Kirjoittaja Aihe: Muistoni sinusta (S, angst-kliseetä)  (Luettu 3445 kertaa)

dracotin

  • ***
  • Viestejä: 50
Muistoni sinusta (S, angst-kliseetä)
« : 16.01.2008 22:51:50 »
Title: Muistoni sinusta
Author: Dracotin
Pairing: Päättäkää itse..
Genre: one-shot, angst (WARNING: paljon klisee mömmöä..)
Rating: Sallittu
Beta: - (olin lukevinani tämän läpi, huomauttakaa kaikki virheet mitä löydätte)

A/N: No jaa-a.. Tämänkin tänne tunkaisin, teksti on vähän räpellettyä, tiedän, mutta haluaisin kuulla mielipiteitänne. Joten kommentoikaa ihmeessä, jos erehdytte lukaisemaan. Yhdyssanat ovat minulle ja aivoilleni edelleen iiso ongelma, mutta kommentoikaa.  :roll:


En ollut koskaan niin kuin sinä. En koskaan oppinut laskemaan ukkosenkeskuksen etäisyyttä. Enkä koskaan ollut yhtä suosittu. En koskaan edes ehdottanut mitään, tietenkin haaveilin siitä usein, mutta pidin itseäni riittämättömänä.
En koskaan oppinut rakastamaan elämää. Rakastuin valheeseen ja sinä elit totuudesta.
Elin harhassa ja olit maailmaani liian todellinen.
Rakastin sinua enemmän, kuin tyhjää elämääni, sinäkin rakastit minua, mutta olit liian todellinen elämään kanssani.
Olit niin kaunis ja tunsin itseni aina rumaksi kanssasi, palvoin sinua enemmän, kuin kaikkia maailman jumalia. Olit herkkä ja siro, kun minä olin turta kosketukselle ja halvaantunut tunteisiini.
Muistan, kuinka istuimme veneessä ukkosella. Minua ei pelottanut ja nauroin salamoille, jotka välähtelivät yllämme ja mahassa asti tuntunut jyrinä muistutti minua siitä, että elin oikeasti tässä ja nyt. Sinä pelkäsit jyrinää, etkä ymmärtänyt minua, kun nauroin vaaralle kuolla.
Kesällä maistuit aina jäätelölle ja vadelmille, joita varastimme naapuristasi. Makasimme rannalla tunteja ja istumme laiturilla, jalat viileässä vedessä, toisiimme nojaten. Syksyllä tuuli tuiversi hiuksissasi ja muistan aina päivän, jona punaiset ja keltaiset vaahteranlehdet pyörivät ympärilläsi tuulessa. Sinä näytit haikealta ja hymyilit minulle surullisena. Tiesin jo silloin, ettemme kestäisi ikuisesti. Talvella teimme lumienkeleitä ja makasimme maassa katsoen pyryttävää lunta. Olit niin kaunis lumen keskellä. Purin sinua korvasta ja nauroit minulle. Istuimme illalla sisällä juomassa teetä ja muistan, kuinka hieroit kylmät käteni lämpimiksi.
Rakastin sinua enemmän, kuin tyhjää elämääni, sinäkin rakastit minua, mutta olit liian todellinen elämään kanssani.
Keväällä todellisuuteni särkyi. Tienpinta oli luistanut liikaa, eikä kuski pystynyt hallitsemaan ajoneuvoa. Niin kaikki minulle sanoivat. Minun tyhjään elämääni ei paistanut enää valoa ja mielestäni tuli pimeämpi, kuin olisit koskaan pelännytkään sen olevan. Istuin vain, kotona ja jossain muualla, en muista. Kyyneleet valuivat pitkin laihtuneita ja riutuneita kasvojani. Suuni oli kuiva ja kurkkuni ei halunnut niellä mitään. Katsoin vain kuvaa sinusta, istuit laiturilla kesätuulen pyyhkiessä hiussuortuvat silmiltäsi. Elämä jatkuu, kaikki sanoivat. Sinä olit kuitenkin ollut ainoa, jonka takia koin eläväni.
Kun kesä tuli, en ollut enää lihava, mutta olin ruma. Istuin luurankona laiturilla ja katsoin järven kimaltavaa pintaa. Jalkani eivät tunteneet veden viileyttä, ihoni ei tuntenut lämmintä tuulta ja mieleni ei tuntenut muuta, kuin surua ja kaipuuta. Ehkä odotin sinun kävelevän laiturille viereeni ja hymyilevän sitä onnellista hymyä, jonka soit vain minulle ja josta tulin aina niin ylpeäksi ja iloiseksi.

kirppu-chan

  • ***
  • Viestejä: 13
Re: Muistoni sinusta (S, angst-kliseetä)
« Vastaus #1 : 20.01.2008 21:10:31 »
Tää oli tosi surullinen...Mua alkoi itkettää. oikeasti, siis tosi kaunis. Hienoja kuvailuja..
Hymyile, ja koko maailma pitää sinua idioottina...

dracotin

  • ***
  • Viestejä: 50
Re: Muistoni sinusta (S, angst-kliseetä)
« Vastaus #2 : 21.01.2008 20:50:00 »
kirppu-chan: Kiitos kommentista, kiitos kehuista ja mukavaa, että sai tunteita liikkeelle. Kiva että joku piti tästä pätkästä. ^^

Ja te muut lukijaiseni, kommentoikaahan nyt..

agentti

  • Vieras
Re: Muistoni sinusta (S, angst-kliseetä)
« Vastaus #3 : 03.02.2008 11:14:46 »
Tää oli tosi kaunista tekstiä. Ihanan angstista. Hienosti kerrottu, sai miettimää toi teksti kaikkia omia muistoja ihmisistä. Toi lopetus oli kans hyvä, odotin et se olis kuollu, mut oikeestaan toi oli parempi noin^^
 
Lainaus
Rakastin sinua enemmän, kuin tyhjää elämääni, sinäkin rakastit minua, mutta olit liian todellinen elämään kanssani.
Toi on aivan mahtava lause.