Kirjoittaja Aihe: Kohtalon ivallinen nauru (Dramione, S, raapale)  (Luettu 3224 kertaa)

hymykuoppa

  • Kuolonsyöjätär
  • ***
  • Viestejä: 2 255
  • You won't get out of life alive - so chill.
Title: Kohtalon ivallinen nauru
Genre: angst
Author: hymykuoppa
Paring: Draco/Hermione
Raiting: S
Warning: Vihjaillaan kaunistellusti kuolemaan.
Summary: Viholliset ovat aina vihollisia. Kun vihollinen saapuu liian lähelle, omat tukijoukot tulevat hätiin – halusit sitä tai et.
A/N: Miulla on tällanen ajatus uiskennellu päässä, joten iskin sen sitten ihan sanalliseen muotoon myös. Ehkä vähän samanlainen kun kaikki miun angstiraapaleet, mutta eipä paljon haittaa :')




Kohtalon ivallinen nauru



Hyytävä tuuli syleili häntä illan hämärässä. Kietoutui ympärille kuin pyytäen nousemaan ja jatkamaan matkaa. Vaan hän ei halunnut nousta ja jatkaa.

Hän halusi palata.


Palata takaisin eiliseen. Päivään, joka oli paljastanut hänen suurimman heikkoutensa. Hetkeen, joka oli määrittänyt toisen ihmisen kohtalon - takaisin suudelmaan. Hiljaisuuden ivallinen nauru täytti hänen korvansa. Se nauru huusi pojalle: ”Mitä minä sanoin! Miksi et kuunnellut?”

Kyynel vierähti viileälle poskelle. Kehosta vapautuva kaipuu jatkoi matkaansa leualle, poika ei estellyt sitä. Joka henkäyksellä kaulan ympärillä oleva solmu tuntui kiristyvän, jokainen henkäys sai hänet toivomaan kuolemaa. Maassa makaava kuraverinen oli ollut hänen saavuttamaton unelmansa, vastarannan prinsessa.

Ja suurin heikkous.

Live the adventure of a lifetime.

if you're looking truth, beauty and freedom, fanfiction is the way to go.♥
Patoutunut humoristi.

GrandJeté

  • Jeti
  • ***
  • Viestejä: 26
  • Avatar by Haava.
Vs: Kohtalon ivallinen nauru (Dramione, S, raapale)
« Vastaus #1 : 10.03.2012 18:09:31 »
Kaunis raapale.

Ja nyt joudun häpäisemään itteni, kun sanon: olen-tosi-pahoillani-olen-tosi-pahoillani, muttaEn ole ihan kärryillä mitä tässä tapahtui.

Kuitenkin tunnelma välittyi ja se vaan oli niin kaunis. Uskon, että tämä olikin tunnelmointi ficci ja siinä se onnistui. Oikeastaan ficcejä lueskellessani halusin päätyä lukemaan tunnelmointia. Tykkään Dramionesta oikeastaan ylikaiken ja siksi pidin tästäkin raapaleesta tosi paljon ja tykkäsin tästä myös tuon edellä mainitun tunnelman takia. Olet hyvä kirjoittamaan! Tunnelma välittyy ja kirjoitus on kaunista ja se etten ymmärrä johtuu vain ja ainoastaan minusta itsestäni... Ja täytyy tästä mennä lueskelemaan sun muitakin angstiraapaleita...


p.s. Olen pahoillani kommentin lyhyydestä ja rakentavan puutteesta, mutta olen tunnelman pauloissa ja muutenkin ehkä hieman ulapalla....
unelmat on paljaita puita pakkasessa

hymykuoppa

  • Kuolonsyöjätär
  • ***
  • Viestejä: 2 255
  • You won't get out of life alive - so chill.
Vs: Kohtalon ivallinen nauru (Dramione, S, raapale)
« Vastaus #2 : 11.03.2012 15:24:28 »
Apua kun minua on vaikea ymmärtää. :D En osannut pukea ajatuksiani nyt ehkä aivan täydellisesti sanoiksi, mutta siis tässä pääpointti oli se, että Hermione oli kuollut (no daa?). Draco tunsi siitä pienoista syyllisyyttä, hän oli tavalla tai toisella antanut tämän heikkouden kuolonsyöjien tietoisuuteen. Kuolonsyöjät tulivat tietenkin hätiin ja pam. Joo... Mutta hei, kiitos! :)
Live the adventure of a lifetime.

if you're looking truth, beauty and freedom, fanfiction is the way to go.♥
Patoutunut humoristi.