Kirjoittaja Aihe: Joulun ihanuutta, S (Weasleyn pienet lapset).  (Luettu 5126 kertaa)

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 5 928
Joulun ihanuutta, S (Weasleyn pienet lapset).
« : 21.12.2007 14:01:57 »
Title: Joulun ihanuutta
Author: Minä
Rating: S
Genre: Jotain uskomattoman epäselvää. JOULU.
Paring: Molly/Arthur (ei mitenkään etualalla)
Summary: Weasleyn perheen jouluvalmisteluja maustettuna lasten oikuilla ja ideoilla.

Disclaimer: Rowling omistaa kaiken paitsi joulun. ^^

A/N: Tämä taitaa oikeasti olla peräisin vuodelta 2006. Julkaisin tämän jo vanhassa finissä, mutta ajattelin nyt tulevan joulun kunniaksi laittaa tännekin. Jouluficcejä ei voi koskaan olla liikaa (ainakaan toivottavasti.)
Kommentteja otan edelleen mielelläni vastaan.


   Joulun ihanuutta


   ”Äitiii! Koska koristellaan kuusi?” pieni punapäinen tyttö vinkui roikkuen äitinsä helmassa. Mollylta pääsi syvä huokaus.
”Huomenna, kultaseni, huomenna”, hän sanoi ties kuinka monennen kerran sinä päivänä. Ginnyn alahuuli mutristui.
   ”Mutta miksei tänään?” Ginny mankui. Molly alkoi tuntea olonsa pikkuhiljaa kypsäksi. Oliko joulun ihan pakko olla joka vuosi?
   ”Ginny, muistathan, että tontut kurkkivat ikkunoista.” hän sanoi varoittavalla äänensävyllä. Ginnyn silmät laajenivat hetkeksi ja tyttö vilkaisi ikkunasta ulos lumisateeseen. Sitten tämän jännittynyt ilme rentoutui.
   ”Ei se haittaa, me ollaan kolmannessa kerroksessa. Ei tontut osaa kiivetä.”
Jos Molly ei olisi ollut niin väsähtänyt hän olisi nauranut.
   ”No, vielä ei ole kuusta mitä koristella. Isä ja pojat ovat vasta hakemassa sitä”, hän sanoi ja vihdoin Ginny tuntui ymmärtävän. Tosin heti oivalluksen jälkeen tyttö alkoi murjottaa.

   ”Miksen minä saanut mennä mukaan?” Ginny kysyi laittaen kädet puuskaan.
”Koska sinä olet vielä niin pieni”, Molly selitti kärsivällisesti. ”Eihän Percykään lähtenyt mukaan kuusta hakemaan.”
   ”Perci ei halunnut mennä, minä olisin tahtonut!” Ginny huusi vihaisesti.
”Sinä olet vasta viisivuotias”, Molly muistutti.
”Minä olen jo iso tyttö!” Ginny huusi vastaan. Molly huokasi raskaasti kun Ginny käänsi hänelle selkänsä ja alkoi niiskuttaa.  
   ”Sinä ja isä olette molemmat ihan tyhmiä”, Ginny sanoi niiskuttaen kiivetessään portaita.
   ”Ginny, muista ne tontut!” Molly huusi tyttärensä perään, kun tämän huoneen ovi paukahti kiinni. Molly huokasi syvään ja lähti keittiöön tarkastamaan piparkakkujen tilannetta.

   ”Enää muutama isku”, Arthur sanoi iskien kirvestään kuuseen. Charlie piteli puuta toiselta puolelta pystyssä ja Bill auttoi isäänsä tähtäämään lumituiskussa. Arthurin silmälasit olivat aivan hiutaleissa.
   ”Puu kaatuu!” Ron huuteli aina kun hänestä siltä tuntui, ja joka kerta jompikumpi kaksosista kaatui toisen päälle leikkien olevansa kuusi. Lunta oli nietoksittain ja Ron oli jo hukannut toisen lapasensa. Tämä oli kuitenkin helposti korjattavissa työntämällä molemmat kädet yhteen lapaseen.
   ”PUU KAATUU!” Ron karjaisi taas koko keuhkojensa voimalla.
”Ron, pitäisitkö pienempää suuta?” Arthur kysyi aavistuksen hermostuneesti.
Hän ei halunnut joutua taas samaan kahakkaan jästien lainvartijoiden kanssa kuin viime vuonna. Jo pelkkä muisto puistatti häntä.
   Arthur iski pari viimeistä kertaa kirveellä ja vihdoin kuusi kaatui. Se olisi ollut niin helppoa leijuttaa kotiin, mutta jästien joulutavat olivat aina kiehtoneet häntä. Niinpä hän heivasi kuusen kahden vanhimman poikansa avustuksella kyhäämäänsä rekeen ja niin alkoi kotimatka.

   Kun he viimein saapuivat kotiovelle, olivat kaikki aivan lopussa. Charlie olisi voinut kaatua vuoteeseen siltä seisomalta ja Bill puuskutti pahanpäiväisesti. Arthurin hengitys pihisi, kun tämä hieroi pistävää kylkeään.    
   Kaksosten housut olivat kuluneet takamuksista melkein puhki, sillä pojat olivat keksineet roikkua reen perässä jalkojensa varassa. Ron oli käpertynyt rekeen kuusen oksien lomaan ja tuhinasta päätellen nukahtanut sinne jossain vaiheessa.
   Kuusen pystytys jäi seuraavan aamun tehtäväksi, vaikka kello olikin heidän paluunsa aikaan vasta puoli yhdeksän illalla.

* * *

   ”Hyvää joulua!”
”Hyvää joulua, kultaseni. Oletko tänään kiltimmällä päällä?” Molly tervehti Ginnyä, joka oli pistänyt päänsä keittiön ovesta sisään.
   ”Olen. Anteeksi että kiukuttelin eilen, äiti et sinä ole tyhmä”, Ginny sanoi katuvasti ja Mollyn sydän suli.
   ”Ehkä tontut eivät saaneet tietää siitä”, hän sanoi ja iski tyttärelleen silmää.
”Luuletko?” Ginny kysyi ja tytön ilme kirkastui. ”Minä menen auttamaan kuusen pystytyksessä!” hän huudahti ja pyyhälsi huoneesta ennen kuin Molly ehti vastata.

   Olohuoneessa oli menossa tuskallinen ruljanssi. Arthur oli jotenkin onnistunut saamaan kuusen sisälle huoneeseen, mutta kun se seisoi kuusenjalassa, juttu oli aivan toinen.
   Katsoi kuusta mistä suunnasta tahansa, se oli selkeästi vino. Siitä ei päässyt yli eikä ympäri. Arthur haroi hiuksiaan ja yritti saada kuusen edes näyttämään suoralta. Kaksosista ei tässä ollut paljon apua, sillä nämä olivat keksineet, että kuusi näyttäisi paremmalta, jos sitä katsoisi toisesta vinkkelistä.
   Molemmat yrittivät seistä käsillään, ja Billillä riitti työtä siinä, kun hän yritti pitää huolen, ettei kummaltakaan rasavilliltä halkeaisi pää.
  
   Ron oli hiippaillut autotalliin ja löytänyt sieltä isänsä uusimman hankinnan, jästien rikkinäisen moottorisahan. ”Ehkä tästä on apua?” Ron kysyi toiveikkaana palatessaan olohuoneeseen. Percy oli pudottaa silmät päästään, kun hän näki Ronin sormen hivuttautuvan kohti käynnistysnappia.  
   ”Älä koske siihen!” Percy komensi ja otti sahan nopeasti pois Ronin innokkaista käsistä. Ron laittoi kätensä puuskaan ja alkoi inttää vastaan.
   ”Se on minun. Minä löysin sen”, Ron sanoi alahuuli uhkaavasti mutrulla.
”Se on vaarallinen”, Percy sanoi tietäväisenä. Arthur oli opettanut Percylle jästivälineiden hienouksia pari viikkoa sitten.
   Ron alkoi murjottaa, kun Percy riensi näyttämään sahaa äidilleen.
Siitä tuli perheen kaikkien aikojen suurin jouluriita. Suurempi kuin Charlien kalsarikatastrofista, tai siitä, miten kaksoset olivat edellisenä vuonna vaihtaneet kaikkien lahjojen nimilaput.

* * *

   Sillä välin kun Molly ja Arthur rähisivät keskenään keittiössä, kuusen koristelu oli kokonaan lasten käsissä. Niin olivat myös koristelaatikot.
”Yäk”, Ginny kiljahti kun hänen kätensä osui johonkin epämääräiseen laatikon pohjalla. Kaksoset olivat heti innokkaina tutkimassa laatikon sisältöä.
   ”Mönjää”, George totesi haistellen sormeaan, joka oli jonkin epämääräisen peitossa.
”Kakkaa”, vahvisti Fred ja Ginny peruutti kauhuissaan kauemmas laatikosta.
   ”Höpöhöpö”, sanoi Bill ja antoi koko laatikon Charlielle, joka nyrpisti nenäänsä.
”Mitä minä tällä teen?” Charlie kysyi pidellen laatikkoa mahdollisimman kaukana itsestään.  
   ”Heitä pois”, Bill sanoi, ja Charlien teki hirmuisesti mieli heittää töhnää komentelevan veljensä päälle, mutta hän hillitsi itsensä ja vei laatikon pois.
”Se oli Ronin vanhasta kakkavaipasta.” Fred sanoi tietäväisenä. Kaikki nauroivat, paitsi Ron, joka murjotti.
   ”Eikä ollut”, Ron sanoi kädet puuskassa, mutta kukaan ei kuunnellut.

   Myöhemmin kävi ilmi, että  mönjä oli jämä härskiintyneestä piparista, jonka George oli edellisvuonna unohtanut laatikkoon.

   Sinä iltana soivat Weasleyn talossa joululaulut, eikä edellispäivien ja saman päivän tappeluista ja kinasteluista ollut enää tietoakaan.
   Ehkä joulu ei sittenkään ole niin paha asia, Molly ajatteli käpertyessään sohvannurkkaan Arthurin kylkeen passitettuaan lapset nukkumaan. Hän oli vakuuttanut heille, että mitä nopeammin menee nukkumaan, sitä nopeammin jouluaamu koittaa. Ja niinhän asia oikeastaan olikin.
   Molly tarkkaili hiipuvia punaisia kynttilöitä ja hymyili painautuessaan lähemmäs miestään. Nyt hän saattoi tuntea jouluyön taian.


Sprig muokkasi ikärajan alkutiedoissa suomalaiseksi.
« Viimeksi muokattu: 13.06.2011 23:35:43 kirjoittanut Violet Baudelaire »

I spend my days so close to you
'cause if I'm standing here,
maybe everyone will think I'm alright.
.

Resonanssi

  • ***
  • Viestejä: 1 013
  • Seamus Finnigan + Theodore Nott = <3
Vs: Joulun ihanuutta S [Weasleyn perheen joulu]
« Vastaus #1 : 14.06.2010 17:47:41 »
ihanan rauhallinen ja tunnelmallinen ja kaikin puolin täydellinen, unotamatta huumoria.

mutta mä olin, mä olin eka ;D

Mönjää”, George totesi haistellen sormeaan, joka oli jonkin epämääräisen peitossa.
”Kakkaa”, vahvisti Fred ja Ginny peruutti kauhuissaan kauemmas laatikosta.

ihanaa, en voinu olla nauramatta ja vielki naurattaa :D
Gred ja Forge on aina yhtä ihanii<33

ja puunkaatokohtaus oli aivan loistava, nyyh, voi Ron<3
kerrassaan ihana ficci Weasleysta.
Seamus Finnigan <3 Theodore Nott
http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=15036.0

MissWeasley

  • Rohkelikko
  • ***
  • Viestejä: 483
  • Too cute to be straight.
Vs: Joulun ihanuutta, S
« Vastaus #2 : 29.11.2010 21:39:56 »
Oiihh, tää oli iii-iii-iihana :)

Ihastuin Roniin ikihyviksi♥ Ihana toi puunhakkuu homma  :-*

Eipä muuta, ihana jouluinen fic tähä marraskuun loppuun ja joulun odotukseen :)
Kiitos tästä :D



~Missy~
Every time a child says
'I don't believe in fairies'
there's a little fairy somewhere
that falls down dead.

Frederica

  • ***
  • Viestejä: 1 148
Vs: Joulun ihanuutta, S (Weasleyn pienet lapset).
« Vastaus #3 : 13.08.2011 12:43:48 »
Oi, tämä on suloinen ja Weasleyt ovat ihania tässä. :D

Kuvailu on hienoa ja jouluinen tunnelma välittyy tästä mukavasti. Tuot hienosti tässä esiin kaikkien lasten erilaiset luonteet ja tämä on täynnä ihania yksityiskohtia.
Ron ja moottorisaha on kyllä uhkaava yhdistelmä, onneksi Percy pelasti tilanteen, vaikka siitä seurasikin kamala riita. Ron on tässä todella suloinen. :D

Pidin tuosta lopusta, kun Molly ja Arthur saivat myös vähän aikaa kahden.

Ylipäätään tämä on siis aivan ihana ficci ja tykkäsin tästä todella paljon.

Kiitän tästä ihanuudesta. :D
wooooop
Ava: Ingrid

annie92

  • ***
  • Viestejä: 19
Vs: Joulun ihanuutta, S (Weasleyn pienet lapset).
« Vastaus #4 : 20.08.2011 22:12:39 »
Heheee ;D Aivan ihana ja mahtava!!
Lainaus
”Puu kaatuu!” Ron huuteli aina kun hänestä siltä tuntui, ja joka kerta jompikumpi kaksosista kaatui toisen päälle leikkien olevansa kuusi. Lunta oli nietoksittain ja Ron oli jo hukannut toisen lapasensa. Tämä oli kuitenkin helposti korjattavissa työntämällä molemmat kädet yhteen lapaseen.
   ”PUU KAATUU!” Ron karjaisi taas koko keuhkojensa voimalla.

Ihana Ron<3
Lainaus
”Se oli Ronin vanhasta kakkavaipasta.” Fred sanoi tietäväisenä. Kaikki nauroivat, paitsi Ron, joka murjotti.
   ”Eikä ollut”, Ron sanoi kädet puuskassa, mutta kukaan ei kuunnellut.
Tossa kohassa en voinu olla nauramatta  :D
Kiitos kun piristit mun iltaa mukavasti:)


Why don't you be the artist and make me out of clay?
Why don't you be the writer and decide the words I say?
Because I'd rather pretend
I'll still be there at the end
Only it's too hard to ask... won't you try to help me?

onkonälkä

  • ***
  • Viestejä: 542
  • Show me some skin, I might bite it
Vs: Joulun ihanuutta, S (Weasleyn pienet lapset).
« Vastaus #5 : 20.08.2011 23:22:34 »
Awwwws tää oli aivan ihana! Heti bongattuani otsikossa sanat Weasley ja lapset, klikkasin otsikkoa vaikka lupasin jo itelleni että en jää lukemaan mitään, tänään menen aikaisin nukkumaan. Ei tuu onnistumaan
Toi puunkaatojuttu oli aivan ihana, varsinki Ronin huutelu ja kaksosten kaatuilu. Seuraavan ficin voitkin kirjottaa siitä Charlien kalsarikatastrofista ;) (jos et oo jo kirjottanut :o)
In the world of locked doors
the man with the key is king
And honey you should see me in a crown

Kuolotar

  • Luonnonlapsi
  • ***
  • Viestejä: 595
  • Juhlatuulella
Vs: Joulun ihanuutta, S (Weasleyn pienet lapset).
« Vastaus #6 : 25.06.2014 20:55:31 »
Weasleyn perhe on aina ihana lukuaihe, Mollyllä ja Arthurilla on varmastikin rankkaa välillä moisen lapsikatraankanssa varsinkin kun joku keksii aina jotain. Toi Ronin puu kaatuu huuto oli aivan ihana, toinen on aivan täysillä mukana ja kaksoset otti ilon irti hetkestä! aww

”Ginny, muistathan, että tontut kurkkivat ikkunoista.” hän sanoi varoittavalla äänensävyllä. Ginnyn silmät laajenivat hetkeksi ja tyttö vilkaisi ikkunasta ulos lumisateeseen. Sitten tämän jännittynyt ilme rentoutui.
   ”Ei se haittaa, me ollaan kolmannessa kerroksessa. Ei tontut osaa kiivetä.”
Tää oli niin aww ja toi esille sen kuinka nerokkaita pienet lapset vain on! ;D

Myöhemmin kävi ilmi, että  mönjä oli jämä härskiintyneestä piparista, jonka George oli edellisvuonna unohtanut laatikkoon.
Niin eipä sitä mitään käyttökelpoista kannata heittää menemään, tuosta tuli väkisinkin mieleen aika kun pojat alkaa kerätä tarvikkeita pinnauspurtaviinsa.
Maailma on täynnä houkuttelevia kiusauksia, kykenetkö vastustamaan niitä vai vievätkö ne sinut mukanaan!

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 201
Vs: Joulun ihanuutta, S (Weasleyn pienet lapset).
« Vastaus #7 : 26.11.2019 14:27:26 »
Kommenttikampanjasta hyvää joulun odotusta :D

Pahoittelut, että kaivoin tällaisen hieman vanhemman tekstin vaikka olit toivonut kommenttia johonkin uudempaan. Lupaan kuitenkin kommentoida toisenkin tekstin, jos se hieman hyvittäisi :) Mutta puolustaudun sillä, että minun teki tosi kovasti mieli lukea jotain jouluista!

Tämä olikin oikein kiva ja tunnelmallinen joulukuvaus Weasleyn perhejoulusta ;D Kivaa, kun tunteita oli laidasta laitaan eikä kaikki ollut pelkkää höttöä ja pumpulia. On helppo uskoa, että suurperheen lapsikaaos on juuri tuollaista. Lisäksi minusta oli kivaa, kun Arthur tahtoi käyttää jästikeinoja kuusenhaussa eikä kaikkea tehty taioin. Mutta voihan kaksoset sekä Ronin kadonnut lapanen ja nukahtaminen kelkkaan. Jotenkin tämä laittoi tämän perheen asioita mittasuhteeseen myös omassa päässäni, sillä liian harvoin tulee vastaan tällaisia ficcejä missä nämä hahmot ovat näin pieniä lapsia :)

Mukavaa, että tämän loppu oli kuitenkin rauhallinen ja seesteinen ja aikuiset saivat hetken omaa aikaa. Tuo, että lapset "huijattiin" nukkumaan on niin tuttua ;D ja tavallaan tottakin. En tiedä kumpi on helpompaa lapselle, että että joutuu odottamaan koko päivän että illalla saa avata lahjat vai se, että täytyy nukkua koko yön ennen kuin aamulla saa avata lahjat? Itse muistan kyllä sen tuskan kun täytyi odottaa ihan koko päivä ennen kuin pukki tuli! Mielenkiintoinen kulttuuriero meillä tässä tuohon Britti-joulunviettoon :)

Kiitos tästä, tämän myötä on kiva kääntää katse hurjaa vauhtia lähestyvään joulukuuhun!

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

niiina

  • Ylikuolonsyöjä
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 5 592
  • Malfoysexual
Vs: Joulun ihanuutta, S (Weasleyn pienet lapset).
« Vastaus #8 : 02.02.2021 18:49:56 »
Kommenttiarpajaisista hei o/ Onnea voitosta ja kiitos kommentistasi minulle, tämä on tämmöinen kiitos-kommentti samalla kun lupasin kommentoida kaikille minulle kommentoineille takaisin ja olet viimeinen uhrini! Uhri tosiaan, koska nappasin sinulta aika vanhan tekstin, mutta tämä kiehtoi minua tosissaan! Halusin ehdottomasti lukea Weasleyn perhejoulusta. Lisäksi nauroin, että kommentoit minulle jouluista tekstiä, että näköjään vuoroin vieraissa. :D

Tämä oli tosi hauska ja suloinen! Lapset tosiaan keksi vaikka mitä ja moni juttu sai hymyn huulille lukiessa! Oli siis kiva, ettei tämä ollut pelkästään sellainen jouluhöttö, jossa kaikki on tosi seesteistä ja mahtavaa, vaan aina kun perheessä on lapsia ja varsinkin noinkin monta, niin varmasti tapahtuu - ja paljon.

Lainaus
Sillä välin kun Molly ja Arthur rähisivät keskenään keittiössä, kuusen koristelu oli kokonaan lasten käsissä. Niin olivat myös koristelaatikot.
”Yäk”, Ginny kiljahti kun hänen kätensä osui johonkin epämääräiseen laatikon pohjalla. Kaksoset olivat heti innokkaina tutkimassa laatikon sisältöä.
   ”Mönjää”, George totesi haistellen sormeaan, joka oli jonkin epämääräisen peitossa.
”Kakkaa”, vahvisti Fred ja Ginny peruutti kauhuissaan kauemmas laatikosta.
   ”Höpöhöpö”, sanoi Bill ja antoi koko laatikon Charlielle, joka nyrpisti nenäänsä.
”Mitä minä tällä teen?” Charlie kysyi pidellen laatikkoa mahdollisimman kaukana itsestään. 
   ”Heitä pois”, Bill sanoi, ja Charlien teki hirmuisesti mieli heittää töhnää komentelevan veljensä päälle, mutta hän hillitsi itsensä ja vei laatikon pois.
”Se oli Ronin vanhasta kakkavaipasta.” Fred sanoi tietäväisenä. Kaikki nauroivat, paitsi Ron, joka murjotti.
   ”Eikä ollut”, Ron sanoi kädet puuskassa, mutta kukaan ei kuunnellut.

Naurahdin tälle ihan ääneen. Mikä parempaa kun kakka-jutut? Tosi hauska! Musta tässä on parasta, ettei tämä teksti mennyt sellaiseen överihuumoriin vaan monet jutut oli kuitenkin tosi hillittyjä, sellaisia jopa luonnostaan tulevia hauskoja kohtia. En itse oikein pidä liiallista huumoria, joten tämä oli tosi loistava!

Arthur ja Molly oli suloisia, sekä lapset ehdottomasti! Varmasti rankkaa kasvattaa noinkin isoa lapsikatrasta, joten Mollyn ajatukset olivat enemmän kuin tavallisia noissa tilanteissa! Ihana kuitenkin, että saivat oman hetken kun lapset menivät ajoissa nukkumaan lahjojen toivossa!

Tämä oli erittäin hyvä ja suloinen teksti. Iso kiitos sulle tästä lukukokemuksesta! Vaikka tekstillä onkin jo ikää, niin tämä kestää kyllä tänäänkin päivänvaloa loistavasti.

niiina
Dramione

Linne

  • ***
  • Viestejä: 696
  • Hämmentynyt pesukarhu
Vs: Joulun ihanuutta, S (Weasleyn pienet lapset).
« Vastaus #9 : 10.10.2021 18:44:50 »
Onnea kommenttiarpajaisten voitosta!
Tämähän oli hirmuisen hauska teksti :D isoissa perheissä aina sattuu ja tapahtuu, eivätkä Weasleyt selvästi ole poikkeus. Olet kuvaillut kaikkia hahmoja uskottavasti ja lämpimästi ja tästä tuli ihan joulufiilis, vaikka lokakuuta eletäänkin.
Tuossa moottorisahakohdassa repesin ääneen :D Voi Molly parka, kun lapset ovat villejä kuin ketunpoikaset eikä aviomies sen parempi. Oli myös kiva nähdä miten Percy huolehti pienemmistään, tämä taitaakin tietyllä tavalla muistuttaa äitiään yllättävän paljon.
Kiitos tästä ficistä, se piristi sunnuntai-iltaa!
Kaikki perinteet ovat typeriä. Siksi ne ovat perinteitä

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 763
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Joulun ihanuutta, S (Weasleyn pienet lapset).
« Vastaus #10 : 12.10.2021 19:39:40 »
Minä olen jo vähän jouluisissa tunnelmissa, vaikka on vasta lokakuu, ja kun tämän tekstin nimi osui silmiini, päätin heittäytyä joulutunnelmiin vieläkin syvemmälle ja nautiskella tämän iltapalaksi. Tämä osoittautuikin ihastuttavan tunnelmalliseksi ja lämminhenkiseksi joulutarinaksi!

En ole mitenkään lapsirakas ihminen, mutta jostain syystä Weasleyn lapsista on aina yhtä mukavaa lukea. Kotikolossa on sellaista viehättävää suurperheen tunnelmaa, joka sopii etenkin joulun kaltaiseen perhejuhlaan mainiosti. Vilinää ja vilskettä riittää, ja on helppo sympata Mollyn ajatusta siitä, onko joulun pakko olla joka vuosi. ;D Kuitenkin samaan aikaan joulussa on erityistä taikaa, jonka huomaa hyvin juuri lasten innosta, jännityksestä ja odotuksesta. Kun sitä seuraa vierestä, ei voi olla tuntematta joulumieltä itsekin. Lisäksi on levollista ajatella, että kun jouluvalmistelut on vihdoin hääritty ja häsätty valmiiksi, laskeutuu kotiin rauha ja riitelyn sijaan siellä raikaa joululauluja.

Kaikki hahmot ovat tässä tarinassa niin ihanan tunnistettavia, voi että! Ginnyn kipakkuus ja periksiantamattomuus, Ronin letkeys (miksipä nyt tosiaan surra hukkunutta lapasta, kun yksikin lapanen ajaa lämmitysasian aivan hyvin ;D), kaksosten väsymätön huvittelu ja keppostelu, Percyn tietäväisyys, Arthurin halu hoitaa jouluperinteet jästityyliin... Koko konkkaronkka on täynnä yksityiskohtia, jotka muistuttavat minua kirjoista ja siivittävät minut takaisin taianomaisiin tunnelmiin, ja se on ihanaa. Tätä on fanifiktio parhaimmillaan. ♥

Pidän myös siitä, miten lapsenmielisyys on läsnä tässä tekstissä. Se tuntuu sopivalta, koska ovathan lapset aktiivisina toimijoina ja joulun tunnelmoijina tarinan keskiössä. On hupaisaa lukea esimerkiksi siitä, miten Ron karjuu metsässä kaatuvasta puusta ja kaksoset huvittelevat kapsahtamalla hankeen aina huudon kuullessaan. :D Tulee ihan mieleen omakin lapsuus ja kaikki hölmöt leikit.

Kiitoksia tästä mukavan lämpöisestä iltapalasta, pidin kovasti! -Walle


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

GinnySirius

  • *
  • Viestejä: 2
Vs: Joulun ihanuutta, S (Weasleyn pienet lapset).
« Vastaus #11 : 13.10.2021 19:26:40 »
Rakastan joulua ja tästä tuli tosi iso joulu fiilis. Ei sillä ku oon kuunnellut jo joululauluja vaikka on vasta lokakuu. Tosi hauska. Nauroin monessa kohtaa. Tosi kivasti olit kirjoittanut.