Musiikki #2

[Grenade]

Tulen myös suosittelemaan Spotifya. Se alkaa ehdottamaan omia listoja niiden perusteella, mitä itse kuuntelee ja mitä enemmän kuuntelee, niin sitä toimivampia ne listat yleensä on ollu. Esim. "Daily Mix" -listoja, joissa on sekaisin sellaisia biisejä, joita jo löytyy omasta soittolistasta ja sitte uusia, siis tuon Viikon suositukset -listan lisäksi. Niissä mulla ainakin on ollut enemmän valinnanvaraa, koska Spotify osaa jotenkin jaotella ne genren mukaan, eikä mulla ainakaan tuu tavisbiisien sekaan asmr-ehdotuksia. Ja tietty eri genreille ja kaikelle on omat listansa, ja viikottaisille uutuuksille.

Toinen tapa on mennä Youtubeen kuuntelemaan jotain ja antaa automaattisen toiston etsiä seuraava biisi. Aika usein se tosin ainakin mulla löytää vaan niitä, mitä on ennenkin kuunnellut, mutta kyllä se joskus jotain uuttakin ehdottaa. Ja usein musavideoiden sivuun tulee uusia suosituksia, joita voi kuunnella. Youtubesta löytyy myös soittolistoja. Ja jos löytyy, niin joissain tapauksissa myös jotkut on voinut tehdä Viikon/Kuukauden uutuudet -listoja, jos on jostain tietystä genrestä tms. kyse.

[Simma]

Käytin last.fm:ää aktiivisesti nuorempana, mutta jossain vaiheessa Spotifyni lopetti siihen synkkaamisen. Nyt kuitenkin tästä keskustelusta inspiroituneena päätin aktivoida sen uudelleen, joten minutkin löytää nyt uudestaan kyseisestä palvelusta nickillä moodrose.

Hihi jes, hienoa että muutkin sitä vielä käyttää. : D Miullakin oli tässä vuosia välissä etten muistanut koko juttua, tosin se oli kyllä koko ajan kiinni Spotifyssa, mutta ei tullut käytyä katsomassa profiilia että miltä se oikein näytti (meni vähän motivaatio silloin kun tuota sivustoa päivitettiin eikä se ollut enää läheskään niin kiva käyttää kuin mitä ennen). Nyt oon taas käyttänyt tuota aktiivisemmin ja vähän väliä tulee käytyä vilkuilemassa noita listoja että mitä oon kuunnellut milloinkin ja kuinka paljon. Seurasin siua, vaikka ollaankin vaan low :--D varjokopio siis olen siellä.

[Larjus]

Nyt kun täällä tosta last.fm:stä puhuttiin niin pitipä mennä kurkkaamaan omakin profiili sieltä Oon näköjään viimeksi kuunnellut musaa lastiin scrobblaten vähä reilut kolme vuotta sitten... Profiilissakin lukee vielä, että olisin 21 XD

En kyl oo enää aatellut, että last.fm:ää käyttäisin, mutta hauska mennä katsomaan tota omaa profiilia. Oon kyl edelleen sitä mieltä et toi uusi sivudesign on ruma (vaikken oo varma miten uusi toikaan nyt on )

[Abarat]

Erään artistin keikka siirrettiin maaliskuulta lokakuulle. Harmi kun musiikkielämykset on nyt vähissä. Spotify-musiikki on nyt ykkönen. Oon kuunnellu Linkin Parkin musaa. Siinä bändissä oli asennetta! Ja juuri nyt soi Dead by Sunrise.

[Larjus]

Linkin Park on tosi hyvä! Etenkin Breaking the Habit on mulle tärkeä biisi. Tykästyin siihen jo silloin, kun se ilmestyi, ja edelleen uppoaa. Siinä on myös tosi mieleenpainuva musiikkivideo. Montaa musavideota en lapsuusajoiltani muista, mutta Breaking the Habit on yksi niistä.


Mä oon tämän vuoden puolella päätynyt vähän sattumien kautta kuuntelemaan Q-poppia (eli kazakstanilaista poppia). Aika monessa näistä on jotain k-pop-vibaa, mutta kuitenkin ihan oma meininkinsä Ja hitsit ku kazakki kuulostaa laulettuna kivalta! Niin paljon rohisevaa ärrää ja suhisevaa ässää ♥ Etenkin oon rakastunut Aydana Medenovan kappaleeseen Menimen Bile (tää on musta semmosta "ei niin k-poppimaista" ). Tosi kaunis kipale (+ Aydana iteki on niin kaunis niinku mitä miten joku voi olla niin nätti). NINETY ONE on myös kova, niillä on paljon hyviä biisejä. Lempparini on varmaan BARI BILED.

Samojen sattumien kautta löysin myös sellaisen uzbekistanilaisen laulajan kuin Sogdiana, ja ne biisit, mitä häneltä olen kuullut, on upeita. Etenkin tykästyin hänen kappaleeseensa Veter Dognat'.

Oikeestaan ainoo valittamisen aihe mulla on, etten pääse kielimuurin takia nauttimaan näiden biisien sanoituksista (muuta kuin sen verran, miten kivalta kazakki, venäjä jne. kuulostaa laulettuina). NINETY ONE toisaalta on lisännyt about jokaiseen videoonsa englanninkieliset käännökset, mistä olen erittäin kiitollinen. Ymmärtää ainakin biisien merkityksen vaikkei pääsekään nauttimaan tarkoista sanavalinnoista ja niiden sävyistä/merkityksistä.

[Abarat]

Oho, kazakstanilainen pop on mulle ihan uutta kun en aiemmin oo kuunnellut! Pitänee jossain vaiheessa kuunnella. Onneks musiikkipuolella on jokaiselle jotakin ihanaa! 

Oon kuunnellu nyt HauliBros-bändin uusinta levyä Huominen on vielä mun. Bändi jumittaa ajoittain samassa eroteemassa ja tunteessa. Mulla on ikävä osittain elämäniloista Elämä jota juhlaksi kutsut-aikaa!

[Larjus]

Joo se on kyl kiva päätyä kuuntelemaan jotain uutta. Ja ite kun en mitenkään "etsi" uutta musiikkia kuunneltavaksi, niin se on aina hauska yllättyä siitä, mitä tuleekaan vastaan Oon tässä viime aikoina kuunnellu entistä enemmän mm. just Sogdianaa ja Ninety Onea. Oon päätyny kans kuuntelemaan venäläistä ja ukrainalaista poppia! Hauskasti pyörin näin maasta toisen valtiorajoja pitkin   Eilen kans tuli vastaan uusi bändi: KeshYOU, joka on käsittääkseni myös Kazakstanista. Tästä tulee kans semmoset k-pop-vibat, tykkään.

Se on kans kiva, että nää biisit inspaa kirjoittamaan ja myös pitää mun inspiraatiota yllä muutaman ficini suhteen. Hyödyn siitä huomattavasti, sillä mulla on kymmeniä ficejä kesken, enkä oikein tiedä, miten pääsisin joidenkin kanssa etenemään. Sogdianan Love Storya kuunnellessa sain kans niin vahvaa inspistä yhden suunnitteilla olevan jatkikseni suhteen, että päätin, että siitäkin tarinasta täytyy tulla pidempi kuin alun perin ideoin (Ja siitä jatkosta tulis ehdottomasti toinen jatkis.)

[Abarat]

Mitäs ootte kuunnellu näin kesällä? Ite oon kuunnellu Ranskan Alman albumia Ma peau aime. Onko kukaan kuunnellu Pablo Alborán- nimisen artistin musaa? Upea ääni!  Mandopop on sitten asia erikseen. F.I.R. ja S.H.E on ihan mahtavia! Uusi artisti mun soittolistalla on Françoise Hardy! Oon kuunnellu tätä artistia vasta vähän.

[Larjus]

Mun musamaku ei ole kokenut oikeastaan mitään muutosta näin kesällä Ensisijaisesti siis sitä samaa kuin jo pidemmän aikaa, eli venäläistä ja kazakstanilaista poppia sekä animetunnareita Jostain kyllä on tullut siihen rinnalle Maija Vilkkumaan (ja Irinan) vanha tuotanto. Etenkin oon huomannut luukuttavani Vilkkumaan Satumaa-tangoa tyyliin joka ilta. En edes tiedä miks, mutta selvästi jonkinmoista henkistä hyvää mä siitä nyt revin itselleni.

Sit mulla on kans lista sekalaisia biisejä, jotka herättää mussa aina OTP-fiilistelyn (koska käytännössä yhdistän ne biisit ensisijaisesti/vain ja ainoastaan OTP:heni ), ja niitä kuuntelen etenkin aamuisin matkalla töihin (piristää metromatkaa kummasti ja tulee skarpimpi olo).

[Odo]

Minä olen kuunnellut kesällä todella vähän musiikkia nyt, kun asiaa tuumii. Mutta oikeastaan musiikinkuunteluni on muutenkin hyvin kausittaista, joskus sitä luukuttaa ihan urakalla ja toisinaan ei ollenkaan. En ole koskaan ollut niitä, joilla musiikki soisi taukoamatta taustalla. Musamakunihan on aina hyvin pitkälti samaa: soundtrackit (anime-, elokuvat- ja pelit), rock, punk ja metalli, trance, suomalainen rock... ja ketä minä huijaan? Kuuntelen aina vaan Machinae Supremacya repeatilla. Välillä innostuu ja laittaa Ramonesia Full Albumin tai iskee folkpunk -feelsit tai fiilistelee pitkästä aikaa läpi Sonata Arcticat, Nightwishit ja Apocalypticat tai vanhaa kunnon suomimusaa. Mutta pääasiassa Masua. Masua. Masua.

Nyt kyllä olen hieman hairahtanut tuumimaan, pitäisikö palailla j-rockin maailmaan, kun kirjastossa avustettavani kanssa bongailin mm. Dir En Greyn ja The Gazeten levyjä. Itselläkin olisi muutama Dir en Greyn levy, mutta nykyisin ei soitinta. Ja toisaalta voisihan sitä koettaa aktivoitua siten, että mm. käyttäisi Spotifya muuhunkin kuin podcasteihin ja opettelisi siihen musiikinkuunteluun. Tiedä vaikka alkaisi inspiroimaan tai pitäisi yllä vireystasoa.

[Juhos]

Mä aina löydän vahingossa ja mitä ihmeellisimmin tavoin uusia artisteja ja bändejä, pääasiassa ihan tarkoituksetta.

Uusimman löydön tein, kun kattelin fanivideoita (en edelleenkään tiedä näille oikeaa termiä. Kappale, ja originaaliarttia taustalla, hyvin japanilainen juttu), tykästyin coverin laulajan huutamiseen. Vähän vaati duunia kun kyseisessä videossa oli nimi vain japaniksi, mutta kerrankin auttava kielitaito auttoi, ja löysin Glutaminin (englanniksi esiintyy tosiaan ilmeisesti vain nimellä Glutamin, vaikka japaniksi siinä on vähän muutakin tavaraa, ぐるたみんの音!!).

Ja siis voi luoja kun rakastan sen kirkumista. Jonkun wikin mukaan tyypin ääniala on noin viisi oktaavia, ja en ymmärrä miten joku kykenee kirkumaan puhtaasti ties mihin korkeuksiin (toisaalta niin vähän tarviikin, jos haluaa laulaa vocaloid-covereita alkuperäisellä sävelkorkeudella, esimerkkinä Rolling Girl). Kun kuuntelin tätä muutamat eka kertaa, niin mulla tuli kurkku kipeäksi. Pitäisi saada joku suomikirkumismetallilaulaja kokeilemaan tuon kappaleen laulamista myös joskus...

Ja mulla taas on melkein koko ajan jotain taustalla, joko spotifyn tykätyistä tai kappaleradiosta, tai sitten randomilla youtubesta. Pääosin en edes kiinnitä huomiota siihen, mitä siellä soi.

[Simma]

Nyt kyllä olen hieman hairahtanut tuumimaan, pitäisikö palailla j-rockin maailmaan, kun kirjastossa avustettavani kanssa bongailin mm. Dir En Greyn ja The Gazeten levyjä. Itselläkin olisi muutama Dir en Greyn levy, mutta nykyisin ei soitinta. Ja toisaalta voisihan sitä koettaa aktivoitua siten, että mm. käyttäisi Spotifya muuhunkin kuin podcasteihin ja opettelisi siihen musiikinkuunteluun. Tiedä vaikka alkaisi inspiroimaan tai pitäisi yllä vireystasoa.

Tuun kommentoimaan tähän, että palaile ihmeessä! Oon tässä joitakin vuosia paasannut somen eri alustoilla sitä miten kovasti haluisin jrockin tekevän comebackia, ja oon ollut tosi iloinen huomatessani, että jotain paluumuuttajia on selvästi löytänyt tiensä takaisin tän musiikin pariin. Paluumuuttaja siis itsekin. : D Ai että minkä nostalgiavyöryn sai päälleen kun löysi kaikki vanhat suosikit uudestaan. Ja erittäin isona plussana myös se, miten paljon japanilaista musiikkia nykyään löytää Spotifysta!

Ymmärrän kyllä että erilaiset suuntaukset ja muotivillitykset sun muut tulee ja menee, mut jännä ajatella miten ensin niin kovasti jollekin genrelle uskoutuneena ja sitä niin kovasti kuunnelleena voi myöhemmin unohtaa koko genren täysin siirtyessä seuraavaan. Oon siis miettinyt tätä kun katselen omaa musiikkihistoriaani, kun olen hypännyt aina tosi radikaalisti aina genrestä toiseen. Vasta nykyään oon oppinut kuuntelemaan vähän kaikenlaista musiikkia samaan aikaan, tietty aina sen hetkisistä fiiliksistä riippuen.

[Larjus]

Mä en voi sanoa itseäni oikeastaan paluumuuttajaksi kun en oikeestaan oo koskaan lopettanut j-rockin kuuntelua. On se kyllä vähentynyt niistä ihan mun "kulta-ajoista" (eli tyyliin 2008-2010), mutta siihen vaikuttaa jo sekin että silloin j-rokkarit oli mun ensisijainen fanituskohde ja mun kaveripiiritkin oli pääosin just sitä samaa populaa, joten se musiikki itsessään ja kaikki siihen liittyvä oli käytännössä mun harrastus. Nykyään mun fanitus kohdistuu eniten animesarjoihin (ja peleihin).

Sen kai vois kyl sanoo et 2012-2013 en juurikaan kuunnellut j-rockia, vaikka ei sekään täysin pidä paikkaansa, ja mä en oikeesti ees muista juuri mitään noista vuosista Et mitä tein (muuta kuin suoritin lukion loppuun ja olin kesätöissä) ja mikä kiinnosti (mun ff.net-historian mukaan luin South Park -ficejä. Pelasin myös Skyrimia paljon).

Mut jos puhun tänäkin päivänä artisteista ja bändeistä, jotka on mulle tärkeimpiä, niin kyllä ne edelleen on pääosin kaikki Japanista ja muutenkin rock-painotteisia. Ja Mix Speaker's,Inc. on yhä mun lempibändi, vaikka hekin ovat jo ikävä kyllä hajonneet (Mutta onneksi heidän musiikkinsa rokkaa yhä, ja keikkamuistot ja muut elää. Ja levykokoelmastani en luovu! Päinvastoin haaveilen täydentäväni siitä puuttuvat lätyt.)

Haaveilen kyl niistä ajoista jolloin j-rock-keikkoja (sellaisilta bändeiltä mitä ite kuunteli!) oli useita vuodessa. Muistan kun mulla oli yhdessä vaiheessa pätkä et niitä oli joka kuukausi Ja Glorian ym. eteen mentiin odottamaan jo aikaisin aamulla, heti kun vain sinne sai ylipäätään mennä jonottamaan. Ja muutaman keikan/nimmaritilaisuuden takia olin myös koko päivän pois koulusta (vanhempien luvalla kyllä) että pääs aikaisin jonoon.

[Abarat]

Oon ollu jo pitkään ihan innoissani näistä: Rotlaus, Admiral P, Chris Baco, Oslo Ess ja Siri Nilsen. Rotlaus on nykyään suosikkini, bändin äänimaailma on just mun makuun ja kyseisen bändin kitaristi-laulaja on Bjørn Marius Øyehaug ja hänellä on ihanan "pehmeä" lauluääni josta tykkään!  Mulla on Spotifyssa suosikkimusan lista, jota tehokuuntelen!