Kirjoittaja Aihe: FMA, Ykseys [K-11]  (Luettu 891 kertaa)

little_angel

  • ***
  • Viestejä: 203
  • 吸血鬼の恋人
FMA, Ykseys [K-11]
« : 02.01.2012 16:34:25 »
Kirjoittaja: little_angel
Ikäraja: K-11
Genre: Romance, drama
Paritus: little_angel/ Ed
Fandom: FMA
Varoitukset: Ei ole
Disclaimer: En omista mitään minkä tunnistatte Hiromu Arakawan tuotannoksi, muu on minun
A/N Osallistuu En minä mutta kun ne muut. Ja minäkin. – haasteeseen. Ja tiedän, ehkä maailman huonoin otsikko :D

***
Ykseys


Taivaalla ei näkynyt tähtiä silti tiesin, että ne ovat siellä valaisemassa tietäni. Jalkani vievät minua kohti tapaamispaikkaamme. Hengitykseni muuttui pinnallisemmaksi ja sydämeni löi tiheämpään.

Nuolaisen kuivia huuliani kun näen hänet. Vaaleat hiukset letillä, tavanomainen punainen takkisi päällä ja mustat housut ja kengät. Olen maailman onnekkain tyttö kun sain sinut omakseni ja tunnen rakkauden leimahtavan lävitseni kun vain ajattelen, että sain hänet omakseni. Edward Elric.

Edward kääntyy juuri ennen kuin hyppään hänen kaulaansa ja painan huuleni hänen suulleen nälkäiseen suudelmaan. Kyynel valuu poskellani ilosta ja tiukennan otettani Edistä.

Ed astuu taaksepäin ja hymyilee silmät hohtaen lämpöä, jonka hän yleensä peittää murjotuksella. ”Tervetuloa takaisin, pikkuinen”, kuiskaan hänen korvaansa.

Tunsin hänen valmistautuvan huutamaan ja valittamaan. Pituus oli ja on hänelle arka asia luultavasti aina. Kuitenkin, ennen kuin hän ehti edes sanoa sanaakaan, halasin häntä tiukasti, mutta lämpimästi. Kiukku haihtui ja tunsin kun hän laittoi kätensä ympärilleni.

Pian tunnen kosketuksen takapuoleni päällä ja katson ylös virnistelevään Ediin. ”Anteeksi, oli pakko” ja samalla hän nipistää minua takapuolesta. Mulkaisen häntä, mutta alan pian nauramaan. ”Saat anteeksi”

***

Kävelemme hiljakseen kohti Edin ja Alin asuntoa äänettömästi. Kukaan ei ollut liikenteessä tähän aikaan.

Asunnon oven edessä Ed kumartuu suutelemaan vielä kerran nälkäisesti ja himokkaasti samalla liikuttaen kättään kyljelläni. Huokaan huulia vasten ja vastaan vain suuremmalla himolla suudelmaan. Mikään ei voisi estää meitä tänä yönä olemasta kahdestaan.

Kun tunnen Edin vetävän meitä asuntoon, avaan silmäni ja hymyilen. Aivan niin kuin olin suunnitellutkin. Ovi pamahti takanamme kiinni ja me painauduimme yhdeksi olennoksi. Yhdeksi, jonka molempien osapuolien oli tarkoitus olla yhdessä. Ikuisesti.
« Viimeksi muokattu: 20.06.2015 21:21:15 kirjoittanut Beyond »
Viimeisen laulun valmiiksi sain,
tummimman soinnun kitarastain.
Viimeisen laulun valmiiksi sain,
siihen mä syksyn sävelet hain.


Irwin Goodman - Viimeinen laulu