Kyllä se joulu todellakin tulee, vaikka ei jaksaisi siivota,
Fairy Tale. Itsehän en ole laittanut
joulusiivouksen eteen tikkua ristiin, että arkiset pölyjen pyyhkimiset taisi jäädä ainoaksi spessummaksi, kun ollaan vähän laiskoja sen osalta. Vessanpesut ym. kuitenkin myös sitä arkisiivousta, etten laskisi "joulusiivoukseksi" ja kumppani huolehtinut imuroinnista ja minun pitäisi yrittää tämä työhuoneen kaaos taittaa voiton puolelle.

Meillä ei varsinaisesti siis joulusiivota lainkaan, ehkä viime vuonna panostettiin vähän enemmän, kun tuli 12 vierasta.

Kumppanin perheen joulupuurot, eli täyden pöydän kattaus ja väkeä ku pipoa, järjestettiin meillä (taisinkin kertoa siitä).
Sanoisin, että
joulukoristeita meillä on suht. maltillisesti, vaikka niitä toki kertyi huomattavasti normaalia (omaa jouluani) enemmän juurikin joulupuurojen tähden. Mutta toisaalta tykkään, kun niitä on, tai siis kun joulut on osanneet olla aika kipeitä, kauhullakin odotettu "juhla", jossa on paljon ikäviäkin muistoja. Tottumista ollut, että kumppanin kanssa vietetty rauhallisissa merkeissä, hyvän ruuan ja jonkun jouluelokuvan parissa useampi vuosi, vaikka muutamiin edeltäneisiin kuului se pahempikin puoli joulusta (oman perheperheeni joulut kun on vähän ongelmallisia). Sitten on nämä joulupuurot, että miten 14 ihmistä meidät mukaan lukien viettää aikaa yhdessä, alkotta, ja siten ettei kukaan tappele tai muutakaan, visko lapsia pakkaseen ulos kotoa. Tällaisia on minun "joulumuistoni", että tämä "uusi joulu" on todella erilainen, lämmin, ja olen alkanut pitää jouluista. Mutta niistä joulukoristeista, että meillä on työhuoneessa pieni kuusi, jossa palloja, helmiä ja jouluvalot (pöytäkuusi, siis). Välillä poltan keittiönpöydän punaisia kynttilöitä ja ei niin sesonkiin sopivissa tuikkukipoissa tuikkuja, mutta nyt ihan jo unohtamisvaaran vuoksi, olen laittanut ledikynttilöitä ympäri vuorokautiseksi iloksi. Ja laitoinpa jouluvaloa myös keittiöön, sellaisia joulupalloja, jotka on minusta aivan ihanat. Lisäksi meillä on niitä Prismasta saatavia joulupaketteja, jotka on jouluvaloja ulos tai sisälle (yksi sisällä, pienin, ja kaksi isompaa ulkona). Pikkukoristeita on sitten yksi höpönsöpö joulupallo työhuoneen ovessa, misteli !! (joskin tekosellainen) ja joulusukka olohuoneen ja eteisen tuollaisessa väliseinässä.

Askartelin myös viime vuonna maisemalyhdyn, jossa on sisällä maisemaa ja leluilves, joka on aivan ihana jouluvaloineen kaikkineen, että haluaisin tehdä toisen isomman, mutta ensinnäkin haaveilemani peuraperhe-lelut maksavat aika syntisesti, enkä tajunnut ostaa isoa lyhtyä silloin, kun niitä myytiin -40% tai jopa -50% alessa, kun nyt ne taas on (hiivatin) kalliita.

Ehkä nyt isoin "joulukriisi" (ottaen huomioon ikävät joulukokemukseni, tämä on aika höperö), on todellakin
asukokonaisuuteni, kun pitäisi sinne joulupuuroille jotain kehitellä. Punaiseen tukkaani ei minusta mätsää punainen jakku, koska yläosa päätäni myöten olisi liian yksivärinen, ja koska minulla ei ole rahaa uuteen mekkoonkaan, ajattelinkin olla shortseissa.

Ei, ei sentään missään täysin kesäshortseissa, vaan sellaisissa korkeavyötäröisissä kangasshortseissa (mustat), joiden alle sopii mielestäni hyvinkin harmaat paksut sukkahousut, mursuhillerin neulomat vihreät villasukat (<33), ja yläosan kanssa vielä jokseenkin painin, että olisiko se sellaista omituisen vihreää toppia ja violetti kauluspaita, jonka lisäksi löydin todella herttaisen tummanvihreän rusettipannan, joka sopii punaiseen tukkaani. Olisin ehkä haaveillut jostain kimallemustasta mekosta, mutta ei tässä nyt ole vara mekkokaupoille.

Toki se toinen kriisi on
joululahjat, kirjeet ja kortit, joiden kanssa tulee jokseenkin kiire.

Mulla on nyt pakattuna yksi kirjeeseen menevä joululahja, kortti ja pieni joululahja toisessa kuoressa ja pelkkä joulukortti kolmannessa postitusvalmiina, ja joulumerkkejä silti vielä 3kpl, joihin yhteen on kortti ja kirje (kirjavinkkeineen!), mutta siitä uupuisi kirjanmerkki. On myös kaksi korttia kirjettä vailla, ja puhumattakaan projektista, joka on mielestäni AIVAN ihana joululahja, johon sain toki epäröidessäni myös rohkaisua. Sen kanssa tulee vain aikas kiire, mutta otan sille tänään aikani.

Pyrin nimenomaan askartelemaan aika lailla ja intoilen laminointikoneesta, jolla tehdä ehkä ainakin niitä kirjanmerkkejä ja mietin, että ystävieni muksuille tekisin ainakin värityskuvista (itse väritettynä!) pokemonmuistipelin ja jos runosuoni sykkii, sellaiset iltasatukortit, joissa on hupsusti kerrottu Tolkienin Keski-Maan hahmoista. Siinä vain rassaa, ettei minulla ole kuvia niihin, että visualisoisi sitä kertomusta.

Mutta katsotaan nyt, mitä näistä askarteluista tulee.
Ja itsellenikin ostin tosiaan joululahjan <333 Tolkienin Taru Sormusten Herrasta sen uuden painoksen, joka on aivan hiiskatin upea, himoittu ja ilmeisesti tuo punasyrjäinen sormusten sormus tekstillä loppuunmyyty painos, eikä 2. painoksessa ole sitä punaista, mutta Iisalmen Suomalaisessa oli yksi (1) kappale tuota 1. painosta ja se on nyt minun (my precious). Myös laminointikone oli
joululahja kumppanilta minulle, se ostaa vuosittain jonkun käyttötavaran, jota pyydän ym. ja jouluna saan jonkun yllärin. Tänä vuonna se tuumasi, että "inhoat lahjaasi"

Ja olen sata varma, että se on jokin moppi.

Se jotenkin elää uskossa, että inhoan siivoamista (ei nyt niin kaukana totuudesta), etten oikeasti keksi, mitä muuta inhoaisin. Jos se ei ole mitään todella yllättävää, paljastuskelvotonta, tuun sitten kertomaan mikä se on.

Muita lahjoja tuskin saan, mutta inhokki- ja laminointikone, on nekin varmasi mieleen, jos nyt ei mitään kamalinta oo tulossa. Itse ostin kumppanille joululahjaksi Finlaysonin Pesue-lakanat, kun aiemmin tilaamani tuntui kamalilta, että palautan ne Jyskiin. JOS ne ei anna palauttaa rahaksi, pyydän lahjakortin, jonka lisään kumppanin joululahjasettiin (se on haaveillut tyynystä, jota en osaisi ostaa). Lisäksi on yöpöksyt, kun kumppani kuluttaa kohta puhki viime jouluna saamansa, että onpahan sitten toisetkin.
