Kirjoittaja Aihe: Taiteilijaelämää, K-11, draamaficlet  (Luettu 1300 kertaa)

Haruka

  • Taskukokoinen
  • ***
  • Viestejä: 1 110
  • Ava by mustapisara
    • Mietteitä musiikista
Taiteilijaelämää, K-11, draamaficlet
« : 02.09.2012 21:23:23 »
Tekijä: Haruka
Otsikko: Taiteilijaelämää
Genre: Drama
Paritus: Ei paritusta
Ikäraja: K-11
Varoitukset: Tajunnanvirtaa, kirosanoja, alkoholin käyttöä ja sekavaa tekstiä.
Vastuunvapaus: En omista Olavi Uusivirran kappaletta ”Minä olen hullu” enkä myöskään samannimistä albumia, josta tämä on ottanut vaikutteita ja jonka sanoituksia siteeraan tässä tekstissä.
Haasteet: Albumihaaste #3, ficlet300 ( 72. Älytön)


A/N: Kuuntelin Olavi Uusivirtaa ja muistelin niitä kertoja, jolloin olin noussut itse herran kanssa samalle lavalle ”Minä olen hullu” – kappaleen aikana. Pääsinpä kerran jopa soittamaan melodikasooloa, vaikkakin olin melko sekaisin seuraavana aamuna tapahtuneesta ja siitä syntyi tämä tekstinpätkä.

Jos joku lukee tätä, niin olisi kiva kuulla kommenttia. Osallistun tällä Albumihaaste 3:een.

Ja jos joku niitä Olavin kappaleen lyriikoita kaipaa, niin ne ovat tässä:

Lika on ainetta väärässä paikassa,
minä olen likaa.

Tohtori tutkii mun aivokäyrää,
onko siinä vikaa.

Joko minä olen hullu
tai kaikki muut ovat hulluja.
Pullosta tullu…
Zäpädäpä däpädäpädäpä hähähäää…

Lika on ainetta väärässä paikassa,
sinä olet likaa.

Tohtori tutkiin sun aivokäyrää,
onko siinä vikaa.

Joko minä olen hullu
tai kaikki muut ovat hulluja.
Pullosta tullu…
Ihan sama, ihan kiva…





Se helvetin melodika. Miksi juuri minun piti soittaa sitä? Ja lausua runoja Mellerin tyyliin vierelläni nuori mies kitaroineen karjumassa mikrofoniin, kuinka hän on hullu tai kaikki muut ovat hulluja. Meinasin pyörtyä sinne lavalle kuumien lamppujen alle, onneksi niin ei käynyt. Minua huimasi, kun tasapainoilin lavan reunalla korkokengissäni. Kuka soitti marakassia, kuka tamburiinia, en muista enää… Ja heiluiko siellä lavalla minun ja sen nuoren miehen lisäksi muitakin?

Yksi asia on ainakin varma: join liikaa viiniä, kärsin järkyttävästä päänsärystä herätessäni tänä aamuna ja jouduin Mehiläiseen. Nyt istun odotushuoneessa, selailen parin kuukauden takaisia naistenlehtiä ja odottelen, että lääkäri tutkii aivoni, onko niissä vikaa. Miksi jouduin tänne tänään? Ja kuka helvetti minulle tilasi lääkärin?  Vai onko tämä kaikki vain omaa mielikuvitustani? Olenko itsekin hullu? Ehkä en sittenkään, sillä taiteilijathan ovat aina enemmän tai vähemmän hulluja. Ja ollakseen hyvä, on pakko rikkoa joskus rajojaan, kunhan ei riko itseään.

Sanoja yhteensä: 143