Mulla on näitä Potter unia aivan mielettömästi varastossa. Olen vielä hyvä muistamaan uneni, olen aina ollut, ja näin iän myötä osaan jopa hallita monia uniani. Mun unet on kyllä sitten ylensä varsin outoja jopa unien mittapuulla, mutta nää Potter unet jotka muistan kaikista parhaiten tekee musta poikkeuksellisen paljon järkeä omiksi unikseni.
Eli ensimmäinen unibuumini alkoi muutamia vuosia sitten sillä, että näin unta jossa olin vuorotellen Harry,Draco ja itseni. Aluksi ajoin autoa ja pojat istuivat takapenkillä nahistellen ja mulkoillen toisiaan ja kysellen että koska ollaan perillä. Ajoin umpikujaan ja äitini juoksi auton perään ja mun piti päästä se ajamaan. Sitten olinkin yhtäkkiä vuoron perään kumpikin pojista eli kävin loukkaavaa keskustelua itseni kanssa vaihtaen aina näkökulmaa sen mukaan kumman vuoro oli potkaista toista. Äitini lähti ajamaan hurjaa vautia sellaista oikein mutaista polkua pitkin, kohti violettia kartanoa. Sitten puhelimeni alkoi soida ja samalla kun vastasin siihen heräsin, mutta kuulin vielä äidin sanat "Se on varmasti Lucius Malfoy, hän haluaa autonsa takaisin". Tajusin siinä sekunnin sadasosassa, että tosiaan, mehän ollaan tässä kokoajan ajettu ruumisautoa ja siksi sillä äidillä oli niin kiire sinne kartanolle. Avasin silmäni, painoin vastausluuria puhelimestani ja sanoin "Niin". Kummastelin että miksei se Lucius sano mitään ja katsoin puhelimen näyttöä, joka oli ihan musta ja sitten ympärilleni oivaltaakseni vihdoin että olin hereillä.
Herätyskelloni hälytysääni oli tuohon aikaan soittoääneni juuri siksi että unen läpi sen tunnistaisin ja heräisin koska kuvittelisin jonkun soittavan. Eikä ollut ensimmäinen tai viimeinen kerta kun vastasin herätyskellooni seuraavina viikoina kuvitellen että Lucius Malfoy yrittää soittaa minulle.
Toinen pitkä Potter unien putki tapahtui 2010 jouluna kun työstin astarsille syntymäpäivälahjaksi ficcejä. Halusin tuohon aikaan vaikuttaa unieni hallintaan ja kirjasin niistä mahdollisimman paljon ylös heti herättyäni. Muutama helmi on sieltäkin jääny käteen.
10.12.2010 Löytyy uni jossa olin Harry Potter, mutta silti nainen. Unen edetessä pidemmälle minusta tuli taas itseni mutta aluksi olin tosiaan Harry. Olin lukenut SamVimesilta ficin jossa Sirius on luonut itsestään vahingossa hirnyrkin ja samassa hengessä Sirius oli hirnyrkkimäisenä elossa ja mukana unessa. Jotenkin tämä astraali/hirnyrkki Sirius oli mennyt lävitseni ja siten sitonut meidät yhteen. Sirius tarvitsi kuitenkin minulta luvan,tai, luovutin osittaisesti oikeuteni Siriukseen ja sen hirnyrkkiin jotta se pääsi vapaasti liikkumaan ja auttamaan Harrya, koska sitten se saattoi lähettää suojeliuksella kopioita itsestään ympärinsä. Jossain vaiheessa rakastuimme, mutta Sirius muuttui koiraksi koska meillä ei ollut enää kauan aikaa yhdessä. Sen naama/astraalimuoto oli kännykässäni ja kertoi sitä kautta minulle jotain koskettavaa. Olen kirjoittanut "luultavasti miten kuoli ja kuinka astraalimuotoja voi liikuttaa". Niiin, kun aloin jotenkin ennakoida sitä että olin heräämässä niin heitimme Siriuksen kanssa hellät hyvästit ja lupasimme vielä kohtaavamme ja heräsin.
16.12.2010. Löytyy lyhyt mutta vieläkin verkkokalvoilla vahva uni, seurasin sivusta, ehkä Dracona kuinka Harylle keskusteltiin/se keskusteli pelkillä loukkauksilla. Muistan keskittyneeni hirveästi koska oli niin vaikea puhua pelkillä loukkauksilla. Sitten Harrystä tuli Dracon orja( tässä olen viimeistään sivusta katsoja) ja Draco aloitti näillä loukkauskeskusteluilla käännyttämään siitä luihuista ja onnistuikin siinä. Koko sen ajan Kalkaros ja muut oppilaat seisoi siinä vieressä ja Kalkaros kannusti Dracoa. Niin, ne oli kokoajan siinä aulassa ennen Suurta salia.
10.1.2011. On yksi mieleenpainuvimmista unistani heti tuon Luciuksen auton jälkeen: Olin Harry ja serkkuni oli tullut kuristajakasvin puremaksi jolloin hänestäkin oli tullut kuristajakasvi. Kirjoittamani perusteella uni on alkanut ihmisten puremisella ja muuttumisella. Sitten Ron alkoi tapella tämän muuttuneen serkkunin kanssa.
Olimme talon edessä joka oli loivalla rinteellä ja se oli hirsimäinen. Lähdin ilmeisesti paikalta hetkeksi ihastelemaan taloa muistaakseni) ja kun tulin takaisin ne olivat tappaneet toisensa. Tai niin se oli aluksi. Kirosin sen talon jota käytetiinkin kouluna, ja sen kirouksen oli tarkoitus peittyä kolmena päivänä hyönteisiin jotka söis sen ja se katoais, tälleen Mooses ja vitsaukset tyylisesti. No, ne hyönteiset oli hämähäkkejä joita alko kiipeämään aivan kaikkialla, jopa mun päällä, että ne yritti syödä mutkin joten pakenin seuraavalle talolle, mutta ne vaan seuras mua.
En muista kumpi talo oli kyseessä, mutta siihen alkoi lennellä rapuja, kaloja ja muita äyriäisiä roikkumaan peitoksi. Musta Ron oli jotenkin sen takana sillä sanoin sille: "Haluatko ---- kaiken Hermionen uhraaman hien teidän vuoksenne." Ajatus oli että Ron ei kunnioittanut ja tuntunut muistavan mitä Hermione oli tehnyt sen ja minun hyväksi. Me alettiin riiteleen ja pelästyin sitä niin että lähdin sitä piiloon. Sitten se eka talo alkoi maalautua verellä.
"Liian aitoa ollakseen maalia, liian paksua ollakseen ketsuppia" ajatelin ja seurasin että mistä se veri sinkosi ja Ron seisoi sen talon edessä, piiloni toisella puolella, ihan punainen tausta selkänsä takana ja käsillänsä ohjaili verivirtaa letkusta ja sen jalka pumppas sellasta pedaalia jotta se sai siihen letkuun painetta ja enemmän verta. Koko sen ajan se hymyili silleen maanisesti ja nauro. Seurasin sitä putkea mummolani kylmahuoneen luokse, missä isäni ja tätini pitivät vahtia. Se kylmähuoneen ovi johtikin kellariin ja tätini lähti innoissaan viemään minua sisään mutisten samalla " Kelvoista pikku perseistä, maukaasta ja hyvästä verestä, hyvästä saaliista".
Onneksi herätyskello soi siinä vaiheessa.
Ton jälkeen olen ajatellut Ronia aivan uudella respektillä ja voin lohdutta teitä että seuraavana yönä Ron oli ilmeisesti alku-unesta sankari, mutta loppu-uni ei ollut Potter aiheinen. Kerron ne viimeisimmät uneni joku toinen kerta, ettei tule aivan romaania tästä mun viestistä
