Tom^^: Joo mä en oo mikään kamala Twilight-fani, joten kun tää on niin erilainen nii tykästyin tähän ihan kamalasti. Ja mä en vaan voi sietää Meyerin kirjoittamaa Bellaa, ja sit kun se on näin erilainen niin pakkohan tästä on tykätä.
miss i: Nyt jaksan.
Anskubits: Kiitos kommentista!
Lasisydän: Tässäpä sitä jatkoa, ja samoilla linjoilla Twilightin suhteen: ei mitään massatuotantoa, pitää olla jotenkin erityisen hyvä että sitä saa lukemaan.
Ette usko oikeasti miten pahoillani mä oon kun tässä meni näin luvattoman pitkään! Mä oon häpeissäni tuijotellu vuorotellen kalenteria ja tätä ficciä, mutta en vaan oo saanut mitään aikaiseksi. Mutta nyt tulee jatkoa, enkä kuitenkaan voi luvata seuraavaa lukua yhtään nopeammin. Lupaan pyhästi yrittää, mutta onnistumista en voi taata.
Luku 5Rakastan lavalla olemisen tunnetta. Se on niin piristävä! Yleisön huudot ja energia täyttävät minut ja minulle tulee valtava halu hyppiä ympäriinsä samalla kun laulan.
Tietenkin järjetön energia saattoi liittyä siihen, että Tobie oli sivulla katsomassa esitystämme.
Jasperin tavoin Tobie on empaattinen, mutta hänellä on erilainen piirre. Kun Tobie oli puutettu hän istui viikkoja huoseessaan saadakseen kyvystään enemmän irti. Hänelle ei riittänyt toisten tunteiden kokeminen ja manipulointi – hän tahtoi tehdä enemmän. Joten lähes kahden kuukauden meditoinnin jälkeen Tobie vihdoin saattoi tehdä muutakin. Nyt kun hän tuntee toisten tunteet, hän saa näkyjä tunteiden aiheuttajista, kuin hän olisi siinä heidän kanssaan. Valitettavasti se tarkoittaa sitä, etten voi salata häneltä mitään.
Ja vähän aikaa sitten opimme, että Tobie voi tehdä tulen ajatuksillaan. Tämä saatiin tiettä, kun hän vahingossa sytytti isänsä käden palamaan. Hänen täytyi vain ajatella Gavinin hihoja liekehtimässä ja – BAM! – välitön pyrotekniikka. Minusta se on aika siistiä; Gavin ei kuitenkaan jaa mielipidettäni.
”Okei”, hengitin raskaasti mikkiin. ”Tämä on pieni laulu joka on totta puhuakseni kirjoitettu tylsyydessä. Meidän oli keksittävä jotain millä viihdyttää itseämme keikkabussissa.”
”Jep”, Anna kikatti. ”Se oli joko tämä, tai jotain mitä olisimme todella katuneet aamulla.”
”Valitettavasti”, Brian puhui ensimmäisen kerran illan aikana, ”siitä tuli jotain mihin ei tarvita ääntäni.” Suurin osa naispuolisista faneistamme protestoi. ”Mutta”, Brian nauroi, ”ainakin saan pienen tauon tanssimista varten!” Se piristi heitä. Pyöritin silmiäni ja vilkaisin ohimennen Annaa. Miten hän kesti näitä naisia jotka kuolasivat hänen miehensä perään?
”Ja”, Anna heitti väliin, ”tämä laulu on kirjoitettu Gunshot Residuen kanssa, joten he laulavat kanssamme.”
”Kuitenkin varoituksen sana”, sanoin, kun Tobie ja hänen sisarensa Kat astuivat lavalle. ”Tämä ei ole samanlainen kuin suurin osa kappaleistamme. Tämä on hyvin optimistinen ja tehty tanssimista varten.” Porukka ratkesi myrskynomaisiin suosionosoituksiin; yksiin illan parhaisiin.
Hmm, ehkä he ovat kyllästyneet samoihin vanhoihin ”särjit-sydämeni-ja-nyt-laulan-siitä” -lauluihin. No jaa.
”Selvä, eli tämä on 'Rockstar'!” ilmoitin.
Musiikki alkoi ja Anna, Tobie, Kat ja minä aloimme tanssia ja hyppiä ympäri lavaa. Gunshot Residuen kaksi muuta jäsentä – Ianto, Tobien kumppani, ja Owen, Katin kumppani – alkoivat tanssia Brianin ja muutaman ihmistanssijan kanssa sivuilla, odottaen aikaansa tulla ja tanssia kanssamme.
(Oooh) Tell me what you think you're lookin at,
(Noo) So I think I'm Queen Elizabeth,
(Oooh) And now I'm stuck inside your memory,
(So) That's why it's so hard to get rid of me
I'm incredible, so unforgettable,
So no one can take my place
I'm unbreakable, highly flammable,
So girl get out my facePojat tulivat lavalle ja ottivat paikkansa vierestämme.
Oh my god I'm going crazy
Maybe 'cause were so amazing
Everybody in there dazin'
That's the reason why they're hatin',
Treat us like some superstars
And only cause that's what we are
You know we're going really far
And ya'll ain't even heard it allMe olimme vähällä mennä pitemmälle miesten kanssa tässä vaiheessa. En voinut muuta kuin ajatella kuinka vanhaa Bella Swania ei olisi ikinä voinut saada kiinni tekemästä mitään tällaista kenenkään kanssa. Mutta se oli vanha Bella; uusi Bella ei välittänyt mitä teki.
You hate cause I'm a rockstar, a rockstar,
A pretty little problem, uh-huh,
You hate cause I'm a rockstar, a rockstar,
A pretty little problem, uh-huh,
You hate me cause I'm everything that you ever wanted to be
And that I'm lying cause I love it when you lookin at me
Cause I'm a rockstar, a rockstar,
I said that I'm a rockstar, a rockstar,
(Keep lookin at me)Tanssiminen oli jännittävää! Pystyin kuulemaan sydämeni sykkeen rintaani vasten – valmiina räjähtämään koska tahansa. Ilmeisesti ystävänikin kuulivat sen, koska kaikille tuli tarve saada katsekontakti kanssani ja vinkata silmää. He tiesivät, että tämä oli ainoa keino saada ajatukseni pois menneisyydestäni Cullenien kanssa.
(Wow) It seems to me like I was botherin'
(How) cause I make walkin look like modelin
(How) it ain't my fault the boys keep followin'
(wow) if you were better he wouldn't be wonderin'
I'm incredible, so unforgettable,
So no one can take my place,
I'm unbreakable, highly flammable,
So girl get out my face
Oh my god I'm going crazy
Maybe 'cause I'm so amazing
Everybody in there dazin'
That's the reason why they're hatin'
Treat us like some superstars
And only cause that's what we are
You know we're going really far
And ya'll ain't even heard it all
You hate cause I'm a rockstar, a rockstar,
A pretty little problem, uh-huh,
You hate cause I'm a rockstar, a rockstar,
A pretty little problem, uh-huh
You hate me cause I'm everything that you ever wanted to be
And that I'm lying cause I love it when you lookin at me
Cause I'm a rockstar, a rockstar,
I said that I'm a rockstar, a rockstar,
(Keep lookin at me)Vähän ajan päästä pojat menivät takaisin lavan taakse ja antoivat meidän tyttöjen tanssia keskenämme. Loppujen lopuksi tämä oli tyttöjen laulu.
(Ladies) we're Prima J you know it
We're not afraid to show it
We hold our crown and that's right
It can't stop us now
The cloud we're on is golden
They can't fix what's not broken
Don't act like ya'll don't know
What's bout to happen now
You hate cause I'm a rockstar, a rockstar,
A pretty little problem uh-huh,
You hate cause I'm a rockstar, a rockstar,
A pretty little problem uh-huh
You hate me cause I'm everything that you ever wanted to be
And that I'm lying cause I love it when you lookin at me
Cause I'm a rockstar, a rockstar,
I said that I'm a rockstar, a rockstar,
You hate cause I'm a rockstar, a rockstar,
A pretty little problem uh-huh,
You hate cause I'm a rockstar, a rockstar,
A pretty little problem uh-huh
You hate me cause I'm everything that you ever wanted to be
And that I'm lying cause I love it when you lookin at me
Cause I'm a rockstar, a rockstar,
I said that I'm a rockstar, a rockstar,
(Keep lookin at me)Otin paikkani ryhmän edestä mikrofonin kanssa ja sanoin parhaalla hienostelevalla – nyt viettelevällä – äänelläni: ”Miksette ota kuvaa? Se kestää kauemmin.”
Meteli oli niin kova, että vampyyrit näyttivät siltä kuin heidän päänsä räjähtäisivät – mutta samalla he virnuilivat kuin idiootit.
”Joten oletammeko että piditte tuosta kappaleesta?” Kat kysyi, ja luulen että hän virnuili enemmän kuin me muut. Lisää hurrausta.
”No, hyvä tietää”, Tobie nauroi. ”Nyt The Unwanted pitää pienen tauon sillä aikaa kun rakas sisareni ja minä esitämme bändimme kanssa pari kappaletta.” Yleisössä aaltoili yhdistelmä pettymyksen huudahduksia ja iloisia hurrauksia. Tobie ja Kat voihtoivat katseet ja kohauttivat vähän olkiaan. Ilmeisesti kaikkia ei voi miellyttää.
”Rauhoittukaa”, vaimensin heitä. ”Emme ole poissa kuin ihan ketken, ja uskokaa minua; ette edes tule huomaamaan.” Kuului muutama erimielisyyden huudahdus, mutta Kat hiljensi ne nopeasti isolla mulkaisulla, joka toistettiin valtavalla näytöllä takanamme.
”Onko minun ymmärrettävä ettette halua kuunnella meitä?” hän puhisi. Yleisö teki selväksi ettei kyse ollut siitä.
”No lopettakaa sitten valittaminen!” Kat huusi edelleen mulkoillen. Näin kuitenkin hänen kasvoillaan omahyväisen virnistyksen. Niin näkivät kaikki muutkin; kaiken kaikkiaan sitä ei voinut olla valtavalta näytöltä huomaamatta.
Lähdimme bändini kanssa lavalta vilkuttaen yleisölle. Tapasimme turvamiehet takahuomeessa, samoin kuin Gavinin ja hänen vaimonsa. Meidät saatettiin pukuhuomeeseen, jossa pitäisimme puolen tunnin ”tauon” ennen kuin palaisimme lavalle. Vaikka Anna ja Brian eivät tarvinneet lepoa, he luulivat että minä tarvitsin – he olivat siitä hyvin itsepintaisia. En välittänyt siitä paljoakaan, se tarkoitti sitä että sain lepuuttaa jalkojani.
Kun olimme pukuhuoneessa, Gavin kertoi uutiset. ”Inhoan sitä että joudun kertomaan tämän teille”, hän aloitti. O-ou. ”Mutta joukko faneja on hankkinut backstage-liput ja heitä on aika paljon – joten jouduimme jakamaan heidät ryhmiin.” Isot ryhmät tarkoittivat vain yhtä asiaa. Me voihkaisimme – äänekkäästi. Tämän tauon olisi pitänyt olla juuri sitä: tauko! Ei mikään ”tule ja tapaa” -tapahtuma.
”Tiedän, tiedän”, Gavin hymähti pitäen käsiään ylhäällä ''mitä muka voin tehdä'' -ilmaisuna. ”Ryhmän ensimmäinen osa on täällä muutamassa minuutissa, joten olkaa valmiina.”
Annoimme periksi ja nyökkäsimme. Me rakastimme fanejamme, ihan totta. Mutta sillä hetkellä halusimme vain rentoutua, vitsailla ja valmistautua esitykseen toiseen puoliskoon. Sitä paitsi tämä oli yleensä sitä aikaa kun sain syödä ystävieni katseen alla. Sen jälkeen kun Cu –
he olivat katselleet minua, olin tottunut siihen eikä se enää vaivannut minua. Paljoa. Anna meni täysin liikkumattomaksi ilmeettömine kasvoineen, sitten hän loikkasi luokseni ja hyppäsi syliini. Katsoin häntä hämmentyneenä ja vähän vaikeasti.
”Eh...”
”Tässä!” hän huudahti ja antoi minulle donitsin. Oi! Suosikkini!
”Kiitti!” Nappasin herkullisen donitsin hänen kädestään ja söin ison palan.
”Eipä mitään”, hän sanoi olkiaan kohauttaen. ”Näin että meillä on noin viisi minuuttia aikaa ja ajattelin että siinä ajassa sinun olisi vähintäänkin saatava jotain suuhunpantavaa.”
”Hän ei myöskään tahdo kuunnella valitustasi siitä että sinulla on nälkä”, Brian tirskui. Anna löi häntä olkapäähän ja murjotti.
”Aw, minäkin rakastan sinua, Anna!” tuhahdin.
”No, sinä kyllä valitat aika paljon kun olet nälkäinen”, hän puhkui. ”Puhumattakaan siitä että sinusta tulee aika kelju.”
”Mitä voin muka sanoa?” kohautin olkiani virnistäen. ”Olen vain ihminen.” Kolme minuuttia myöhemmin kuulimme koputuksen ovella ja Gavin astui sisään virnistellen.
”Oletteko valmiita?” Jep. Hän todellakin nautti tästä.
”Mitä luulet?” Brian näpäytti.
”Opi elämään sen kanssa, he ovat täällä”, Gavin nauroi. Hän viittoi meitä istumaan pöydän ääreen, jonka lava-apulaiset olivat tuoneet meille nimikirjoitusten jakoa varten.
Kun olimme asettuneet paikoillemme, Gavin avasi oven ja valtava tulva faneja rynni sisään. Viiden minuutin, kahden hajoitetun vesipullon ja käsikrampin jälkeen meidät vihdoin jätettiin yksin. Anna ja Brian vaihtoivat vaatteita ja päättivät mennä pikaiselle metsästysreissulle läheiseen metsään ennen paluuta lavalle.
Olin selkä ovelle päin, kasvot kohti maskeeraajaa joka kosketti kasvojani, enkä kiinnittänyt lainkaan huomiota siihen, mitä takanani tapahtui. En, ennen kuin kuulin äänen. En olisi ikinä uskonut kuulevani sitä ääntä uudelleen.
”Bella?” Hypähdin tuolillani silmät kiiluen säikähdyksestä.
Ei. Se ei voinut olla! Ei hän!
”Bella?” toinen paljon kaipaamani musikaalinen ääni kysyi arasti. Kieltäydyin kääntymästä. En voinut kohdata hitä. En nyt. En koskaan.
”Bella kiltti”, hänen äänensä rukoili. ”Katso minua. Katso meitä.”
”Kultaseni, vastaatko heille vai kutsunko turvamiehet?” maskeeraaja kysyi kurtistaen vähän kulmiaan.
”Ei. Ei, se on okei, Mary”, sain sanotuksi. Hän katsoi minua skeptisesti muttei painostanut. En vieläkään kääntynyt.
”Bella?” Antaa Carlislen yrittää toimia rauhantekijänä.
Vihdoin käännyin huokaisten ja katsoin heitä, kieltäytyen katsomasta ketään liian pitkään. ”Hei”, henkäisin. Heidän katseissaan oli sääliä ja surua.
Sääliä.
En tarvitse sääliä.
Ja surua tarkalleen ottaen mistä?
Olivatko he surullisia koska olivat jättäneet minut vai siksi että minusta oli selvästi epämukavaa olla heidän seurassaan? Ei, ei se niin voinut olla. He eivät voineet olla surullisia siksi että jättivät minut. Tai siis, hehän jättivät minut! Omia rakkaitaan ei jätetä.
Vakuuttuneena siitä että itse asiassa tunsin heidät, Mary lähti huoneesta nopeasti, vilkaisten Culleneita epämukavasti kulkiessaan ohi. He selvästi edelleen pelottivat toisia ihmisiä.
”Kuinka olet voinut, Bells?” Emmett kysyi pehmeästi.
Kuinka olen voinut? Kuinka hän luulee minun voineen! He jättivät minut! Minä olin – ja olen edelleen – rikki! Tunnen ettei minua rakasteta, että he vihaavat minua. En ole ollut sama sen metsässä vietetyn päivän jälkeen. En usko että tulen koskaan olemaan. Tahdoin huutaa sen, kiljua. Mutta en tehnyt sitä.
”Mitä ilmeisimmin olen voinut hyvin”, sanoin viitaten ympäri huonetta. Emmett vain nyökkäsi hyväksyen vastaukseni.
”Bella, olen kaivannut sinua niin paljon!” Alice itki. Hän juoksi luokseni ja kietoi kätensä kaulaani. Minä jäykistyin. Tuntiessaan sen Alice nopeasti irroitti otteensa ja astui taaksepäin satutettu ilme kivettyneillä kasvoillaan.
Satutettu? Miksi hän tunsi itsensä satutetuksi reaktiostani? Mitä hän oikein odotti? Luuliko hän että kietoisin käteni hänen ympärilleen ja rukoilisin että hän jäisi luokseni? Itkisin? Mitä hän halusi? Olen iloinen että satutin häntä. Hän satutti minua, enkö minäkin voi satuttaa häntä?
”Bella...” Alice sanoi.
”Luulen että teidän on aika lähteä”, sanoin lyhyesti. ”Toiset tulevat kohta, ja palaamme lavalle millä hetkellä hyvänsä.”
He kaikki vain katsoivat minua shokissa, epävarmoina siitä mitä piti sanoa. He eivät selvästikään olleet odottaneet minun reagoivan näin. Jasper varmaan tunsi vihamielisyyteni ja kiukkuni, sillä hän hätkähti ja otti pari askelta kauemmas. Halusin virnistää, mutten sallinut sitä itselleni. Jasper koko perheestä ei ollut satuttanut minua. Emme olleet tulleet läheisiksi (kuten emme minä ja Rosaliekaan) joten hänen lähtemisensä ei ollut sattunut yhtä paljon kuin muiden. Halusin hänen ymmärtävän sen – en vain tiennyt kuinka.
Juuri silloin lava-apulainen tuli huoneeseen.
”Viisi minuuttia, neiti Swan”, hän hymyili. Sivuutin hänet pienellä nyökkäyksellä.
”Bella kiltti”, Edward rukoili. ”Puhu meille.”
”Miksi minun pitäisi, Cullen?” Hän hätkähti sukunimen käytölle. He kaikki hätkähtivät. ”Mitä olen muka sinulle velkaa niin että minun pitäisi lopettaa se mitä olen tekemässä ja vain kuunnella mitä sinä haluat sanoa? Kuulin kyllä mitä sanoit siellä metsässä; minun ei tarvitse kuulla sitä uudestaan.” He eivät liikkuneet. ”Häipykää”, ärjähdin kiristellen hampaita.
”Mutta”, Edward aloitti.
”Riittää, lapset”, Esme vetosi. Hän katseli minua niin täynnä kipua, myötätuntoa, surua ja itseinhoa, että tahdoin juosta hänen luokseen ja sanoa etten tarkoittanut sitä. Että kaipasin häntä ja että yhä rakastin häntä, rukoillen ettei hän enää jättäisi minua. Mutta pysyin järkähtämättömänä, enkä antanut periksi heikkouden hetkelleni.
”Yksi minuutti, neiti Swan”, apulainen sanoi huoneeseen uudelleen.
Työnnyin heidän ohitseen, välittämättä sanoa heille mitään muuta peläten ääneni sortumista ja kyynelten tulemista koska olin pidellyt niitä jo liian kauan.
Näin Annan ja Brianin lavan verhojen takana kun he tulivat takaisin metsästysreissultaan. He huomasivat että olin mieli maassa, mutta ravistin päätäni osoittaen että kertoisin heille myöhemmin. Nyt ei ollut sen aika. Kun Gunshot Residue lopetti, palasimme lavalle aloittaaksemme toisen puolikkaan sen illan konsertista.
Katsoin yleisöön toivoen kaikkea toivoa vastaan etteivät he olisi näkökentässäni. Ei niin hyvää onnea. Ilmeisesti manageri oli ottanut kaikki VIPt ja asettanut heidät lavan eteen heille varatuille paikoille. Hienoa, minun olisi tarkoin varottava luomasta katsekontaktia heihin koko loppuillan aikana.
”Oliko ikävä?” kysyin. Yleisö tuli hulluksi. ”Tulkitsen tyon kylläksi.” Lisää huutoa.
”Tämä kappale on Someone wake me up”, minä ilmoitin. ”Ja se on kirjoitettu kolme vuotta sitten kun ensimmäisen kerran tapasin Annan ja Brianin.”
”Tämä tyttö kirjoitti sen kokonaan itse!” Anna hihkui. Vilkaisin häntä. ”Olen niin ylpeä hänestä!” Hän muka-pyyhkäisi kyyneleen poskeltaan.
”No haha”, mutisin vilkaisten häntä törkyisesti. ”Joka tapauksessa toivon että pidätte siitä.”
We got the same friends
We're gonna have to see each other eventually
So won't you tell me how we're gonna deal with that
(how we're gonna deal with that, how we're gonna deal with that)
My CD's are at your place
And you know I'm gonna have to pick 'em up
So won't you tell me how we're gonna deal with that
(how we're gonna deal with that, how we're gonna deal with that)Hassua. Se ei ollut molemminpuolista. Se oli kaukana molemminpuolisesta. Minulla ei ollut edes vaihtoehtoa, Edward otti sen minulta pois.
It feels just like I'm going crazy
I guess that this is breaking up
And now not even you can save me
Will someone wake me up?
(Someone wake me up)
Never thought that we'd go under
I guess we won't be making up
And if this is a dream I wonder,
Could someone wake me up?
(Someone wake me up)Monta kertaa olin rukoillut että Jumala antaisi tämän olla vain iso painajainen ja että heräisin siitä pian. Mutta melkein neljän vuodenkaan jälkeen en ollut vielä herännyt.
I still have your old shirt
You know the one I said I'd thrown away?
I put it on when I went to bed last night
(I went to bed last night, I went to bed last night)
Baby, is this where our story ends
When I turn out the light
Fantasy and reality fightKyllä, minulla oli vielä hänen vanha paitansa. Se oli ainoa asia joka heiltä jäi, sillä sillä hetkellä kyseinen paita oli sullottuna alusvaatelaatikkooni jottei Charlie löytäisi sitä. Nukun vieläkin se päälläni.
It feels just like I'm going crazy
I guess that this is breaking up
And now not even you can save me
Will someone wake me up?
(Someone wake me up)
Never thought that we'd go under
I guess we won't be making up
And if this is a dream I wonder,
Could someone wake me up?
(Someone wake me up)
Even though it's over now, it still kills inside
'Cause for so long you have been my life
It feels just like I'm going crazy
I guess that this is breaking up
And now not even you can save me
Will someone wake me up?
(Someone wake me up)
Never thought that we'd go under
I guess we won't be making up
And if this is a dream I wonder,
Could someone wake me up?
(Someone wake me up)
oh, baby you were my first time
I will always keep you inside
(Someone wake me up, someone wake me up)
Someone wake me up
(Someone wake me up, someone wake me up)
Someone wake me upOlin ylpeä itsestäni. Koko laulun aikana en ollut vilkaissutkaan heihin päin.
”Seuraavan laulun minä ja Anna keksimme sen jälkeen kun olimme vähän keskustelleet entisistä poikaystävistämme”, nauroin.
”Pojat, olen aika varma että jopa te voitte eläytyä tähän”, Anna lisäsi.
”Jep”, myönsin. ”Koska meillä kaikilla on menneisyydessäme ainakin yksi sydäntenrikkoja.”
”Näin ollen nimi on All Hail the Heartbreaker”, Anna ilmoitti. Owen aloitti ensimmäiset soinnut kitarallaan. Brian tulisi myöhemmin rummuilla mukaan.
I had the notion that you'd make me change my ways and
My bad habits would be gone in a matter of days
I had the feeling that you'd open up my eyes
To a whole new world that had since been in disguiseNiin hän teki. Niin he kaikki tekivät. He avasivat silmäni kokonaiselle maailmalle, jota ei ollut olemassakaan ennen kuin tapasin heidät. Maailmalle, josta taistelin kovasti ettei minun koskaan tarvitsisi päästää irti.
But that day will most likely never come for me
And it's just my luck to end up getting stuck
To everything you areyou were ever here so far
So tonight I'll sit and pick apart your pictures
And over analyze your words
But the truth is that I've never fallen so hard
It's taking everything in me
Just to forgetEn osaa sanoa kuinka monta yötä valvoin itkien, selaillen läpi koulun vuosikirjaa jonka Angela oli antanut minulle tajuttuaan että Edward oli vienyt minulta kaikki kuvansa. Tai kuinka olin pysynyt hereillä koko yön ja miettinyt jokaista Edwardin minulle koskaan sanomaansa sanaa päässäni kuin se olisi ollut rikkinäinen levy.
Ja kyllä, se oli ottanut koville. Se oli ottanut niin koville, etten voinut koskaan olla toisen miehen kanssa. Edward oli varastanut sydämeni ja piti sitä mukanaan, vaikka kuinka yritti kieltää sen.
I had the notion that you'd make me forget the world
But your indecisive mind shows me that
You are "just another guy"
I had the feeling that those looks you gave me were real
What if I ripped your heart apart at the seams
Maybe then you'd know how I feelVoi, kuinka hän repi sydämeni irti rinnastani ja raateli sen saumoistaan niin, ettei sitä voinut enää korjata. Voi kuinka toivoinkaan että voisin saada hänet tuntemaan edes pienen osan siitä tuskasta jonka tunsin sinä päivänä kun hän minut jätti.
But that day will most likely never come for me
And it's just my luck to end up getting stuck
To everything you areyou were ever here so far
So tonight I'll sit and pick apart your pictures
And over analyze your words
But the truth is that I've never fallen so hard
It's taking everything in me
Just to forget
I can honestly say
That I never, ever, ever felt this way
Your lips, your eyelashes, your skin
These are the parts of your body
That cause my comatose to beginPelkkä hänen läsnäolonsa sai minut vaipumaan tajuttomuustilaan. Jopa nyt, kun toivoin ettei hänellä olisi enää sitä vaikutusta minuun. Vieläkin.
I can honestly say
That I never, ever, ever felt this way
Your lips, your eyelashes, your skin
These are the parts of your body
That cause my comatose to begin
I will sleep another day
I don't really need to anyway
What's the point when my dreams are infected
With words you used to say
I will breathe in a moment
As long as I keep my distance
I wouldn't want to go messing anything upJoka yö näen unta hänestä ja niistä sanoista jotka hän sanoi minulle metsässä. Hän vaani minua jokaisena elämäni hetkenä.
So don't go worrying about me
It's not like I think about you constantly
So maybe I do, but that shouldn't affect
Your life anymore
I knew it the moment you walked into the doorOkei, se oli vale, jonka olin nopeasti keksinyt laulua kirjoittaessani. Ajattelin Edwardia kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa. Jopa silloin kun en olisi halunnut.
So don't go worrying about me
It's not like I think about this constantly
So maybe I do, but that shouldn't affect
Your life anymore
I knew it the moment you walked into the door
I'll let you get the best of me
Because there's nothing else that I do well
I'll let you get the best of me
Because there's nothing else that I do well
I'll be the giver and you'll be the taker
I guess that's how this one's gonna go I'll be the giver and you'll be the taker
You've got me down on my knees and I proclaim
"All hail the heartbreaker"Lipsahdin ja katsoin Culleneita. He kaikki seisoivat siellä katsellen minua shokissa. Silmäni tavoittivat Edwardin silmät ja hengitykseni salpaantui. Hänen silmissään oli niin paljon tuskaa että halusin vetää hänet lähelleni ja vaatia häntä olemaan uskomatta mitään mistä lauloin. Torjuin hänen katseensa nopeasti, antamatta itseni antautua heikkoudelle. He jättivät minut. He ansaitsivat kaiken mitä saivat irti tästä konsertista.
