Nimi: Pelto
Kirjoittaja: Wild Child
Ikäraja: S
Genre: draama
Tiivistelmä:
Pelto on avoin paikka minulle, mielelleni ja sen luomille haamuille, sinulle siis.A.N: Kertoo vilkkaasta mielikuvituksesta ja pellosta.
Pelto
osa 1. Minä ja pelto
Niityn ja pellon välissä kulki vanha tie. Tosin sana tie oli ehkä jokseenkin harhaanjohtava. Reitti oli tehty aikoinaan pellolla työskenteleville ihmisille, hevosille, kärryille ja rattaille.
Peltopolulle käännyttiin asvaltoidulta tieltä, mutta toisinaan oikaisin niityn yli. Nyt en oikaissut, tarvitsin aikaa.
Tien oikealla puolella oli siis niitty ja sen takana Iso tie, joka risteytyi sille asvaltoidulle tielle, josta taas lähti minun Tieni. Isolla tiellä kulki autoja lähes yhtenään, mutta jotenkin ne tuntuivat olevan kaukana toisessa ulottuvuudessa. Tämä peltotie vei minut aina 1800- ja 1900- lukujen vaihteeseen.
Vasemmalla puolella näkyi aikoinaan käsin raivattuja peltoja ja ojia. Siellä täällä oli paikkoja mihin kivet oltiin kasattu raivattaessa ja nyt kivien väleistä kasvoi puita. Rakastin noita pikkuruisia ”metsiä”, joiden kivikkojen koloissa saattoi kuvitella maahisten asustavan.
Sinä talvena ei ollut lunta, mutta Pelto oli kaikkien aikojen kaunein. Varsinkin niinä aamuina, kun oli hieman pakkasta, ja aamun ensimmäinen säde läpäisi hengityksen höyryn ja laski lämpimät kätensä poskilleni.
