Kuolemanleikki (K11, angst, raapale)

[Killmore]

Title: Kuolemanleikki
Author: Killmore
Rating: K11
Genre: Angst, raapale

A/N: Ensimmäinen raapaleeni, älkää katsoko niin pahalla. Toivon että tässä on nyt se tasan sata sanaa, sillä en ole aivan sataprosenttisen varma. Kiitos jos kommentoit. ((: Ja olen pahoillani, pahoillani jos tämä on jotenkin huono ja piiloudun varmuuden vuoksi villapeiton alle. Anteeksi.

Kuolemanleikki

Hikkori tikkori toikki, hiiri kelloon loikki.

En ollut koskaan ajatellut kuolemaa sen ihmeellisempänä asiana kuin rakkauttakaan. Muistan sen talvi-illan jolloin meinasin kuolla. Pimeys, valo, valo, pimeys… Se oli kuin nuorallatanssia. Älä horjahda, muutoin tiput. Älä nosta jalkaa, ota villasukat pois.

Hikkori tikkori toikki, kello meni poikki.

Käperryn nurkkaan, suojaan nojatuolin taakse. Tuossa nojatuolissa äiti kertoi minulle satuja, ja tuossa sohvalla veli aina kiusasi minua. Nyt kaikki muistot makasivat verisinä ja kuolleina keittiön pöydällä. Ei ole rakkautta, on vain pelkoa sekä turvallisuuden tunne, jotka yhdessä tuntuivat rakkaudelta. Minua ei rakastettu tarpeeksi, minä kuolin pois. Eikä se sattunut.

Hiiri pois loikki.

A/N: Siinä se oli. *piiloon*

[gabriela]

Onhan tämä ihan jees, minä en hirveästi näistä raapaleista perusta. :> Ovat vähän turhan lyhyitä minun makuuni. Mutta siis, virheitä tästä löytyi ja ne häiritsivät, enkä oikein edes ymmärtänyt koko tarinan ideaa...

En ollut koskaan ajatellut kuolemaa sen ihmeellisempänä asiana kuin rakkauttakaan

Tämä lause ei oikein toimi. Johtuu tuosta rakkauttakaan -sanasta, jonka minä muuttaisin rakkauskaan -sanaksi. Se kuulostaisi loogisemmalta: En ollut koskaan ajatellut kuolemaa sen ihmeellisempänä asiana kuin rakkauskaan. Paitsi, jos yrität tarkoittaa, ettei kertoja ole ajatellut rakkautta yhtään enempää kuin kuolemaakaan, niin sitten järjestyksen pitäisi olla toinen. ...

Muistan sen talvi-illan jolloin meinasin kuolla.

Pilkku talvi-illan ja jolloin sanan väliin.

Käperryn nurkkaan, suojaan nojatuolin taakse. Tuossa nojatuolissa äiti kertoi minulle satuja, ja tuossa sohvalla veli aina kiusasi minua.

Ekaan lauseeseen kävisi paremmin imperfekti. Lause aiheuttaa kauhean sekaannuksen tunteen, kun ensin kerrotaan preesensissä ja sitten siirrytään imperfektiin ja kerrotaan koko homma imperfektissä tai perfektissä. Lisäksi tuo tuossa sohvalla pitäisi olla tuolla sohvalla, koska tuossa sohvalla on puhekieltä, eikä siis sovi tähän yhteyteen.

Älä vedä hernettä nenään näistä. Nämä ovat vain yleisiä virheitä.

[howboring]

Mä tykkäsin täst. Ja ymmärsin kai juonenkin suhteellisen hyvin.

Ja olen pahoillani, pahoillani jos tämä on jotenkin huono ja piiloudun varmuuden vuoksi villapeiton alle. Anteeksi.

Itsevarmuutta Kille! XD

Älä nosta jalkaa, ota villasukat pois.

Miten villasukat liittyy tähän o.O Varmaan se on joku suuri ajatus mut mä en kyl ymmärrä ='D

Kiitos.

[Dionysos]

Aika pelottavaa, että tämä oli mun mielestä söpö!
Ihastuttava! Mitään älykästä en osaa sanoa.. kirjoita toki lisää