Kirjoittaja Aihe: Bleach: Acta est fabula S angst  (Luettu 1051 kertaa)

Aimtist

  • raremagneetti
  • ***
  • Viestejä: 448
Bleach: Acta est fabula S angst
« : 24.06.2013 13:39:12 »
Title: Acta est fabula
Author: Aimtist
Fandom: Bleach
Hahmot/Paritus: Byakuya & Ichigo, mainintoja ByaIchista
Ikäraja: S
Genre: Angst
Vastuunvapautus: Bleach kuuluu Tite Kubolle, minä vain leikin.
AN: Osalliistuu haasteeseen OTP10 2.0


Jäätävä hiljaisuus ympäröi miehet. Ichigon kasvot kuvastivat tyytymättömyyttä, Byakuyan omat olivat jäinen maski. Ichigon ruskeat silmät liekehtivät, raivo roihusi vapaana valmiina polttamaan katseen kohteen, tyynen aatelisen. Byakuyan harmaat silmät taas olivat kuin lammen pintaa peittävä jää. Se heijasti kaiken kylmästi takaisin, silti ärtymys oli huomattavissa myös vanhemman miehen silmistä.

Ichigon kädet olivat puristuneet nyrkkiin hänen seistessään aatelisen edessä. Entinen ryoka oli tyrmistynyt kapteenin sanoista ja kieltäytynyt poistumasta toisen kartanosta, ennen kuin tämä asia oli selvitetty.

Mutta Byakuyaa ei voinut kutsua aivan yhteistyöhaluiseksi. Kapteeni halusi palata töidensä pariin ja päästä mahdollisimman kauas itsepäisestä nuoresta. Mies voisi aina pakottaa toisen ulos, mutta hän ei kaivannut reikiä kartanonsa seiniin, eikä sellaista tuhoa puutarhaansa, mikä toisen zanpaktoon erikoiskyvystä aiheutuisi. Miehen oli siis turvauduttava miekkojen sijaan sanoihin ja jos ne eivät riittäisi, aatelinen ei epäröisi kidoon käytössä.

”Sanani eivät ilmeisesti menneet perille, joten sanon tämän vielä kerran, Kurosaki. Viimeyö oli erehdys - kuten kaikki muutkin - joka ei tule enää toistumaan. Mikäli et ole vielä tajunnut sitä, minä olen kuudennen kaartin kapteeni ja Kuchiki-suvun pää. Sinä taas olet entinen ryoka, vieläpä vailla käytöstapoja. Hiustesi väri on kerrassaan yhtä asiaton kuin käytöksesi. Pelkkä pieni yhteys sinun ja minun sukuni välillä aiheuttaa suurta vahinkoa, sinun ja sisareni välinen ystävyys on jo aiheuttanut sitä aivan liikaa. Sinun on hyväksyttävä yksi asia, Kurosaki. Sinä et ole sopivaa, tarpeeksi tasokasta seuraa ollaksesi osa Kuchikien jokkoa. Millään tavalla.”

Aatelisen sanat lausuttiin kylmästi ja ne kolahtelivat Ichigon vatsanpohjalle, kuin jääkimpaleet. Jokainen niistä kulki sinne hyökättyään ensin nuorukaisen sydämen kimppuun valmiina särkemään sen palasiksi heti, kun se olisi täysin jäässä. Silti raivo ei kaikonnut pojan silmistä, Ichigo ei aikonut luovuttaa näin helpolla.

”Käännettynä, olin hyvä pano mutta se oli siinä. Et pidä minua tarpeeksi tasokkaana, jotta voisin viettää aikaani yhdenkään Kuchikin kanssa ja silti minä olen täällä, Kuchiki-suvun kartanossa, jonne sinä minut toit. Pieni ristiriita, vai kuinka, Byakuya?” Ichigo kysyi raivosta tihkuvalla äänellä.

Aatelinen vain vilkaisi nuorempaa miestä silmäkulmastaan, valmiina poistumaan. Hän oli saanut tarpeekseen Kurosakin lapsellisesta käytöksestä, Byakuya tiesi, että hän pääsisi nopeiten eroon toisesta vain poistumalla itse paikalta. Se oli kidootakin tehokkaampi tapa toimia.

”Kuten sanoin, se oli erehdys. Olet liian lapsellinen, asiaton. Ulkomuotosi kielii huligaanin luonteestasi. Et vain ole lähelläkään minun tai yhdenkään Kuchikin tasoa.”

Byakuya oli jo kääntänyt selkänsä Ichigolle, ottanut muutaman askeleen kauemmas pojasta, kun nuorukainen kysyi hieman hiljempaa, mutta aivan yhä raivostuneena: ”Miksi tämä ei sitten ollut ainoa kerta, kun jaoimme vuoteen ja suudelmia?”

Byakuya vain jatkoi matkaansa välittämättä lainkaan Ichigon sanoista. Aatelinen oli kääntänyt pojalle selkänsä lopullisesti, mies oli valmis esittämään, ettei heidän välillään ollut koskaan tapahtunut mitään väittäen syyksi Ichigon käytöstä ja ulkomuotoa. Vaikka nuorukainen pitikin yllä urheaa olemusta, tekivät aatelisen sanat kipeää.

Kyyneleet tekivät tuloaan, raivon liekit olivat sulattaneet aatelisen sanat ja muodostaneet vettä. Vettä, joka oli valmis valumaan kyyneleinä maailman tietoisuuteen. Vettä, joka tukahduttaisi liekit.

Hän pitää minua sopimattomana seurana. Tahdoin, että hän näkisi lopulta minun todellisen luonteeni, mutta kaikkea sitä hän on alkanut vain häpeämään. Jokainen elämääni kolhinut isku ja niiden aiheuttamat haavat ovat muuttaneet minua. Ilmeisesti hän ei välitä arpisesta olemuksestani, se ei ole sovelias yhdenkään Kuchikin rinnalle.

Kyyneleet valuivat. Pilvet eivät enää vain peittäneet pilvenpiirtäjiä reunustavaa taivasta, kaiken epävarmuuden ja tilanteiden nopean vaihtelun takia. Mutta nyt kaikki oli varmaa, se oli ohi.

Ichigo asteli ulos kartanosta horjuvin askelin. Kyyneleet sivelivät pojan huulia tuulen pörröttäessä oransseja hiuksia. Kalpeat kädet eivät niitä enää kosketa, eivätkä pehmeät huulet painu enää vasten toisia.

Uusi arpi olemuksessaan Ichigo jatkoi yksinäistä ja kylmää matkaansa.

Sade oli alkanut uudelleen.

<><><>

Jos Ichigo vain olisi tiennyt, millainen talvi kirsikankukkia ympäröi. Mutta hän ei tiennyt kyynelistä, jotka paikoittain sulanut jää vapautti lammesta.

Byakuya oli nostanut toisen kätensä kasvojen peitoksi.

Se oli oikea päätös. Yksi arpi muiden joukossa ei ole hänelle mitään, mutta jos olisimme jatkaneet tätä, sukuni olisi repinyt hänet kappaleiksi. Näin kaikki on paremmin. Hän pääsee siitä vielä yli.

Aatelinen kuivasi nopeasti silmänsä hävittäen todisteet kyyneleistä ja surusta. Mies jatkoi matkaansa kohti kuudennen kaartin tiloja. Hänellä oli töitä joihin hukuttautua.

<><><>

Sade ja pakkanen peittivät kaiken, tuhosivat koskettamansa. Ensin heidät ydessä, muistot ja kohtaamiset, ja vähä vähältä myös heidät yksin. Jäljelle ei jäänyt mitään hymysuin muisteltavaa, vain sanat jotka joku sivullisista lopulta lausui.

Acta est fabula – Tarina on päättynyt.
« Viimeksi muokattu: 21.06.2015 22:57:31 kirjoittanut Beyond »
Vain minä kärsin.
Keskellä kirsikankukkien,
vuodatan katkeran kyyneleen.
Valheitasi, siedä en.

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 856
  • kiero ja sarkastinen
Vs: Bleach: Acta est fabula K-7 angst
« Vastaus #1 : 07.09.2013 09:07:30 »
Löysinpäs tämän uudelleen. Luin pari päivää sitten mutta en sitten enää muistanutkaan mikä tarinan nimi oli, kun olisin ehtinyt kommentoida.

Olen ihan vain pari ficciä aikaisemmin lukenut tällä parituksella, mutta aika hyvin nämä sattuvat yhteen, tai siis pystyn ymmärtämään mitä nämä saattaisivat nähdä toisissaan. Samoin kuin sen, että homma voisi helposti mennä sellaiseksi kuin tässä ficissä, kun Byakuya alkaa hankaloimaan asemansa kanssa. Osui ja upposi.

Lainaus
Mies voisi aina pakottaa toisen ulos, mutta hän ei kaivannut reikiä kartanonsa seiniin, eikä sellaista tuhoa puutarhaansa, mikä toisen zanpaktoon erikoiskyvystä aiheutuisi.

Jaa, eikös sellainen söpö pikku kanjoni olisi ihan jännä maisemointielementti puutarhassa. ;D

En osaa tästä pahemmin mitään sanoa, toivottavasti Ichigo jaksaa vaan tökkiä herra Jäätävää, ei se sitä kauan pysty vastustamaan kuitenkaan... Kiitos. <3
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


Aimtist

  • raremagneetti
  • ***
  • Viestejä: 448
Vs: Bleach: Acta est fabula K-7 angst
« Vastaus #2 : 26.09.2013 19:10:25 »
Kiitos kommentista, Pics!

Mukava tietää, että finistä löytyy lisää porukkaa, jonka mielestä Byakuya ja Ichigo sattuvat yhteen :) Ja kyllä mulle ainakin Ichigon tekemä kanjoni kelpaisi, mutta Byakuya nyt tekeekin kaikesta monimutkaisempaa :D Ja eiköhän se Ichi jaksa, sen verran itsepäinen tapaus kun on :D

Ole hyvä ja kiitoksia itsellesi! :)
Vain minä kärsin.
Keskellä kirsikankukkien,
vuodatan katkeran kyyneleen.
Valheitasi, siedä en.