Kirjoittaja: toivelipas
Ikäraja: S
Beta: Ei ole.
Päähenkilö: kertoja
Genre: songfic
Yhteenveto: Pystyn jo hymyilemään kohdatessani teidät kadulla. Näytät aina aluksi hämmentyneeltä, kun tapaat minut. Uusi miehesi on silloin vaivautunut.
A/N: Tämän laulun soidessa yhtenä päivänä radiosta ajattelin, että tähän saisi kirjoitettua tarinaa. Niinpä päätin toteuttaa tälläistä kevyttä tekstiä laulun sanoihin sopien. Kappale on Antti Kleemolan!
Mun kahvikupista tuijottaa Pikku Myy. On Muumipappa sirpaleina, ja kenen syy?
Tänään sen ei oo väliä, mennyt on jo mennyttä. Aika paljon rikki meni niinä päivinä.
Olin palasina, mutta siitä on jo aikaa.
Aamukahvilla hymyilyttää, vaikkei Muumipappa olekaan Pikku Myyn vierellä. Eihän sillä ole enää väliä. Turha minun on muistella kuinka paiskasit lempimukini lattialle riidellessämme. Kostoksi pidin Pikku Myysi. Voisin palauttaa sen jonakin päivänä. Näenhän molempia Helsingin Sanomien sarjakuva osiossa.
Sillä tänään kun te tuutte vastaan mä en vaihda kadun puolta, toivon kaikkea hyvää.
Sisko soitti taas, vaan ei kanna enää huolta, kuuluu kaikkea hyvää.
Nukun jo yöni kohta jää surutyöni, kun mä laulan kaiken pahan pois.
Kun te tuutte vastaan niin, kai mä kuulen kaikkea hyvää.
Nään teidät usein matkalla työvoimatoimistoon, tänäänkin. Kun kävelet vastaan toinen mies rinnallasi näytät onnellisemmalta kuin koskaan minun kanssani. Jos asia alkaa häiritä hyräilen päässäni. Se auttaa. Usein sen jälkeen soitan siskolleni. Hän kannustaa minua eteenpäin. Kohti uutta alkua.
Menin eteenpäin, kai pistät sä pahaksi kun ne tuparilahjat vaihdoin kirpparilla rahaksi?
No miksi niitä muistoja säilön näissä nurkissa? Kyllähän ne kuitenkin kulkee meillä mukana.
Niin meil on ilmassa parempaa aikaa.
Jatkan elämääni, kuten sinäkin. Vaikutat joskus olevan huolissasi minusta. Kerran kyselit sinisen vaasisi perään. Näytit hämmästyneeltä, kun kerroin myyneeni sen. Luulet varmaan, etten pysty mihinkään ilman sinua. Niin minäkin luulin aluksi. Nyt tiedän, että meidän on parempi ilman toisiamme.
Siksi tänään kun te tuutte vastaan mä en vaihda kadun puolta, toivon kaikkea hyvää.
Sisko soitti taas, vaan ei kanna enää huolta, kuuluu kaikkea hyvää.
Nukun jo yöni kohta jää surutyöni, kun mä laulan kaiken pahan pois.
Kun te tuutte vastaan niin, kai mä kuulen kaikkea hyvää.
Kaikkea hyvää.
Pystyn jo hymyilemään kohdatessani teidät kadulla. Näytät aina aluksi hämmentyneeltä, kun tapaat minut. Uusi miehesi on silloin vaivautunut. Mutta minä vain hymyilen. Silloin te naurahdatte yhteen ääneen hermostuneesti ja jatkatte matkaanne. Sanoja ei tarvita. Kuulin sisareltani, että olet raskaana. Tehän pidätte yhä yhteyttä. Sisko on huolissaan jaksamisestani asian kanssa, mutta kaikki on hyvin. Tulen varmaan laulamaan lapsesi ristiäisiin mikäli saan kutsun.
Ja tänään kun te tuutte vastaan mä en vaihda kadun puolta, toivon kaikkea hyvää.
Sisko soitti taas, vaan ei kanna enää huolta, kuuluu kaikkea hyvää.
Nukun jo yöni kohta jää surutyöni, kun mä laulan kaiken pahan pois.
Kun te tuutte vastaan niin, kai mä kuulen kaikkea hyvää.
Huomenna palautan Pikku Myysi se on nyt päätetty. Kerron sinulle, että minulle kuuluu pelkkää hyvää. Ylistän elämääni ja te tulette vaihtamaan oudoksuvia katseita. Kuten aina, kun kuljen kadulla hymyillen hiukset sekaisin.
