Kirjoittaja Aihe: Todelliset värisi S, Tonks/Remus, drama, fluffy, h/c, angst  (Luettu 1875 kertaa)

Milgia

  • Kapteenska
  • ***
  • Viestejä: 1 791
  • He'd be Her Bert.
Title: Todelliset värisi
Author: Milgia
Genre: angst, h/c, fluffy, drama
Pairing: Tonks/Remus
Status: Oneshot, songfic
Rating: S
Disclaimer: Rowlingin hahmot ja sen sellaiset, True Colours – kappale Cyndi Lauperin.

Summary: Niillä vahvimmillakin on itsetunto-ongelmia, kun joillain toisilla on asenneongelmia.

A/N: Tällänen, idea ollu hautumassa jo kauan, sain tässä jonkin aikaa sitten valmiiksi, odotellut nimeä ja sen sellaista. Liitetään tämä FF50 sanalla 12. Väritön.


Todelliset värisi

Tonks tulisi kotiin puolen tunnin sisällä, ruoka oli lähes valmista. Paahtopaisti kypsyi liedellä ja perunat porisivat toisessa kattilassa. Remus otti laatikosta ruokailuvälineet, jotka hän asetteli siististi ruokapöydälle.

Mies otti kaapista, toisiksi ylimmältä hyllyltä sinireunaiset lautaset. Tänään ei ollut punaviinin vuoro, joten Remus otti avohyllyltä kaksi tavallista juomalasia.

Ryminä eteisessä, oven kolahdus kiinni, tömähdykset kuin jotain heitettiin, sai miehen säpsähtämään, normaalisti Tonks ei tullut noin rymistellen. Tavaroiden paiskontaa kuului lisää, Remus irrotti ajattelematta otteensa laseista, ne putosivat ja särkyivät aivan hänen kuluneen nahkakenkänsä juureen.

Hän antoi sirujen olla, astuen niiden yli, hänestä tuntui, että kaikki ei ollut hyvin. Varovaisin askelin Remus meni eteiseen, puristaen tiukasti taikasauvaa, hyökkäyksien varalta.

Eteisen puutuolilla istui sykkyrässä pienikokoinen nainen jolla oli harmaat hiukset.
»Fadie? » Remus puhutteli naista lempeästi ja nosti leuasta tämän kasvot ylöspäin. Hiukset vaihtoivat väriä punaiseen, harmaaseen, vihreään, ruskeaan ja harmaaseen. Kyyneleet valuivat naisen poskilta ja silmät olivat punaiset itkusta, hänen silmänvärinsä vaihteli hiuksien mukana.

You with the sad eyes
Don't be discouraged
Oh I realize
It's hard to take courage
In a world full of people
You can lose sight of it all
And the darkness inside you
Can make you feel so small


»Mikä hätänä? » Remus yritti udella, aidon kiinnostuneesti.
»Rakastatko sinä minua? Olenko minä sinun mielestäsi kaunis? » Tonks kysyi, Remuksen oli vaikea pitää katsekontaktia hiusten ja silmien värin vaihtuessa koko ajan. Hän mietti hetken miten sanoisi asiansa.
»En ole mielestäsi kaunis» Tonks peitti kasvonsa.
»Kyllä minä sinua rakastan ja olet kaunis, rakastan sitä kun olet oma itsesi,» Remus sanoi ja silitteli naisen hiuksia.

»Et siis rakasta minua nyt? » Tonks kysyi, hän kuulosti kuin olisi aivan tosissaan.
»Rakastan, tietenkin rakastan,» Remus hymyili.
»Minä olen liian erilainen, en sovi joukkoon, he ilkkuvat ulkomuotoani, että olen liian värikäs ja se yksikin väitti että olen liian lihava. He ovat jo kauan sanoneet niin, eivätkä voi sanoa edes suoraan. Miltä minun kuuluisi näyttää? » Tonks vollotti. Nyt Remus ymmärsi miksi Tonksin ulkomuoto vaihteli joka sekunti.

Remus yritti parhaansa lohduttaa naista.
»Omalta itseltäsi, siltä joka tuntuu omalta, jossa on hyvä olla ja jolloin tunnet olevasi erityisen kaunis,» Remus hymyili ja suuteli kevyesti Tonksia otsalle.
»Mutta minä en halua, että kaikki ihmiset valittavat minusta» Tonks itki.
»Jos olet sinut itsesi kanssa, tunnet itsesi kauniiksi, silloin et välitä» Remus huokaisi.
»Miltä minun sitten täytyisi näyttää? » Tonks kysyi hiljaa ja nousi tuolilta, ihmeissään oleva Remus väisti vaimoaan, joka liikkui kuin zombie. Mies ei pysynyt Tonksin ajatuksien perässä, hän oli lukinnut itsensä kylpyhuoneeseen.

But I see your true colors
Shining through
I see your true colors
And that's why I love you
So don't be afraid to let them show
Your true colors
True colors are beautiful
Like a rainbow


Kun Tonks tuli kylpyhuoneesta alusvaatteisillaan, Remus ei ollut tunnistaa omaa vaimoaan. Tonks oli venynyt pituutta, hän oli nyt Remusta vähän pidempi. Hän oli langanlaiha, siro kuin lintunen ja ruskeatukkainen.
»No? » Tonks kysyi empien, hän pyörähti varovaisesti Remuksen edessä, joka rypisteli kulmiaan. Nainen ei selkeästi ollut oma itsensä nyt.
»Miltä sinusta tuntuu? Oletko oma itsesi? » Remus kysyi vastakysymyksen.
»Muut pitäisivät tästä, sopisin joukkoon,» Tonks sanoi, kuin puhuen itsekseen.
»Et vastannut, tunnetko itsesi kauniiksi? » Remus kysyi uudelleen, nyt kädet puuskassa.
»En oikeastaan» Tonks sanoi hiljaa ja katosi jälleen kylpyhuoneeseen.

»Entä nyt? » Tonks kysyi hyvin varovaisesti. Hänellä oli kiharat, ruskeat silmät, suuret rinnat ja pienet jalat. Remus ei pitänyt tästäkään näystä.
»Miltä sinusta tuntuu? » Remus kysyi taas.
»Sopisin joukkoon» Tonks sanoi kainosti, kädet ristissä rintojen päällä.
»Ei, miltä SINUSTA tuntuu? Oletko mielestäsi kaunis vai et? Remus kysyi nyt tiukemmalla äänensävyllä, aivan kuin hän olisi puhunut teini-ikäiselle.
»Muut… » Tonks huokaisi ja katosi kylpyhuoneeseen.

»Nyt? » Tonks kysyi oven takaa. Hän tuli peittäen itseään käsillään. Vaaleat laineet lepäsivät olkapäillä, silmät olivat siniset, hän oli pitkä ja laiha, kylkiluiden paistaessa.
»Tonks, mitä sinä oikeina ajattelet, kultapieni, tuo et ole sinä. Et sinä ole nyt kaunis, etkä ole oma itsesi, minun tuntemani Tonks ei ole langanlaiha blondi… » Remus alkoi tuohtua.

»Jos muut pitävät, sinä et pidä… miltä minun kuuluisi näyttää? » Tonks itki ja pamautti kylpyhuoneen oven kiinni Remuksen nenän edestä.
»Omalta itseltäsi, siltä että tunnet olevasi kaunis ja ihana, että olet sinut itsesi kanssa ,» Remus sanoi. Miehelle oli tullut ajatus, joka saattaisi toimia, jos Tonks vain luottaisi häneen tarpeeksi.

Show me a smile then
Don't be unhappy, can't remember
When I last saw you laughing
If this world makes you crazy
And you've taken all you can bear
You call me up
Because you know I'll be there


»Kuuletko minua? Tee niin kuin minä sinulta pyydän. Sulje silmäsi, älä ajattele mitään muuta, muutu sellaiseksi joka tuntuu mielestäsi parhaimmalta, jolloin olet kaunein ja ihanin oma itsesi. Ajattele vain sitä, et mitään muuta. Nyt näytät varmasti siltä mihin minä rakastuin, että olet oma itsesi, oma kaunis itsesi, juuri sellainen kuin pitääkin» Remus puhui tasaisen rauhallisella äänellä.
»Älä katso peiliin, avaa ovi» Remus ohjeisti yhä rauhallisesti. Tonks avasi oven, kädet peittivät yläkropan.
»Tule ulos» Remus otti Tonksia ranteesta, ohjastaen tätä.
»Sulje uudelleen silmät» Remus sanoi ja ohjasi naisen kohti käytävän koko vartalopeiliä.
»Avaa silmät» Remus sanoi hymyssä suin, idea oli onnistunut, jopa paremmin kuin mitä hän oli odottanut.

Nainen avasi silmänsä, eleistä näki että hän pelkäsi jo valmiiksi, mitä tulisi näkemään peilissä.
»Juuri tuollainen on nainen jota minä ja moni muu rakastaa» Remus kuiskasi naisen korvaan ja suuteli tämän niskaa.

Tonksilla oli pinkki polkkatukka, sydämen muotoiset kasvot, ruskeat ja tuikkivat silmät. Vartalo oli pehmeän muodokas, mutta silti lihaksikas. Hän oli Remusta muutamia senttejä lyhyempi ja alusvaatteet istuivat täydellisesti.

Tonks katsoi peilikuvaa sanomatta sanaakaan.
»Et sinä ole lihava, sinulla on terveitä muotoja, joita minä rakastan,» Remus kuiskasi, syleillessään naista, pitäen käsiään tämän vyötäröllä.
»Värikkäät hiukset, sydämen muotoiset kasvot, suloiset polvet, mitä ihanin takapuoli ja kaunein dekoltee, mitä olen koskaan nähnyt,» Remus kuiskasi, äänestä kuulsi miehen hymy. Kehut saivat pienen ja vienon hymyn Tonksin huulille.

And I'll see your true colors
Shining through
I see your true colors
And that's why I love you
So don't be afraid to let them show
Your true colors
True colors are beautiful
Like a rainbow


» Taidat olla aivan oikeassa, ehkä olenkin näin juuri hyvä, ne muut eivät tiedä mistään mitään» Tonks totesi itsekseen.
»Voin paljastaa, että suurin osa meistä miehistä pitää muodokkaista naisista enemmän, kuin langanlaihoista» Remus kertoi.

»Minäkin voin paljastaa, että olet aivan ihana aviomies, saat minut tuntemaan itseni kauniiksi, aina» Tonks huokaisi. Hän kääntyi niin, että pystyi suutelemaan Remuksen huulia.
»Me sudet valitsemme kumppaneiksemme vain kauniita naisia, jotta hän veisi kaiken huomion, karvaisesta pikku ongelmasta» Remus nauroi. Hän suuteli Tonksin huulia, siirtyen niiltä kaulalle.
»Vai niin on asian laita,» Tonks hymähti, hän värisi kylmästä niin, että hänen ihonsa meni kananlihalle. Remus halasi Tonksia rakastavammin, lämmittäen naista.

Olet tehnyt päivällisen» Tonks muisti yhtäkkiä ja yritti lähteä Remuksen sylistä, mutta mies ei päästänyt.
»Antaa olla, sen voi syödä huomennakin. Tiedän parempiakin keinoja saada sinut lämpimäksi… » Remus sanoi iskien silmää.

And I'll see your true colors
Shining through
I see your true colors
And that's why I love you
So don't be afraid to let them show
Your true colors
True colors are beautiful
Like a rainbow


***

A/N2: Risuja ja ruusuja? Kiitos kappaleen muistamisesta Gleelle :) Luvvielle syytökset jos väärällä osastolla ^^

« Viimeksi muokattu: 26.05.2015 09:02:23 kirjoittanut Vanilje »
But deep within my soul, I'm glad the times have changed
As long as rock and roll and the Chevys stay the same.

It was me and you and Chevy.

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 725
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Todelliset värisi K7, Tonks/Remus
« Vastaus #1 : 26.12.2010 01:12:27 »
Minulta ehdottomasti ruusuja etenkin aihevalinnan osalta. Naisväen epävarmuus ulkonäöstään onkin asia, jota on helppo lähteä käymään läpi Tonksin kautta. Remus on hyvä mies, ja oli suloista, että Tonks luotti mieheensä ja uskoi hänen sanansa.

Tonksista on kuultu montaa lempinimeä, taitaa olla ensi kerta, kun kuulen version Fadie. Toisaalta, merkityksellisenä ilmaisuna se oikeastaan sopii aika hyvin, ja on myös pehmeän kuuloinen lausuttuna. Ei hullumpi idea.

Kerronta oli ehkä aika suoraan etenevää, kuvailu ja pohdiskelu jäi vähemmälle, mutta mukava, helposti luettava teksti tämä oli. Ja tosiaan, erityisen paljon pidin siitä, että Tonks ymmärsi itsekin, että oli hyvä juuri sellaisena kuin oli, ettei hänen tarvinnut olla "normaaleissa mitoissa" myöskään pelkästään miestään miellyttääkseen.

Ja mikä ihaninta, kiva että valitsit tämän parin. Tonks/Remus -ficcejä ei varmaan koskaan ole liikaa. :)

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Pidin otsikosta ja aihevalinnasta. Teemana ulkonäköpaineet ja epävarmuus itsestä sopivat hyvin Tonksiin. Ajatus on ristiriitainen, sillä Tonkshan näyttää juuri siltä, miltä tahtookin näyttää. Tonks voi valita toisin kuin useimmat meistä muista. Tonks voi tehdä itsestään sen näköisen kuin mikä tuntuu hyvältä.

Mutta kun ajattelee asiaa tältä kantilta, on siinä myös paljon varjopuolia. Kaikki tietävät Tonksin voivan valita. Miksi hän siis näyttää tältä, vaikka näyttää tuolta? Olit pohtinut hienosti itsetuntokysymystä ja remuksen suhtautuminen oli kuvailtu uskottavasti. Ficissä oli ehkä vähän liikaa toistoa, mutta kun miettii tarkemmin, niin kuinka monen pystyy vakuuttamaan tämän kauneudesta tai yhtään mistään muustakaan vain yhdellä sanalla. Remuksen repliikit olivat ehkä vähän kliseisiä, mutta suhtautuminen sellaista, kuin miten tällaisissa tilanteissa kuuluukin suhtautua. En minä olisi osannut laittaa Remuksen suuhun mitään muita sanoja.

Tonksin ja Remuksen välinen luottamus oli kuvailtu kivasti. Pidän sitä, kuinka et kirjoita niiden rakkaustarinasta pelkkää siirappia ja taivaanrannanmaalailua, vaan tarinoista saa irti paljon muutakin kuin sen perinteisen: minä rakastan sinua rakastatko sinäin minua. Vaikka sellainenkin on ihanaa, osaat yhdistää rakastamisen muihinkin tunteisiin ja teemoihin. Ja tässä ficissä teema todella puhutteli.