Title: Ihosi paljastaa
Genre: angst
Beta: Yökulkija jeij
Author: hymykuoppa
Paring: HooDee
Raiting: K-11
(rumia sanoja, viittauksia sidontaan)Summary: Vaikka eleesi olisivat sulavia, silmäsi eivät huokuisi totuutta, ihosi tekee niin.A/N: Tämä pongahtaa tuonne
Ystävänpäivä-haasteeseen angstisella tuplaraapalella. Enjoy.
Ihosi paljastaa
Draco katseli pöydällä tikittävää kelloa. Miehen sormet naputtelivat puisen pöydän pintaa rytmikkäästi, vaikka Dracon ajatukset eivät pysyneet sen huoneen sisällä. Hän istui Kalmahanaukio kahdessatoista, hämärässä ja tunkkaisessa keittiössä. Kello tikitti reilusti yli kuuden, Harry ei ollut tullut kotiin.
Miehen työt loppuivat ministeriössä neljältä.Ovi avautui.
”Kulta, olen kotona!”
Draco loi mitäännäkemättömän katseen kelloon tekemättä elettäkään mennäkseen puolisoaan vastaan.
”Draco?”
Keittiön ovi aukesi ikävästi narahtaen päästäen Harryn partaveden tuoksun leijumaan huoneeseen. ”Olen kotona.”
”Missä olet ollut?”
”Töissä.”
Harryn kravatti oli vinossa. Kaulassa punoitti muutama pieni ympyräntapainen.”Ministeriössä on aivan kamala kiire, herra Weasleyn osaston kiusana ovat lumotut ystävänpäivälahjat. Niitä lenteli ympäri ministeriötä huudellen rivouksia.”
Draco katseli Harryn nuutunutta olemusta kohottaessaan toista kulmaansa hyytävästi. ”Puriko joku niistä kaulaasi?”
”Ei?”
Kauluspaidan hihojen alta erottuivat punoittavat ranteet. Köyden nirhaamaa ihoa.Draco nousi hiljaa ylös narahtavalta tuoliltaan näyttäessään Harrylle pientä litteää käärepapereihin kiedottua pakettia. ”Tätä ei ole lumottu. Joten ole hyvä”. Draco astui kolme askelta Harrya kohti ja tyrkkäsi paketin ronskisti miehen käsiin. He tuijottivat toisiaan, silmästä silmään, kuvottavan totuuden häilyessä ympärillä. Se piti Dracoa pilkkanaan, nauroi ivallisesti päin naamaa.
Täydellisen elämän karu kääntöpuoli, lukitun oven takana huolella säilytetty salaisuus.
Vaaleahiuksisen miehen silmät siristyivät, hän sylkäisi sanat suustaan kuin tappavan myrkyn. ”Saatanan hyvää ystävänpäivää -
kulta.”
