Kirjoittaja Aihe: Sadan yön salaisuus, S, paritukseton, romance, angst  (Luettu 1414 kertaa)

Lily-Rose

  • ***
  • Viestejä: 836
Nimi: Sadan yön salaisuus
Ikäraja: En oo ihan varma, ku tässä on tupakkaa, siks laitoin S, modet siirtäköön oikealle osastolle, jos meni väärin..
Tyylilaji: Romance ja angst, sellanen kaipaus, you know
Yhteenveto: Joku miettii rakastettuaan, miten kertoa, että rakastaa
Oma sana: Anna Eriksson on ollu viime aikoina yks mun innoittajista. Lisäks Eriksson on palannut yhtiin suosikkiartisteiksi, ihan vaan näiden kappaleen sanojen takia - ja sen laulutyylin. Lisäks tää teksti on mulle tosi henkilökohtainen - ja yks mun suosikkeista. Ihastuneena on vaan helpompi kirjottaa tälläsii rakkausjuttuja. Ja hei, kerranki tarina, jossa ei ole Rigeliä ja Tayloria, olkaa ylpeitä musta xD Kappale on siis Anna Erikssonin Sadan yön salaisuus, en tiedä, kuka on tehnyt sanat kyseiseen kappaleeseen.


            Sadan yön salaisuus

 Mä tahdon kirjoittaa
      sanoa ja ilmoittaa
      että sut tahtoisin
      mun luo kokonaan


  Maanantain matikantuplatunnit. Tylsiä,suoraan sanottuna. Enkä voi sanoa, että ne olisivat tylsiä matikan takia tai opettajan takia. Ne ovat tylsiä, koska sinä et ole täällä. En näe punaista tuulitakkiasi, et virnistele minulle eturivistä enkä pysty lukemaan huuliltasi kuuntele ny, kui tylsää. Tiedän jo nyt, ettei sinua voi odottaa näkevänsä ennen keskipäivää. Todennäköisesti nukut kymmeneen ja tulet kouluun sitten, kysyt ai, alkoks meillä muka jo kahdeksalta. Sori, nukuin pommiin. Ja minä katselen sinua kaukaa ja haaveilen turhista.

  Kun oikeen rohkee oon
 soitan taas sun numeroon
 mutta mun viesteihin
 et vastaakaan


   Iltapäivisin mietin tuhansia eri keinoja aloittaa keskustelu facebookissa. Ja sitten, kun olen vihdoin kerännyt tarpeeksi rohkeutta sanoakseni sinulle moi, sinä et vastaa tai vihreä pallo, joka osoittaa sinun olevan paikalla, katoaa. Ja minä lohduttaudun ajatuksella, kenties huomenna.

Mä kuinka voisin kertoo sulle sen, rakkauden
  Vain kaukaa katselen, sä oot mulle uus
  Sadan yön salaisuus
  Mä tahdon uskaltaa sua rakastaa
  mut se on niin vaikeaa
  mun oot ihan uus
  sadan yön salaisuus


 Tahtoisin uskaltaa puhua sinulle enemmän. Vaikka heittelen vitsejä, nauran sinun vitseillesi, en siltikään... Koskaan kerätyksi rohkeutta saa. Öisin näen unissa kasvosi, kädet halaavat takaapäin, huulet tarttuvat kiinni huuliini, suudelma maistuu sokerilta ja kahvilta. Kun herään, herään yksinäisyyteen. On pakko avata ikkuna, antaa yötuulen hyväillä hiuksia, kun sinä et olekaan tässä, hyväilemässä hiuksiani tuulten puolesta.

  Kun eilen kohdattiin
 sanat jäi taas kurkkuun kii
 ja mä vain tahdoin
 jäädä viereesi sun


 Kohtasin sinut kaupungissa, seisoit tupakka suussa, nauroit kavereidesi kanssa, olit huomion keskipiste. Minun teki mieli kiertää sinut kaukaa, mutta sinä huomasit minut ennen kuin kerkesin karata. Vilkutit, huikkasit moin, hymyilit. Minä vastasin, heilauttamalla kättäni ja pakenemalla Suomalaiseen kirjakauppaan. Kuulin takaani naurahduksesi.

 
 Mä koitan rohkaistuu
 Löytyy keino jokin muu
 ja mä taas valvon
 tuut uniini mun


 Illalla istuin taas tietokoneella ja kirjoitin, katkeria lauseita, kaipaavia kappaleita. Jokaiseen tarinaani, jokaiseen hahmooni hiipii palanen sinusta. Sinun ruskeat silmäsi. Ruskeat hiuksesi. Tapasi pidellä tupakkaa. Tapasi nauraa, kun minä pitelen tupakkaa hanskat kädessä. Naurat ja sanot no joo, onhan se totta, et tollai jää vähemmä hajua sormiin. Ja minä tarjoan sinulle jämät ja haluan samalla, että pitelet minua kädestä samalla tavalla, kuin tupakkaa kädessä.

  Mä kuinka voisin kertoo sen, rakkauden
 vain kaukaa katselen sä oot mulle uus
 sadan yön salaisuus
 mä tahdon uskaltaa sua rakastaa
 mut se on niin vaikeaa
 mun oot ihan uus
 sadan yön salaisuus
   

 Taas herään yöllä huutaen painajaisin. Taas toivon, että sinun vieressäsi heräisin. Että kietoisit kätesi ympärilleni, suukottelisit hiuksiani ja sanoisit lempeästi shh, minä olen tässä, nuku nyt, kaikki on hyvin. Sanoisit, että maailman voi uudestaan rakentaa, että ei kaikki tuhoudu, vaikka siltä se saattaisi tuntuakin.

 Sen sijaan puristan tyynyä sylissäni ja aukaisen ikkunan. Katson tähtiin ja toivon näkeväni kasvosi edes siellä, taivaalla, valvomassa untani. Mutta taivas on tyhjä, pilvipeitteen peitossa. Ja minä suljen ikkunan.

Sata yötä salaisuutta
 vielä pitää saan
 mutta kerran vielä saan sut kokonaan


 En halua luopua toivosta, en uskosta. En, ennen kuin kuulen huuliltasi sanat katkerat mene pois. Vasta sitten menen, irrotan otteeni sinusta ja etsin jonkun muun, jonka kainaloon voin nukahtaa. Jonkun, joka sulkee painajaiset pois kokonaan.

Mä kuinka voisin kertoa sen, rakkauden
 Vain kaukaa katselen, sä oot mulle uus
 sadan yön salaisuus
 niin mä tahdon uskaltaa sua rakastaa
 mut se on niin vaikeaa
 mun oot ihan uus
 sadan yön salaisuus
« Viimeksi muokattu: 13.11.2014 21:40:46 kirjoittanut flawless »
"Niin kauan kuin sinä hengität - sinä taistelet."
- The Revenant
Pääset listaukseeni tästä