Hello, minä syömishäiriötekstien ylikuluttajana luin tämän ja jostain syystä harvinaisesta syystä, jopa ensimmäisenä koulupäivänä tänävuonna, maanantai-iltapäivänä, neljään asti kestäneen koulupäivän jälkeen jopa jaksoin painaa
vastaa-nappulaa ja tässä sitä nyt ollaan, valmiina kommentoimaan!
Mutta noniin, takaisin siihen
kommenttiin offauksen sijaan :p
Tää oli kiva, jollain tavalla aika raakakin, mutta ennen kaikkea realistinen, joka saattaakin selittää sen raakauden (jonka tabletin autocorrect välttämättä haluaa muuttaa
rakkaudeksi ! Seems very legit, ja näemmä tää masiina ymmärtää mua paremmin kuin hyvä, sillä raakuus=rakkaus :DDD)
Öäöä tää oli ehkä tosi lyhyt, ja oisin jäänyt kaipaamaan ehkä hieman lisäpituutta, koska sillä tätä olisi voinut syventää, eikä tämä olisi jäänyt pelkäksi pintaraapaisuksi, joka ajelee lisää tietoa, mutta toki se on omasta mieltymyksestä kiinni loppujen lopuksi c:
Mutta vaikka olikin lyhyt, se ei tarkoita, että tää olisi ollut huono! Ei ollenkaan, tää oli ehkä piristävin syömishäiriöteksti, minkä oon aikoihin lukenut, koska yhyy yleensä kaikki on vaan niin anskt ja sitten kuollaan ja The End. Mut tässä oli kuitenkin toivoa samassa kuin sitä uhrinaoloa, joka mun mielestä oli ihan top juttu :'3
Xs-kokoinen valkoinen pusero
Ja seuraavaksi no tai vähemmän pilkunpussailua, mutta mun mielestä se on joko XS tai xs, mutta lol tossa alkaa uusi virke, joten tietysti iso alkukirjain, jolloin mä no ehkä itse laittanut XS, mutta niin (ja hömhöm mun mielestä xs ei ole edes kamalan pieni koko! Tai sitten olen vaan itse miljoonan x:n s :'D)
Niin se lupasi, mutta kun minä makaan sairaalasängyssä letkuja ihossani, se näyttää ristityt sormensa ja nauraa.
Loppuun lainasin vielä tuon loppuvirkkeen, koska se oli vaan jotenkin niin perfecto :'3
Hihi,kiitän todella paljon tästä lukuelämyksestä c: kaunis teksti kertakaikkiaan!
- Jim
