muokattu: 23.11.2010 16:04:48 kirjoittanut SiJaILali »

Ria

  • ***
  • Viestejä: 241
Vs: Lasikyynel
« Vastaus #67 : 01.05.2011 22:18:53 »
NeitiMusta: Hyvä että olet vielä siellä :) Ja olen pahoillani, kun näitä lukuja tulee niin harvoin :)
tirsu: Kiva, että pidit, ja uutta lukua kohta tulossa ;)
SiJaILali: Kiva kuulla, että pidät :)

Ja tosiaan, jatkoa tulossa heti kun saan luvun betalta takaisin :) Toivottavasti siellä on vielä edes muutama ihminen joka tätä jaksaa lukea :)
Herrat Kuutamo, Matohäntä, Anturajalka ja Sarvihaara
esittävät: Kelmien Kartta.
Vannon pyhästi, että minulla on vain pahat mielessäni.
Ilkityö onnistui!

ava by Toujors pur

SiJaILali

  • ***
  • Viestejä: 34
Vs: Lasikyynel
« Vastaus #68 : 02.05.2011 17:31:46 »
Piti ihan kerrata, että mikäs tämä lasikyynel juttu nyt olikaan ja minä todellakin odotan jatkoa : )

Ria

  • ***
  • Viestejä: 241
Vs: Lasikyynel, jatkoa 9.5.2011
« Vastaus #69 : 09.05.2011 19:49:59 »
Dodih, toivottavasti siellä on vielä lukijoita jäljellä, sillä tässä tulee uusi luku :)

Luku 7.

“No niin, tänään meidän pitäisi päättää päivämäärä, koska vuoden ensimmäinen Tylyahon reissu järjestetään”, Lily avasi kokouksen seuraavalla viikolla. Kouluviikko oli sujunut rauhallisissa tunnelmissa, eikä kukaan vielä ollut saanut selville Lilyn ja Jamesin tulevista treffeistä.
“Ensinnäkin, muistin virkistykseksi kolmosluokkalaiset ja sitä vanhemmat oppilaat saavat mennä Tylyahoon jos heillä on vanhemmilta lupalappu, joka palautetaan professori McGarmiwalle ensimmäisen retken yhteydessä. Ja vaikka te olettekin valvojaoppilaita, myös teiltä tarvitaan lupalappu, emme ole mitenkään erityisessä asemassa sen suhteen.”
“Normaalisti ensimmäinen Tylyahoretki on järjestetty vasta lokakuussa, mutta me Lilyn kanssa mietimme, josko järjestäisimme tänä vuonna retkiä hieman useammin ja ensimmäisen retken jo tässä kuussa. Mitä mieltä olette?” James kysyi asiallisesti ja katsoi Lilyä. He olivat kuluneen viikon partioinneissa miettineet, että Tylyahon retkiä voitaisiin pitää useammin kuin kerran kuukaudessa. Kyllä oppilaiden pitää jotakin palkintoa saada hyvin tehdystä työstä. Vaikka kumpikaan heistä ei sitä myöntänyt tai sanonut ääneen, he halusivat mahdollisimman nopeasti Tylyahoon. Sitä paitsi jos heidän ensimmäiset treffinsä tulisivat sujumaan hyvin, miksei niitä voisi olla sen jälkeen ja useammin.
“Minusta se on ainakin hyvä idea. On välillä turhauttavaa odottaa kuukausi, että pääsee linnan muurien ulkopuolelle”, viidesluokkalainen korpinkynnen valvojaoppilas sanoi.
“Totta, tätähän me olemme ajaneet takaa. Miten olisi kaksi tai mahdollisesti kolmekin retkeä kuukaudessa?” Lily ehdotti, “Mutta tämä täytyy vielä hyväksyä rehtorilta.”
“Minusta kolme kuulostaisi hyvältä”, James sanoi silmät sädehtien, kuinka monta kertaa hän pystyisikään viemään Lilyä ulos.
“Mutta entä jos osa oppilaista ei osaa käyttäytyä kunnolla?” Remus huolehti, “Silloin retket perutaan ja niitä tulee luultavasti vieläkin vähemmän.”
“Totta, Remus. Minusta tuo kaksi kertaa kuukaudessa olisi sopiva ja voimmehan me muutamina kuukausina järjestää kolmekin retkeä Tylyahoon”, Lily järkeili ja katsoi hieman pettynyttä Jamesia.
“Luulen, että tämä on päätetty vai onko kenelläkään kamalasti asiaa vastaan?” Lily kysyi, ja kun vastalauseita ei kuulunut, hän kirjoitti kaiken päätetyn ylös pergamentille.
James vilkaisi pergamenttia mihin he olivat edellisenä iltapäivänä listanneet Lilyn kanssa asioita mitä pitäisi kokouksessa käsitellä ja jatkoi: “Seuraavaksi, muutama nimeltä mainitsematon valvojaoppilas”, tässä vaiheessa James vilkaisi merkitsevästi luihuisten joukkoa kohti, “on ottanut ilman pätevämpää syytä toisten tupien oppilailta pisteitä pois ja samaten antanut ilman syytä omalle tuvalle pisteitä. Jos tämä toiminta jatkuu, te tulette menettämään valvojaoppiluutenne eikä teidän tilalle oteta ketään muuta. Tämä siitä syystä, että vain kerran vuodessa valitaan valvojaoppilaat, ja jos he eivät osaa käyttäytyä emme Lilyn kanssa näe syytä miksi kyseinen tupa sitten tarvitsisi saman verran valvojaoppilaita kuin muut tuvat.”
Kaikki katsoivat toisiaan hämmästyneinä, kuka olisi niin typerä, että käyttäisi omaa asemaansa väärin. Hyvin pian he kuitenkin tajusivat, että kyse on luultavasti luihuisten kahdesta uusimmasta valvojaoppilaasta, jotka naureskelivat hieman ilkeästi. Muodonmuutosten hieman hämärä luokka täyttyi hiljaisella supinalla, jonka katkaisi Lilyn terävä ääni, “No niin, jutelkaa kokouksen jälkeen. Nyt voisimme lopuksi vielä käydä läpi viikon partioinnit ja kertoa miten ne ovat sujuneet, puuskupuhit aloittavat.”
Loppukokous sujui jouheasti jokaisen tuvan antaessa lyhyen raportin partioinneistaan. Viimeinenkin rohkelikko sai kerrottua partioinnistaan kaiken oleellisen, ja Lily päätti lopettaa kokouksen muistuttamalla tasan viikon kuluttua olevasta kokouksesta, joka pidettäisiin samassa paikassa samaan aikaan.

“Onko liian ilkeätä toivoa, että ne kaksi luihuista saisivat potkut valvojaoppilaan hommista?” James kysyi pienesti nauraen Lilyltä.
“Hmm... Enpä usko. Itsekin haluaisin, että heidät erotettaisiin. Ei ole reilua muita tupia kohtaan ottaa pisteitä pois ja antaa omalle tuvalleen pisteitä ilman mitään pätevää syytä”, Lily vastasi hetken mietittyään.
“Ei olekaan. En minäkään ole ottanut yhtäkään turhaa tai ylimääräistä pistettä luihuisilta pois, vaikka mieli onkin tehnyt”, James virnisti ja nauroi. Kyllä, hänen oli monta kertaa tehnyt mieli ottaa Kalkarokselta pisteitä pois ihan vain olemassaolonsa takia, mutta hän oli aina juuri ajoissa tajunnut, että näyttäisi typerältä ja lapselliselta Lilyn silmissä.
Lily tökkäsi Jamesia kylkeen ja nauroi vapaasti. Jamesin treffipyynnön jälkeen Lily oli kuvitellut, että heidän välilleen laskisi useasti kammottava ja kiusaantunut hiljaisuus, mutta niin ei ollut vielä onneksi käynyt. Hän pystyi muutenkin entistä helpommin rentoutumaan Jamesin läsnä ollessa, eikä hänen tarvinnut enää suuttua Jamesin jokaisesta vihjaavasta sanasta. Toisaalta kun katsoo, niin Jamesin lähentely-yritykset olivat huomattavasti vähentyneet ja hän jopa keskusteli järkevästi eikä heittänyt turhan kaksimielisiä kommentteja keskusteluun niin kuin ennen. Tämä iso muutos oli tapahtunut vain viikossa, ehkä James oli vihdoin tajunnut, miten Lilyn sydän on mahdollista valloittaa.
“Minä menen vielä hetkeksi kirjastoon, Emma odottaa minua”, Remus sanoi toisiaan tökkivälle kaksikolle, kun he olivat kirjaston kohdalla.
“Tähän aikaan Remus? Nyt on perjantai ja viikonloppu tulossa, ei nyt tarvitse ajatella läksyjä”, James sanoi hämmästyneenä. Remuksen ja Emman kirjastokäynnit olivat tihentyneet entisestään ja nyt he viettivät siellä jo melkoisesti aikaa.
“Jotkut eivät halua jättää koulutöitänsä viime tippaan”, Remus virnisti hieman salaperäisesti ja sujahti kirjaston isoista ovista sisään.

“Hei Emma”, Remus tervehti ystäväänsä ja istahti tämän viereen.
“Hei”, Emma tervehti takaisin ja hänen kasvoilleen levisi lämmin hymy, “Miten kokouksenne sujui?”
“Normaalilla tavalla. Tosin muutama luihuinen oli jäänyt kiinni ylimääräisten pisteiden ottamisesta ja antamisesta sekä päätimme pitää kahdesti kuukaudessa Tylyahon retkiä”, Remus tiivisti kokouksen sisällön tytölle.
“Kaksi kertaa kuukaudessa?” Emma varmisti innoissaan, “Hienoa!”
“Kyllä, ja joinakin kuukausina saattaa olla kolme retkeä Tylyahoon”, Remus virnisti leveästi.
“Koska ensimmäinen retki on?” Emma kysyi innoissaan ja hieman vihjailevasti.
“Ensiviikonloppuna. Tuota Em?” Remus kysyi ujosti ja varovasti.
“Niin?”
“Tulisitko kanssani Tylyahoon?” Remus sai viimein pienen hiljaisuuden jälkeen sanottua. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän pyysi jotakuta tyttöä ulos kanssaan. Hermostuksissaan Remus alkoi raapia kynnellään muodonmuutosten oppikirjansa kantta. Emma huomasi tämän heti ja nosti pojan käden kirjan päältä ja katsoi tätä silmiin.
“Totta kai tulen kanssasi Tylyahoon”, Emma sanoi hiljaa ja leveästi hymyillen.
“Hienoa”, Remus vastasi tuntien itsensä hieman typeräksi. Emma jatkoi hänelle hymyilemistä, mutta irrotti kätensä pojan kädestä ja tarttui kirjaansa mitä oli ollut lukemassa ennen kuin Remus oli saapunut. Kirja oli paksu ja painava ja sen kanteen oli painettu pieni, hieman keijukaisen näköinen, otus. Emma oli aina ollut kiinnostunut taikaeläimistä ja niiden hoidosta ja luki mielellään niitä käsitteleviä kirjoja.
Remus hymyili lempeästi tytölle, kun tämä luki innoissaan. Hän tiesi itse millaista oli, kun sai kaikessa rauhassa avata mielenkiintoisen kirjan ja päästä sen syövereihin. Remus ei kuitenkaan voinut avata itselleen mitään kovinkaan mielenkiintoista kirjaa, sillä muodonmuutoksen läksyt oli tehtävä.

***

Seuraavalla aamiaisella jokaisessa tupapöydässä käytiin keskustelua samasta aiheesta, Tylyahon retkestä. Lily oli varhain aamulla käynyt pyytämässä rehtorilta luvan retkeen ja kiinnittänyt heti ilmoituksia jokaisen tuvan ilmoitustaululle sekä koulun ilmoitustaululle.
“Lily, tuletko minun ja Brien kanssa Tylyahoon?” Alice kysyi aamiaisella Lilyltä, kun tämä saapui vielä melkein autioon suureen saliin. He olivat rohkelikoista vielä ainoat, jotka nauttivat aamiaistaan. Oli lauantai ja tietenkin kaikki nukkuivat niin pitkään kuin mahdollista.
“Hmm... Olen jo luvannut mennä jonkun toisen kanssa”, Lily sanoi ystävälleen välttelevästi. Hän ei halunnut puhua koko aiheesta, varsinkaan, kun Alice ei tiennyt, että hän oli menossa Tylyahoon Jamesin kanssa.
“Kenen kanssa olet menossa?” Alice kysyi ihmetellen. Näiden Tylypahka-vuosien aikana Lily ei ollut koskaan mennyt kenenkään pojan kanssa kaksin Tylyahoon.
“Yhden vain...” Lily sanoi edelleenkin vältellen. Hän ei ollut vielä valmis paljastamaan kenen kanssa oli menossa.
“Lily kerro nyt, en minä kerro kenellekään, sinä tiedät sen.”
“Hyvä on”, Lily sanoi hitaasti ja veti syvään henkeä, “Olen menossa Jamesin kanssa.”
“Oi, ihanaa”, Alice sanoi leveästi hymyillen, “Emma on menossa Remuksen kanssa, kysyin häneltä aamulla ennen kuin tulin tänne. Hän on taas vaihteeksi kirjastossa lukemassa.”
“Ohhoh”, Lily sanoi ja hymyili, jos mahdollista, Aliceakin leveämmin.
“Ja koska Brie kuitenkin menee Tylyahoon jonkun pojan kanssa, niin minä taidan pyytää, että Frank tulee käymään siellä. Tuntuu kuin en olisi nähnyt häntä ikuisuuksiin”, Alice sanoi haaveillen.
“Pyydä vain, kerrankin meillä kaikilla on seuralainen Tylyahoon”, Lily naurahti. Yleensä he menivät Tylyahoon aina nelistään, tai kolmistaan jos Briellä oli seuralainen.
“Totta”, Alice sanoi myöskin naurahtaen.
“Mitä täällä nauretaan”, James kysyi haukotellen ja pörrötti tukkaansa istuessaan Lilyn viereen aamiaiselle.
“Ei mitään ihmeellistä”, Alice sanoi ja katsoi Jamesia tietäväisenä.
“Miksi sinä katsot minua noin?” James kysyi ihmetellen samalla kun lappasi puuroa lautaselleen.
“En miksikään”, Alice naurahti ja huomasi Lilyn varoittavan katseen.
James katsoi ensiksi kysyvästi Alicea ja sitten Lilyä arvaten, että tyttö tiesi asiasta jotakin.
“Kerroin vain Alicelle Tylyahosta”, Lily sanoi hiljaa, että muut eivät kuulisi. Suuri sali oli hiljalleen alkanut täyttyä oppilaista.
“Siitähän lukee tupien ilmoitustauluilla”, James sanoi tyhmästi. Ehkä se johtui aamuväsymyksestä, mutta hän oli nyt totaalisesti pihalla keskustelusta.
“Ei typerys”, Lily sanoi ja muksautti hiljaa poikaa olkapäähän, “Siitä, että minä suostuin tulemaan kanssasi sinne.”

“Onko Lily menossa Jamesin kanssa Tylyahoon?!” kysyi Briannan ääni kovaa heidän takaansa.
“Voi ei”, Lily manasi käyttämättä kirosanoja ja katsoi ystäväänsä anteeksipyytävästi.
“Minun oli tarkoitus kertoa teille tämän päivän aikana.”
“Ei se mitään. Enemmän järkytyin siitä, että olet oikeasti menossa tuon kanssa Tylyahoon”, Brianna naurahti äänekkäästi samalla kun istahti Alicen viereen ja alkoi voidella paahtoleipäänsä.
“Hei! Mitä vikaa minussa on?” James kysyi loukkaantuneena.
“Ei yhtikäs mitään, ei yhtikäs mitään”, Lily sanoi ja katsoi pahoittelevasti poikaa. Brianna osasi olla tahditon halutessaan.
Keskustelu kuihtui nopeasti, sillä Brianna ei kauaa jaksanut ihmetellä sitä tosiasiaa, että James oli todellakin viemässä Lilyn Tylyahoon. Hiljaisuus levisi heidän keskuuteensa, ja kaikki söivät rauhallisina aamiaistaan nauttien siitä, ettei ollut minnekään kiire.

Hiljaisuuden aikana Lily kerkesi miettimään monia asioita, mutta päällimmäisenä hänellä oli kuitenkin mielessään tuleva Tylyahon retki. Punapäällä ei ollut aavistustakaan mitä voisi pukea päälleen tai mitkä kengät laittaisi jalkaan saatikka, että tietäisi mistä voisi puhua Jamesin kanssa. James piti huispauksesta, mutta tyttö ei tiennyt siitä mitään, joten se olisi poissa keskustelulistalta. Hetken mietittyään Lily alkoi ihmetellä miksi edes mietti tämmöisiä asioita. Eihän hänen kuulunut edelleenkään pitää Jamesista! Hänen kuului vihata tätä poikaa!
“Voi, mitä minä teen”, Lily sanoi vahingossa ääneen ja kaikki pöydässä katsoivat häntä kysyvästi.
“Ei mitään”, Lily sanoi ja lehahti punaiseksi, mikä ei ollut ollenkaan hänen tapaistaan.
Alice katsoi hetken vielä Lilyä kummastuneena, mutta päätti kysyä tältä asiasta, kun he olisivat kahden kesken. Hän tiesi, ettei saisi tuosta tytöstä mitään irti, jos muita olisi paikalla.
“Hei”, Remus ja Emma toivottivat hetken kuluttua, kun saapuivat yhtä matkaa aamiaiselle.
“Huomenta rakastavaiset”, James sanoi leikitellen ja huomasi kuinka Remuksen ja Emman poskille kohosi pieni puna.
“Emme me mitään rakastavaisia ole, saahan sitä ihmiset käydä kirjastossa”, Emma sanoi ja katsoi Jamesia varoittavasti. Hän ei pitänyt kiusoittelemisesta, varsinkaan jos se koski hänen ihastustaan.
“Mutta kuka käy tähän aikaan kirjastossa ja vieläpä lauantaina?” James ihmetteli ääneen.
“Me”, Remus vastasi ystävälleen lyhyesti ja ytimekkäästi ja otti korista itselleen hieman liian tummaksi palaneen paahtoleivän ryhtyen voitelemaan sitä.
James ja Sirius katsoivat toisiaan tietäväisinä ja sopivat katseellaan, että kuulustelisivat Remusta vielä myöhemmin.

Viimeisenä aamiaiselle saapui väsynyt Peter ja siinä vaiheessa Lily, James ja Alice olivat kerinneet lähteä järven rantaan istumaan ja juttelemaan.
“Huomenta”, Peter toivotti ja hieroi vielä unihiekkaa silmistään.
“Huomenta. Miten sinä näin kauan nukuit?” Remus kysyi hieman ihmetellen. Peter oli heistä se, jos Remusta itseään ei otettu lukuun, joka heräsi aikaisin.
“En tiedä, väsytti. Taisin valvoa liikaa eilen illalla”, Peter sanoi mietiskellen, vaikka tosiasiassa asia ei ollut niin. Ei todellakaan ollut.
Herrat Kuutamo, Matohäntä, Anturajalka ja Sarvihaara
esittävät: Kelmien Kartta.
Vannon pyhästi, että minulla on vain pahat mielessäni.
Ilkityö onnistui!

ava by Toujors pur

Fulnum

  • ***
  • Viestejä: 43
  • Expecto Patronum
Vs: Lasikyynel, jatkoa 9.5.2011
« Vastaus #70 : 09.05.2011 20:13:14 »
Ihanaa! Sait minusta uuden lukijan!:)

Ootan tota Tylyahon vierailua kovasti! Toivottavasti retki sinne sujuu hyvin, eikä mitään kauheaa tapahdu :)

terkuin,

Fulnum
i don't tell anybody about the way you hold  my hand

1997-2011 Kiitos!

All was well.

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 998
  • Clara, my Clara
Vs: Lasikyynel, jatkoa 9.5.2011
« Vastaus #71 : 11.05.2011 11:34:40 »
Vihdoin ja viimein sain luettua tän uusimman luvun. Oikein hyvä luku oli. :)
Remus sai sitten pyydettyä Emmaa ulos kanssaan - hyvä, hyvä. Ja Lily se sitten jaksaa edelleen kieltää tunteensa Jamesia kohtaan vaikka on menossa sen kanssa ulos. Tosi ärsyttävää, voisi jo myöntää sen. (Kelmificeissä Lilyllä tuntuu aina kestävän ikuisuus myöntää asia...)
Toivottavasti ensiluvussa päästäisiin lukemaan Jamesin ja Lilyn treffeistä. Niin, ja Remuksen ja Emmankin treffeistä olisi kiva lukea ainakin vähän. :)
Ja mitä Peterkin oikein puuhaa? Joko se kuolonsyöjä-homma tulee kuvioihin mukaan? Mielenkiintoista.
No joo, nyt pitää jättää kommentti tähän, kun kummityttö odottaa leikkimään. Jatko odotellen. :D
-tirsu
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

NeitiMusta

  • ***
  • Viestejä: 977
  • Hakunamatata
Vs: Lasikyynel, jatkoa 9.5.2011
« Vastaus #72 : 13.05.2011 18:54:33 »
Aww..! Vihdoin uus luku!! :)

Remus ja Emma on niinn.. ahh.. ♥ Ihana! ;) Remppa on jotenkin vaan niiin äärettömän suloinen ihminen, etten voi millään ymmärtää. :)
Lily ja James taas on myös sanomattoman suloinen pari, vaikka Lily nyt vieläkin yrittää väittää, ettei se tykkää Jamesista (kyllä se vielä jossain vaiheessa ymmärtää, että se rakastaa Jamesia).. :) Ja aivan ihanaa, että niiden suhde etenee, että ne on vihdoin päässy treffeille asti.

Tykkään tästä paljon! :)

NeitiMusta. :)
Kliseiden vannoutunut liittolainen! ♥

L.E

  • kultakutri
  • ***
  • Viestejä: 151
Vs: Lasikyynel, jatkoa 9.5.2011
« Vastaus #73 : 14.05.2011 21:15:00 »
Hei, vihdoin ja viimein jatkoa <3
Ensinnäkin, Remus ja Em on ihan ylisöpö pari, tahdon tietää mitä Tylyahossa tapahtuu ja PIAN.
Toiseksi, hyvä jos teet Peteristä pahiksen  ;D En voi sietää kyseisitä ihmistä ja on hämmentävää, kun joissan ficeissä siitä tehdään melkein normaali.
Kolmanneksi, muistahan jatkaa taas pian. Mä lähden nyt seuraamaan Euroviisuja ja toivon, että kun seuraavan kerran raahaudun paikalle, täällä olis jatkoa  ;)
The girl, who has dreams of.

oljo97

  • Vieras
Ihanaa sait juuri uuden lukijan  ;D
Jatkoa kehiin vain  :)
Jatkoa

MiNi

  • Vieras
Aww... Minä pidän tästä TOSI paljon ^^. Tämä on yksi niistä hyvistä, mitä olen lukenut :). Mää rakastan tota nimeä, lasikyynel ♥. Se on tosi kaunis :D. Sää et voi jättää tätä kesken! (vai lopetatko tämän tuohon? ??? ) *sniif* jos lopetat  :'(.

Jatkoa toivon

MiNi

Number

  • ***
  • Viestejä: 6
Ilmeisesti reilun vuoden myöhässä täällä kommentoimassa, minkäs teet kun on tottumusta jatkuvaan myöhästelyyn :DD
Mutta siis, päätin lueskella näitä vanhempiakin fikkejä, vannoutunut kelmifani kun olen, ja törmäsin tähän yksilöön. Suoraan sanottuna aivan ihana juoni, jotenkin Jamesin ja Lilynkin lähentyminen tapahtuu luontevammin kuin monissa muissa fikeissä. Kirjoitusvirheitä ei juurikaan ollut ja dialogi ja kuvailu oli aidon tuntuista.

Olin jo jättämässä tämän kommentitta kun huomasin että edellinen kommentti on yli vuoden takaa, mutta en sitten kehdannut, näin hyvä fikki ansaitsee kommentin! Jäikö tämä tähän, vai voiko vielä uneksia jatkosta? (saati sitten odottaa sitä (; ?) Näitä vastaavanlaisia keskenjääneitä kun on valitettavan  paljon ):
*kiittää, kumartaa ja painuu takavasemmalle liiallisine hymiön käyttöineen*