Nimi: Better than You
Fandom: Percy Jackson
Ikäraja: S
Paritukset: Apollon/Hermes, muut ilmenee tekstistä (;
Tyylilaji: Huumori, slash, het, fluffy, draama
Yhteenveto: Apollonilla ja Hermeksellä on kisa meneillään, mutta eihän se väittelemällä ratkea. Onneksi tuomaristo on kuitenkin helposti saatavilla...
Oma sana: Randomideat kunniaan! En tiedä mitä muutakaan sanoisin... Tämäkin idea tuli jostakin puun takaa. Silti, eihän se tarinaa pahenna
Better than You"
Minä olen parempi, eikä tästä enää puhuta!"
Ärähdys oli lopullisen kuuloinen, mutta kun ärähdyksen kohteena on oma veli, sen teho vähenee lähes olemattomiin. Vaikka Hermes olikin leppoisa kaveri, ei hän suinkaan aikonut antautua niin helposti.
Kaksikko seisoi vastakkain yhdessä Olympoksen monista viihtyisistä puistoista. Veljet katsoivat toisiaan haastavasti silmiin, mutta kummankaan silmissä ei näkynyt vihamielisyyttä, vaikka kumpikin oli aivan tosissaan.
"Sinä olet kyllä aivan mahtava, mutta minä vain olen parempi", Hermes väitti vastaan sinisissä silmissä omahyväinen pilke. Jumala oli taitava monessa asiassa, joten miksei siis myös tässä?
"Siinä täytyy olla myös herkkä. Sinä lähinnä pöllit taskut tyhjiksi siinä samalla, mikä ei tosiaankaan ole herkkää", Apollon tuhahti. Hermes kohautti olkapäitään. Miksei sitä hauskuuden rinnalla ottaisi myös kaikkea hyötyä irti?
"Riippuu täysin siitä, mitä henkilö kantaa mukanaan. Jos vastaan kävelee varsinainen aarreaitta niin olisi täysin idioottimaista jättää tilaisuus käyttämättä", Hermes tokaisi.
"Barbaari", Apollon tuhahti arvostelevasti. Varkaiden jumala suoristi selkänsä.
"Enkä ole", Hermes kivahti. "Ainoastaan fiksu."
"Muuten kyllä. Tässä", Apollon piti vihjailevan tauon, "ei. Et vain ole."
Hermes näytti jo aidosti ärtyneeltä. Toinen astui lähemmäs.
"Kuulehan, päivänpaiste --", Hermes aloitti hyökkäävästi, mutta uusi ääniä keskeytti hänet.
"Mutta mitäs tämä on!" kuului hämmästynyt ääni. "Tappeletteko te?"
"Ei", Hermes sanoi kääntämättä katsettaan Apollonista, kun Eros laskeutui heidän viereensä tarkastellen kahta jumalaa huolissaan.
"No ette te nyt ihan sopuisiltakaan näytä. Menisitte parisuhdeterapiaan. Se auttaa", Eros neuvoi hyväntahtoisesti.
"Pidä huoli omista asioistasi, poju. Meidän suhde on ihan kunnossa", Apollon vastasi katsoen yhtä herkeämättä Hermestä kuin tämä häntä.
"No mistäs sitten sandaali puristaa?" Eros uteli kiinnostuneena, mutta toiset kaksi tuskin kuulivat häntä.
"Minä olen parempi!" Hermes sihahti.
"Minäpäs!" Apollon väitti.
"Minä olen parempi kuin te kaksi yhteensä!" Eros pamautti ja huomasi ilokseen saaneensa vihdoin toisten jumalten huomion. "Mistä te oikein kisaatte?"
"Siitä kumpi on parempi suutelija", Apollon vastasi. Eros kohotti toista kulmaansa epäuskoisen näköisenä.
"Vai sellaista", Rakkauden jumala lopulta nauroi, mutta hänen silmissään säihkyi innostunut pilke. "No ettehän te sitä väittelemällä ratkaise. Minä voin olla yksi tuomareista. Tarvitsemme kaksi muuta."
Ehdotuksen kuultuaan välähti Varkaiden jumalan silmät ovelasti.
"Ai tuomaroitu kisa? Sehän sopii. Valmistaudu häviöön, Apollon", Hermes sanoi haastavasti.
"Roskaa. Minä voitan tämän kisan. Voin kyllä antaa sinulle lohdutussuukon sitten kun häviät", Apollon sanoi ja heitti Hermekselle lentosuukon. Toinen jumala ei ollut huomaavinaankaan.
Eros ei kuullut toisten uhmapuheita vaan etsiskeli kuumeisesti kahta muuta tuomaria. Hänen silmänsä iskostuivat puiston toisella puolella juttelevaan kahteen jumalattareen.
"Hoi kaunokaiset!" Eros huudahti ja huitoi käsiään. Nuoruuden jumalatar Hebe ja Sateenkaaren jumalatar Iris käänsivät katseensa. Rakkauden jumala iski viettelevästi silmää. "Kiinnostaisikos neitejä tuomaroida pikku kisaa?"
Jumalattaret vilkaisivat toisiinsa hämmentyneinä, mutta molempien kasvoilta pystyi lukemaan puhtaan uteliaisuuden. He tulivat jumalien luokse.
"Minkälaisesta kilpailusta on kyse?" Iris kysyi vilkuillen vuoroin Apollonia ja Hermestä.
"Apollon ja Hermes tässä kisaavat, että kumpi heistä on parempi suutelija. Meidän pitää valita voittaja", Eros selitti. Heben silmät suurenivat ja tämä taputti käsiään innoissaan.
"Oooh, tuomaroin mielelläni!" Hebe sanoi ja sai molemmilta jumalilta flirttailevan hymyn sekä silmäniskun, joille jumalatar kikatti ihastuksissaan. Eros katsahti Hebeä tyytyväisenä.
"Mites on, Iris? Suostutko?" Eros kysyi kääntäen katseensa jälleen yhä miettivään jumalattareen.
"En minä siinä mitään menetäkään", Iris lopulta sanoi kohauttaen olkiaan.
"Et tosiaankaan. Lupaan, että polvesi notkahtavat", Apollon vannoi ja väläytti hurmaavan hymyn. Iris vastasi hymyyn, mutta ei suinkaan yhtä hurmaantuneena kuin Hebe.
"Sehän me nähdään ihan kohta", Iris hymähti.
"Tosiaan. No niin!" Eros sanoi innoissaan, kun päivä oli saanut mielenkiintoista ohjelmaa. "Me suutelemme ensin kilpailijoita. Sen jälkeen me juttelemme keskenämme ja ilmoitamme sitten oman voittajamme perusteluiden kera. Kelpaako tämä järjestely?"
Apollon ja Hermes nyökyttelivät. Kyllähän se kelpasi.
"Hienoa!" Eros säteili. "Saatte valita kumpi on ensimmäinen."
Kaksi jumalaa vilkaisivat toisiinsa. Apollon hymyili vinosti.
"Nuorimmat ensin", Auringonjumala hymähti ja kumarsi liioitellun syvään.
"Sopii minulle", Hermes vastasi ja astui Heben luokse. Nuoruuden jumalatar katseli jumalaa kirkkain silmin huulet viehkeästi raollaan. Hermes aikoi jo nojautua jumalattaren huulia kohti, kun Apollon sai päähänsä esittää kysymyksiä.
"Ihan tavan suudelma vai kielari?" Apollon kysyi. Eros kurtisti kulmiaan. Tätä hän ei ollut ajatellut.
"Tyyli on vapaa", Iris sanoi nopeasti, "mutta tyyliä ei saa muuttaa erikseen jokaisen kohdalla."
"Kuulostaa hyvältä", Eros sanoi hyväksyvästi. Hermes nyökkäsi ennen kuin laski toisen kätensä Heben alaselälle ja veti jumalattaren lähemmäs itseään. Toisella kädellään hän sipaisi jumalattaren poskea ja suuteli pehmeästi toisen huulia, mutta syvensi suudelma nopeasti, kun jumalatar vastasi suudelmaan. Hermes avasi suutaan salaperäisesti vähän kerrallaan, kunnes lopulta ujutti kielensä kuin vaivihkaa mukaan suudelmaan. Hermes pyöritti kieltään taitavasti Heben kieltä vasten ja näykkäsi vielä alahuulta kiusoittelevasti ennen kuin vetäytyi. Jumalattaren silmät olivat suljetut ja huulilta karkasi syvä huokaus. Kun Hebe sitten avasi silmänsä, hänen katseensa suorastaan riisui häntä, kun hän päästi irti Hebestä. Kyllä, hän oli onnistunut tehtävässään.
Seuraavaksi vuorossa oli Eros, joka seisoi ryhdikkäästi jumalattarien välissä.
"Hei, tämä on jo meidän toinen suudelmamme", Eros huomautti hymyillen.
"Tosiaan", Hermes sanoi, mutta ei tuhlannut enempää aikaa rupatteluun vaan asetti kätensä samalla tavalla ja suuteli Erosta. Rakkauden jumala painautui painokkaasti lähemmäs ja kietoi kätensä Varkaiden jumalan niskaan huokaisten pienesti hänen suuhunsa. Eros oli hyvä suutelija. Ainakin omalla tavallaan paljon kiihkeämpi kuin Hebe, mutta myös määräilevämpi. Kuitenkaan Hermes ei joutunut alistumaan Erokseen tahtoon, mutta ei myöskään kilpailemaan tämän kanssa. Suudelma oli tasavertainen molemmin puolin ja se teki siitä ehdottoman hyvän. Riemu kupli hänen sisällään, kun hänen huulensa erkanivat Eroksen huulista.
"Nam", Eros kuiskasi ja hänen kätensä valuivat hitaasti Hermeksen hämmennykseksi hänen selkäänsä pitkin kohti hänen takapuoltaan, mutta Eros ei ehtinyt kuin hipaista Hermeksen pakaroita, kun jo hänet keskeytettiin tiukalla äänensävyllä.
"Varohan noita käsiäsi, Eros", Apollon sanoi kuulostaen kireältä. "Tuo alue kuuluu vain ja ainoastaan minulle."
Eros irrotti kätensä ja vilkaisi Apollonia Hermeksen olkapään yli.
"Aww, olet niin söpö mustasukkaisena", Eros ihasteli, kun Hermes vetäytyi. Vanhempi jumala jatkoi tyynesti Iriksen luo, joka odotti häntä noteeraamatta lainkaan Apollonin ja Eroksen sananvaihtoa, joka jatkui vieläkin heidän takanaan.
"Minä tarkoitan, mitä sanon, Eros. Sinä heittäydyit turhan tuttavalliseksi äsken", Apollon sanoi varoittavalla äänensävyllä.
"Olen pahoillani. Flirttailu tulee minulta vain niin luonnostaan", Eros sanoi viattomasti.
"Tuo on niin seksikästä", ihasteli Hebe Apollonin mustasukkaisuutta.
Hermes tukahdutti hymyn ja keskitti huomionsa nyt kauniiseen jumalattareen, jota hän ei vielä ollut suudellut. Ei sillä, että se olisi ollut heidän ensimmäinen suudelmansa. Olivathan he olleet jo enemmän kuin kerran sängyssäkin, mutta se oli ollut ennen Apollonia. Iris ei turhia ujostellut vaan painautui rohkeasti lähemmäs, kun Hermes kietoi kätensä hänen ympärilleen ja suuteli Iristä. Jumalattaren maku oli ehdottomasti tuomariston suloisin. Siitä tuli mieleen lämpimät kesäpäivät, jolloin halusi vain maata nurmikolla ja käyttää muita aistejaan kuin näköä havaitsemaan ympäristö ympärillään. Hermeksen mielikuvaan liittyi myös kylmä mansikkamehu, joka kostutti suun kuumalla säällä. Ehdottomasti kokemisen arvoinen suudelma. Iris nautti suudelmasta yhtä paljon kuin Hermeskin. Hänen silmänsä vaihtoivat väriä Hermeksen lempiväreihin.
"Yhtä hyvä kuin muistin. Ellei jopa parempi", hymähti Sateenkaaren jumalatar, kun he erkanivat. Jumala vastasi hymyyn ja sipaisi lempeästi jumalattaren hiuksia ennen kuin käveli takaisin Apollonin vierelle.
Apollon vilkaisi häntä ja hymähti lempeästi. Pikkuveljellähän oli sujunut ihan hyvin.
"Ei hassumpaa", hän sanoi, "mutta minä pistän paremmaksi."
"Aivan. Uhmapuheillahan tämä kisa ratkaistaan", Hermes tuhahti. Apollon virnisti ja suuntasi Heben luokse. Hebe malttoi tuskin pysyä paikoillaan. Apollon asetti kätensä Heben kaulalle; hieman korvan alapuolelle toinen käsi vahvasti olkapäällä leväten. Heben huulet tuntuivat hyvin viileiltä, mutta kosteilta hänen omiaan vasten. Auringonjumala suuteli jumalatarta kiireettömästi ja pehmeästi käyttäen enemmän huuliaan kuin kieltään ja se oli ilmeisesti hyvinkin jumalattaren mieleen, sillä Apollon tunsi kuinka Heben sydän alkoi hakata lujempaa hänen rintaansa vasten. Lopulta hän vetäytyi ja Heben keho värähti pehmeästi, kun hän veti kätensä pois.
"Vau", Hebe muodosti äänettömästi sanan huulillaan. Apollon vinkkasi silmää ennen kuin otti käsittelyynsä seuraavan tuomarin.
Eros katseli häntä uteliaasti. Musiikin jumala asetti kätensä samalla tavalla kuin äsken ja suuteli nyt Rakkauden jumalan pehmeitä huulia. Eros upotti kätensä vaaleisiin hiuksiin ja vastasi pehmeään suudelmaan innokkaasti. Apollon tunsi Eroksesta huokuvan häikäilemättömyyden ja kokemuksen. Silti suudelma tuntui olevan hieman liian varma. Se tuntui vähän siltä kuin he olisivat molemmat olleet suutelukurssilla ja tämä oli heidän päättökokeensa. Liikaa suorittamista. Ei sillä, oli se silti ihan hyvä suudelma.
"Hei, annatko Hermeksen minulle, jos pyydän kauniisti?" Eros kiusoitteli, kun heidän huulensa erkanivat. Apollon siristi silmiään.
"Älä unta näe", Apollon murahti, mutta Eros vain hihitti.
"Harmi", Eros huokaisi ja näytti vielä pettyneemmältä, kun Apollon vetäytyi hänestä.
Seuraavaksi vuorossa oli Iris. Tätä Apollon odotti mielenkiinnolla. Hän ei ollut koskaan suudellut Iristä, mutta tiesi Hermeksen olleen Iriksen kanssa enemmän kuin kerran. Hän oli hyvin utelias kokemaan itse saman minkä Hermeskin. Lempeästi Apollon asetti kätensä Iriksen poskelle ja kallisti päätään suudellen Iristä samalla tavalla kuin muitakin. Iris vastasi suudelmaan kevyesti. Hänen kätensä olivat painautuneet vasten Apollonin rintakehää. Vähitellen Iris raotti suutaan enemmän ja Apollon tunsi heidän olevan tismalleen samalla aaltopituudella. Heidän suudelmassaan oli tietty rytmi, joka eteni vaivattomasti. Aivan kuin hän olisi löytänyt uuden, arvoitukselliselta näyttävän soittimen, josta hän ei ollut varma, mutta huomannut sitten ilokseen osaavansa soittaa sitä, kuin olisi soittanut sitä aina. Suudelman päättäminen tuntui hieman haikealta, mutta Apollon aavisti, että pitempi suudelma olisi vienyt sen hehkun, joka heillä oli ollut. Iris oli kaunis ja ihastuttava, mutta kemiaa heillä ei juuri ollut.
Apollon hymyili jumalattarelle ennen kuin perääntyi jälleen omalle paikalleen. Tuomaristo veti muutaman kerran syvään henkeä ja vilkaisivat sitten toisiinsa.
"Me vetäydymme nyt keskustelemaan. Mutta pidämme omat suosikkimme silti omana tietonamme", Eros sanoi ja viittoi naisia seuraamaan häntä.
"Minä
niin voitan", Apollon hymisi, kun tuomaristo käveli poispäin ja siirtyi supattamaan keskenään.
"Sinä
niin häviät", Hermes korjasi. Apollon ei vastannut ja niin he tyytyivät olemaan hiljaa ja vain odottamaan.
~...~
"Mitäs sanotte?" Eros kysyi jumalattarilta.
"He olivat molemmat hyviä!" hehkutti Hebe. Iris nyökytteli.
"Apollon varsinkin. Hän osaa suudella", sanoi Iris. "Mutta Hermes on myös aivan ihana ja taitava..."
"Heillä kummallakin on kuitenkin hyvin erilainen tyyli. Se helpottaa päättämistä", Eros sanoi ja näytti hetken haaveksivalta. "Tunsitteko te samaa seikkailuntuntua, kun Hermes suuteli teitä?"
"Kyllä", huokaisivat naiset.
"Mutta Apollonissa oli aivan tietynlaista lämpöä", Hebe lisäsi. "Voi, tämä on vaikeampaa kuin luulin..."
"Apollon käytti paljon vähemmän kieltä kuin Hermes. Se teki suudelmasta paljon pehmeämmän kuin osasin edes odottaa", Iris huomautti ja toiset kaksi nyökyttelivät.
"Mutta Hermes osaa käyttää kieltä hyvin taitavasti", Hebe sanoi ja tuomarit olivat jälleen samaa mieltä. Hetken he vielä vaihtoivat kommentin jos toisenkin, mutta sitten Iris vaikeni.
"Minä olen jo päättänyt", Sateenkaaren jumalatar sanoi.
"Niin minäkin", Eros sanoi ja he käänsivät yhtä aikaa katseensa Hebeen. Ilmeet vaihtuivat tiheään jumalattaren nuorilla kasvoilla.
"Minä myös... ei, ei sittenkään! Hetkinen", Hebe sanoi ja sulki silmänsä käyden mielessään suudelmat läpi. Lopulta hän nyökkäsi itsekseen ja avasi taas silmänsä.
"Kyllä. Olen varma", Hebe sanoi.
"Onko neideillä perustelu myös mielessä?" Eros varmisti ja saatuaan molemmilta nyökkäyksen, he siirtyivät taas Apollonin ja Hermeksen luo pitäen muutaman metrin hajuraon.
"Olemme päättäneet", Eros julisti juhlallisesti jumalattarien keskeltä. "Ole hyvä, Hebe."
Nuoruuden jumalatar katsoi kumpaakin jumalaa. Hänen silmissään oli haaveksiva katse.
"No minusta Apollon oli parempi. Näin yksittäisenä tapauksena pidin enemmän pehmeämmästä suudelmasta sen lämmön ja maltillisuuden takia", Hebe sanoi. Apollon hymyili leveästi ja Hermeksen kasvot nytkähtivät aavistuksen, mutta jumalat siirsivät katseensa samassa jo Erokseen.
"Minä anna ääneni Hermekselle. Hänen salaperäisyytensä ja kiehtovuutensa sai minut kaipaamaan lisää", Eros sanoi ja iski silmää Hermekselle. Hermes hymyili, mutta Apollon vilkaisi epäluuloisena Erosta. Vihamielisyys kuitenkin hiipui välittömästi, kun ratkaisu oli Iriksen vastuulla. Jopa tuomaristo odotti jännittyneenä miten tilanne ratkeaisi.
"Minäkin pidin siitä tunteesta, minkä Hermeksen suudelma herätti. Hänellä on erityislaatuinen kyky tehdä kaikesta jännittävää, mutta silti kallistun enemmän Heben puoleen. Minäkin pidin enemmän Apollonista. Hänen suudelmansa oli niin hellä ja lämmin, että polveni melkein tosiaan notkahtivat." Iriksen silmissä pilkehti ilkikurisuus. Hän ei suinkaan ollut unohtanut Apollonin lupausta. "Joten siis. Apollon."
Auringonjumala riemastui ratkaisusta.
"Jes!" Apollon huudahti. "Mitäs minä sanoin!"
Jumala tuuletti hetken ja tuomaristo katsoi toisen riemua huvittuneina, mutta he myös vilkuilivat Hermestä, vaikka tämän kasvoilta ei pystynytkään lukemaan mitään. Kaikki odottivat luonnollisesti pahinta. Kaikilla jumalilla oli jonkinlainen voitonhalu. Toisilla se oli naurettavan suuri ja joillakin hämmästyttävän pieni, mutta kaikki jumalat tahtoivat voittaa. Se oli ikään kuin sukuvika.
Sitten ilmeetön naamio suli ja Hermes näytti niin pettyneeltä, että Eros oli jo enemmän kuin mielellään antamassa hänelle lohdutussuukkoa, kun Apollon huomasi tilanteen. Riemu väistyi ja tilalle tuli mustasukkaisuus ja raivo. Hän nappasi Erosta niskasta ja kiskaisi hänet eroon Hermeksestä.
"Minä varoitin sinua", ärähti Apollon ja hänen kätensä hehkuivat.
"Ai, ai polttaa!" Eros kiljaisi ja yritti villisti rimpuillen irrottautua Apollonin otteesta, mutta toisen jumalan ote piti ja Eros pääsi irti vasta kun Hermes puuttui tilanteeseen.
"Älä viitsi, Apollon. Kyllä se jo muistaa", Hermes ärähti ja kampesi Apollonin käden irti Eroksen niskasta. Eros kaatui maahan hiljaa valittaen.
"Auts..." jumala vaikersi niska savuten. Hänen paitansa oli palanut, mutta Hebe ei pannut sitä ollenkaan pahakseen. Hebe kumartui lohduttamaan Rakkauden jumalaa, joka unohti kipunsa saadessaan täysin toisen jumalattaren huomion. Iris ei ollut kiinnittänyt erikoisempaa huomiota välikohtaukseen. Sen sijaan hänen käsiinsä ilmestyi kultainen laakeriseppele Apollonia varten. Apollon jo kumarsi päänsä antaakseen Iriksen laittaa sen päähänsä.
"Anna minun", Hermes pyysi äkkiä yllättäen molemmat. Iris ojensi laakeriseppeleen Hermekselle, joka asetti sen Apollonin päähän. Tavallisesti laakeriseppeleen ojentaja suutelisi voittajaa otsalle, mutta Hermeksellä oli omat oikeutensa. Niinpä hän suuteli Apollonia suulle.
Apollon huokaisi ihastuneena. Kyllä, tämä oli ehdottomasti paras suudelma. Hermeksen huulet... Voi taivas! Niissä saattoi maistaa seikkailun, yön tuoman jännityksen ja tuhansien eri paikkojen vivahteita. Mutta mukana Apollon maistoi sen kaikkein ihanimman: rakkauden. Se välittyi huulissa kuin sähkö. Sen tunsi huulien liikkeessä, kielen rytmissä ja käsien pienestä hyväilystä. Apollon nosti Hermeksen ilmaan. Onni kupli hänen rinnassaan. Hän oli saanut voiton ja nyt Hermes vielä suuteli häntä sen kunniaksi eikä sen sijaan mököttänyt ärtyisästi. Viimein he irrottautuivat, mutta Apollon piti kätensä hellästi Hermeksen ympärillä. Apollon käänsi katseensa tuomariston puoleen, joista Eros istui kamera kädessään maassa. Iris ja Hebe katsoivat jumalparia tietäväisesti hymyillen.
"Hermes voittaisi teidät kaikki mennen tullen", Apollon sanoi varmana. Hermes hymähti.
"Kiitos, kulta", Hermes sanoi ja suikkasi suukon vanhemman jumalan poskelle. Apollon heitti omahyväisen katseen Eroksen suuntaan, mutta tämä kohautti vain olkiaan.
"Minä menen jo. On kiireitä", Hermes sanoi ja irrottautui Apollonista. Auringonjumala näytti pettyneeltä, mutta päästi kuitenkin irti rakkaastaan. "Nähdään pian."
"Joo", Apollon sanoi ja Hermes kääntyi ja lähti poispäin. Apollon kääntyi katsomaan kolmea muuta ja hämmentyi huomatessaan, miten nämä virnuilivat.
"Mitä te -" Apollon aloitti, mutta lopetti, kun Iris katsoi merkitsevästi hänen päähänsä. Apollon kokeili hiuksiaan, mutta ei tuntenut laakeriseppelettä. Hän kääntyi katsomaan taakseen ja näki kuinka jokin kimmelsi Hermeksen kädessä.
"Hei!" Apollon karjaisi ja Hermes pinkaisi juoksuun. Apollon ryntäsi perään. Hebe ja Eros purskahtivat nauruun samalla kun Eros ikuisti kaikkea kameralle videotoimintoa hyväkseen käyttäen. Hermes juoksi karkuun ympäri puistoa Apollon tiukasti kannoillaan.
"Olisiko mitenkään mahdollista, että saisin kopiot kuvista ja videoista?" Hebe uteli Erokselta.
"Totta kai", Eros lupasi. "Haluatko sinäkin, Iris?"
"Ei kiitos", Iris sanoi huvittuneena. "Uskon, että muistan tämän ilmankin."
"Hyvä pointti", Eros myönsi. "Niin minäkin."
"Mitä minä sanoin! Barbaari!"
"Enkä ole! Älykkyyteni on suorastaan häikäisevää!"
"Anna se takaisin!"
"Ota kiinni, jos saat!"
"Varas!"
"No Sherlock!"
Oma sana 2: Alunperin ajattelin, että Hermes voittaa, mutta sitten se muuttui Apolloniksi. Heben, Iriksen ja Eroksen luonteet ovat omaa sepitettäni, koska heitä ei ole kirjoissa mainittu.
