Kirjoittaja Aihe: Hölmö rakkaus, K11, R/S  (Luettu 1469 kertaa)

lumivalkoinen

  • *
  • Viestejä: 2
Hölmö rakkaus, K11, R/S
« : 03.04.2011 04:15:13 »
Title: Hölmö rakkaus
Rating: K11 (emmie oikeen tiiä näistä ikärajoista.. tää on tällanen laimee niin ajattelin..)
Pairing: Sirius/Remus
Genre:
Disclaimer: Sirppa ja Remsu on ihan Rowlingin kierouksia ja muutenkin. Kyllä te tiedätte.
A/N: Njaa, löysin tämän jostain tietokoneen kätköistä ja rakastan tota Scandinavian Music Groupin kappaletta hölmö rakkaus. Jotain tällasta mulla tulee siitä mieleen. Tai sitten mä oon vaan katsonut liikaa Ylpeys ja Ennakkoluuloa. Keh keh.
***
Guadaloupe korjasi ikärajan. (:


Muistatko miltä tuntuu
Kastella jalat heinikossa
Suudella poikaa aidan takana
Siellä missä nokkoset lakastuu

Siellä missä nokkoset lakastuu.


Remuksen huulet koskettavat poskea, huulia. Sirius seisoo ovella silmät sumeana. Mikään ei vie huolta huomisesta. Remus katsoo Siriuksen silmiä ja koittaa tulkita niitä. Mitä on tapahtunut?
"Tule tänne. Haluat sä teetä?" Remus koittaa hymyillä tavalliseen tapaan ja Sirius katsoo häneen lohdullisesti.
"Joo... tietysti"
Remus sipsuttaa villasukkasillaan keittiöön. Hiljaisuus ei ole niinkuin ennen.
Sitä painaa jokin.

Sormet naputtaa pöytää.
Kello tikittää.
Jokainen kahahdus kaikuu lujana.
He istuvat hiljaa pöydän ääressä ja vesipannu kolisee liedellä.
"Hei... olet sä okei?" Remus hipaisee Siriuksen kämmenselkää, josta pistävät rystyset terävinä Liike ei saa Siriuksen oloa helpottumaan.
"Musta tuntuu, että mun pitää...'' Tuskainen kylmyys leviää päästä varpaisiin ''Mun pitää...''Remus kohottaa säikähtäneenä päänsä.
Ei.
 ''Mä olen niin pahoillani'' Sirius kähähtää ja Remus kiiruhtaa pöydän toiselle puolelle.
"Ei.. älä ole. Ole vaan ihan hiljaa. Ei jooko tänään, eihän?" hän yrittää vain pysyä rauhallisena Remuksena.
Sirius  nousee nopsaan seisaalleen. ''mä... anteeks.'' Sirius painautuu halaukseen ja koittaa unohtaa.

On aikaa siitä kun he saattoivat suudella salaa aidan takan ja kastella jalat heinikossa. Kesä on ohi. Kesä on heidän aikaa. Remus sulkee silmänsä ja koittaa kerätä ajatuksiaan.

Miehellä on kaikkea hyvät naiset ja rahaa
ihmiset puhuu siitä mielellään pahaa
se on kaunis mies
sillä on usvainen pää
ja kun sitä aamuisin särkee se sänkyyn jää


Tuska täyttää pään.
It's hard to choose, because you cannot goin' back.
Ja sitä tahtoisi vain nukahtaa.

Sirius ei näe unta, hän ei nuku. Hän ajattelee kesää. Kun ei tarvitse pukea päälle kuin shortsit ja voi hiippailla öisin ulkona paljain jaloin. Kostea ruohikko...
Voi kuinka hän kaipaakaan kesää.

Muistatko miltä tuntuu
juopua kesäyönä
hölmöstä rakkaudesta
kastella jalat heinikossa
suudella poikaa aidan takana
siellä missä nokkoset lakastuu


Remus muistaa sen. Kesän, kostean ruohon aamuyöstä, kun he olivat kotona.  
He istuivat nuotion äärellä ja hipsuttivat aamulla laiturille katselemaan auringonnousua.
He istuivat siellä kunnes aurinko nousi. Muisto nostattaa talvellakin onnellisen kuplivan tunteen Remuksen mieleen mutta jokin tumma nielaisee senkin. Sydäntä kivistää.

Muistatko miltä tuntuu
juopua kesäyönä
hölmöstä rakkaudesta
kastella jalat heinikossa
tanssittaa rakkainta laiturilla
siellä missä kaislat kumartaa


Ja Sirius tosiaankin muistaa sen yön. Nuotio, laituri. He olivat juovuksissa, sekä alkoholista että toisistaan. Mutta nyt kaikki on toisin, eikä sekään välttämättä jatku. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, sanoo klisee joka on niin totta.
Voi kuinka hän kaipaakaan kesää.

Hölmöstä rakkaudesta.

« Viimeksi muokattu: 03.04.2011 15:55:38 kirjoittanut Guadaloupe »
Are teenage dreams so hard to beat?