Title: Aurora Borealis
Beta: ei ole, vain rakas Works ohjelmani
Rating: S
Pairing: male/male
Summary:
Oli merkittävä päivä. Omistautumisen päivä. Nyt kuuluimme vain toisillemme.Warnings: siirappia!
Disclaimer: teksti ja hahmot mun
Biisiä tosin en omista vaan se kuuluu Moody Bluesille^^
A/N: Kirjoitettu siis alunperin koulutehtävää varten(sain neljä kukkaa viidestä
), mutta ajattelin laittaa sen tännekin teitä ilahduttamaan
Comments are allowed
**
Aurora BorealisTaivasta halkoivat kirkkaan väriset revontulet.
Vihreitä, violetteja ja punaisia juovia tanssii jalkojeni ympärillä, värjäävät lumen väreillään, kuusien juuret tanssillaan. Hetki oli taianomainen.
Tuuli puhalsi hiusteni sekaan, tanssitti ja heitteli lyhyitä oljen värisiä hiuksiani. Ihoni kohosi kananlihalle, ulkona oli kylmä.
Olin tullut ulos liian vähillä vaatteilla, ajattelin. En kuitenkaan liikkunut. Sisältä leijui savupiipun kautta savun haju, takassa paloi tuli.
Hiljaisuudessa kuului tuulen huiske puiden latvoissa; se leikitteli, huiski pitkällä hännällään.
Sisältä kuului vaimeana Moody Bluesin laulu Nights In White Satin ja matala miehen ääni hyräilemässä sen rinnalla.
Oli merkittävä päivä. Omistautumisen päivä. Nyt kuuluimme vain toisillemme.
Hymyilin, pienen pisaran valuessa silmäkulmastani poskelle ja siitä edelleen leualleni.
Kukaan ei koskaan saisi tietää. Olimme kiellettyjä.
Ovi kolahti ja eteeni lumihankeen muodostui valojuova ja ihmisen varjo omani rinnalle.
“Tulisit sisälle, siellä on kylmä.”
Nyökkäsin ja käännyin ympäri irrottaen katseeni revontulista.
Lumi narskui kenkieni alla palatessani omia jälkiäni takaisin pienelle puiselle tuvalle, meidän lomamökillemme.
Lämmin käsi laskeutui olalleni ja tummat silmät kohtasivat katseeni ruskean hiuspehkon takaa.
“Omenapiirakka on valmista, rakas”, hymyilit.
Sisällä oli lämmintä, takassa paloi tuli ja ikkunasta ulos loistava valo loi lumeen valoruudun.
Pöytä oli katettu. Kaksi kahvikuppia, kaksi lautasta ja vastaleivottu omenapiirakka niiden välissä.
Pöydän päässä, ikkunan alla oli punainen ruusu, päivällä laitettu.
Meidän yhteytemme.
Hipaisin sen terälehteä istuessani puiselle tuolille ja sinä istuit vastapäätäni hymyillen. Hymyilin takaisin.
Meidän iltamme ja taustalla soi Nights In White Satin.
“’Cause I love you,
Yes I love you,
Oh, how I love you.”“Ota sinä”, sanot.
“Yhdessä”, ehdotan ilkikurisesti hymyillen ja tartumme ottimeen. Kaksi palaa leikkautuu irti, meille kummallekin.
Syömme niitä hiljaisuudessa.
Kylmään käteeni kurottautuu toinen lämmin, pitäen sitä hellästi omassaan ja annan se olla niin. Niiden kuuluu olla niin. Meidän kuuluu olla näin, käsi kädessä.
“And I love you,
Yes I love you,
Oh, how I love you,
Oh, how I love you.”Pääni sylissäsi, kätesi hiuksissani ja pehmeä sohva. Kaikki se on kiellettyä, mutta näin on tarkoitettu. Sormus sormessa, näin sen kuuluu olla.
“Tiesitkö, että revontulet on latinaksi Aurora Borealis?” kysyn.
“Mmm.” Kohotat päätäsi, olit, melkein jo nukahtamassa.
“En”, vastaat. “Mutta nyt tiedän.”
“Revontulet ovat kauniita”, sanon ja tuijotan kattoa kätesi haroessa hiuksiani. “Ja vapaita.”
Hymähdät. Vaivumme hetkeksi taas hiljaisuuteen.
“Aurora”, sanot sitten. Rypistän kulmiani.
“Mitä?”
“Minun Aurorani”, sanot ja suukotat otsaani
“Ei nimeni ole Aurora.“
“Tiedän sen, kulta.” Hiljaisuus.
“Miksi sitten sanoit niin?” Hymyilet taas eikä kätesi liike pysähdy.
“Koska olet kuin revontulet; villi ja vapaa.”
Nyt on minun vuoroni hymähtää ja hymyillä.
“Vai sellainen minä olen?”
“Niin juuri.” Ilkikurinen hymysi valaisee huoneen noustessani istumaan. Tuon kasvoni lähelle omiasi ja nipistät minua leikilläsi poskesta. Huulet vaihtava kevyen kosketuksen.
“Karataan Kanadaan”, sanon silmät ummessa.
“Mhm?”
“Kanada on vastaus kaikkeen. Siellä on vapaus meidän kaltaisillemme.”
“Vai niin”, naurahdat ja kumarrut taas kiinni minuun.
“Gazing at the people,
Some hand in hand,
Just what I’m going through,
They can’t understand.”Ilta oli rauhallinen ja hiljainen, Meidän iltamme, vain me kaksi ja ikkunan takaa loistavat revontulet.
Näin sen kuuluu olla.
“’Cause I love you,
Yes I love you,
Oh, how I love you.”
