Kirjoittaja Aihe: Epätodellinen uni (K-11, deathfic, tuplaraapale)  (Luettu 3665 kertaa)

Loranth

  • ***
  • Viestejä: 20
Nimi: Epätodellinen uni
Kirjoittaja: Loranth
Genre: deathfic, angst (?)
Ikäraja: K-11

A/N: Ajantappokirjoitus tälleen keskellä yötä. Tuollainen pikku tuplaraapale :>

--

Epätodellinen uni

Sinisiä puita, vihertävä taivas ja pimeä valkea maa. Mä nauroin ja nojasin taaksepäin sulkien silmäni. Putosin, mutta joku otti mut kiinni. Hymyilin. Mä olin niin sekaisin, etten tajunnut mitä tein. Nauroin vain ja irrottauduin toisen otteesta. Liikuin suuntaan, jonka kuvittelin olevan eteenpäin. Mä olin menossa kotiin.

Mä halusin kertoa, että mun elämä oli vihdoin saanut värit. Että puut oli kauniin turkooseja ja taivas loisti niin punasena, että silmiin melkeen sattu. Kerrankin musta tuntu hyvältä, mä pystyin tekemään mitä tahansa. Joku tarttui muhun uudestaan. Huhuili etäisesti mun nimeä, mun vanhaa nimeä. Nyt mulla ei sellaista ollut, mä olin kaikki ja en kukaan. Jatkoin huolettomasti eteenpäin pyristellen tukahduttavasta otteesta.

Puut muuttu punasiksi ja taivas mustaksi. Mä en enää ollu iloinen. Ahditus, pelko ja viha taistelivat keskenään käyttäen mua aseenaan. Mä kiljaisin. Kiinni pitänyt jätti mut rauhaan, mutta mä käännyin. Näin hahmon, luurangon tai aaveen. En mä halunnut katsoa mikä se oli, mä löin sitä. Löin sitä uudestaan ja potkaisin. Mä tajusin pullon pöydällä. Löin sen rikki ja iskin sitten maassa makaavaan, armoa anovan hirviön päähän. Nauroin, kun olio vajosi maahan hiljaa, liikkumatta.

Kun mä heräsin mun epätodellisesta unesta, mun vaatteet oli repaleiset, kädet veriset ja mun kämpän lattialla makasi mun äitini kuolleena.
« Viimeksi muokattu: 15.11.2014 22:02:14 kirjoittanut Pyry »

howboring

  • ***
  • Viestejä: 720
  • master of rottamatto
    • my Yuu/Yokozawa
Re: Epätodellinen uni (PG-13, deathfic, tuplaraapale)
« Vastaus #1 : 22.10.2007 20:08:06 »
Wii. Jo nimi kuulosti hyvältä.
Tykkäsin tästä varsinkin lopussa kun ymmärsin idean. Hienosti olit saanut sulautettua ton unen ja todellisuuden. Toi äitihän yritti unessa estää sitä kulkemasta eteenpäin, unissaan kai? Pidin kans siitä et tää oli kirjotettu mä-muotoon. Sun kirjoitustapasi on selkeetä ja kiva et lopussa tuli tollai paljastus, loppuhuipennus.

Mutta unen juonta en ymmärtänyt. Siitä olisi voinut kertoa enemmän, tai esim miksi :"Mä halusin kertoa, että mun elämä oli vihdoin saanut värit." sen elämä oli saanut värit ja miksi ne puut yhtäkkiä muuttui punaiseksi: "Puut muuttu punasiksi ja taivas mustaksi."

Kiitos.
'Nezumiiii, where are we going?'
'To a hotel.'
'Huh?'
@ no.6