Nimi: Mailasankari ja melamies
Kirjoittaja: Merriadoc, minä siis. Yllättävää, sanoisin.
Genre: Humor, ainakin armaan betani mielipiteistä päätellen.
Paritukset: Random mies/nainen
Ikäraja: S
Beta: LoverDoll, rakas hoitsuni (entinen H.P Luvcraft)
A/N: Olavi<3
"...ja siinä olikin kodinhoitohuone. Tähän päättyi kierros rakennuksessa ja mikäli kenelläkään ei ole mitään sitä vastaan, voinemme poiketa katsomassa myös itse kylää. Ja jos talossa on jotain, mikä jäi mieltänne vaivaamaan, vastaan mielelläni kysymyksiin. Ei mitään? Kenelläkään? Hienoa."
Pieni sekalainen ryhmä asuntoesittelyyn tulleita ulkopaikkakuntalaisia kerääntyi tärkeilevän asuntoesittelijän johdolla eteisaulaan.
"Anteeksi. Anteeksi, mutta kerkeäisinkö mitenkään käydä veeseessä ennen kuin poistumme?" Pieni, pullea, hiukan vanhempi, mutta erittäin suloinen nainen punastui railakkaasti uskallettuaan puhutella pelottavan oloista esittelijää.
"Onko rouvan aivan pakko? Meillä on suunniteltu ja tarkasti kellon kanssa ajoitettu kierros, ylimääräisiin turhuuksiin ei ole aikaa", esittelijä, Olavi nimeltään, nyrpisti nenäänsä hienoisesti aivan kuin rouvan kysymys olisi ollut henkilökohtainen loukkaus häntä kohtaan.
"Ei ole iso hätä, mutta sitäkin pakottavampi. Ihan vain pikapisulla kävisin."
Tuskaisena silmänsä sulkien Olavi heilautti kättään ja nainen lähti kipittämään kohti ylemmän kerroksen kylpyhuonetta. Hiukan etäämmällä tilannetta seurannut nuori pariskunta tyrskähteli nyrkkeihinsä.
****
"Noniin, onko muilla tarvetta päästä tyhjentämään rakkoaan, vai pääsemmekö kenties nyt jatkamaan matkaa? Pääsemme? Hienoa.
Kävelkäämme tämän kadun eteläiseen päähän, niin saavumme koululle, jonka ehdottomasti haluan esitellä."
Ryhmä kerääntyi hiukan eksyneen näköisenä pihapolun päähän, kunnes matka katkesi kuin seinään.
"Tuota... eteläinen pää?" Nuori opiskelija uskaltautui huikkaamaan ovea lukitsevalle Olaville.
"Voi hyvä jumala, ainako minulle lähetetään ne tyhmimmät...", mies mutisi hiljaa itsekseen. "Kääntykää vasemmalle!"
****
"...sen lisäksi koulun edustusjoukkue on niittänyt mainetta ja palkintoja ympäri maata.
Itse rakennus on uudistettu vasta hiljattain. Viime kesänä rakennettiin lisäsii..."
"Anteeksi kun keskeytän, mutta mikä joukkue mahtaa olla kyseessä?" Samainen nuori opiskelija keskeytti ylpeän esittelyn.
"Joukkue...? Ah, niin. Mailasankarit. Lienette kuulleet jossain puhuttavan?"
"Eikun... Tarkoitin kyllä kysyä, että missä nämä... Mailasankarit... ovat kunnostautuneet. Missä lajissa?"
"Aa, vai niin. Anteeksi hupsutteluni, en ensin tajunnut kysymystänne. Melonta."
"Melonta?"
"Niin, se on Mailasankareiden laji. Ja suonette pienen omakehun anteeksi; Olen itsekin ollut Mailasankari nuorempana!"
Leveät hymyt suupieliään koristaen ryhmä jatkoi kierrosta odotettuaan ensin nuoren pariskunnan yhtaikaisen yskänpuuskan laantumista.
****
"Näin kierroksen lopuksi tahtoisin esitellä teille hyvän ystäväni, joka näin sivumennen sanoen on eräs kylän vaikutusvaltaisimmista miehistä. Hän on kylän oman melontaseuran kapteeni, puheenjohtaja ja kunniajäsen. Ja hän on kaiken tämän lisäksi vielä koulumme rehtori.
Hyvät ihmiset, tavatkaa herra Jouko "Melamies" Kankinen!" Olavin hitlerviikset suorastaan värisivät huonosti peitellystä innosta ja ihailusta, kun harteikas, hätkähdyttävän komea nuorehko mies astui esiin.
"Kiitos kauniista sanoista Olavi ja terve vaan kaikille. Minä olen siis Jouko. Olen täällä vastaamassa teidän kysymyksiinne, lähinnä kuitenkin koulua tai melontaseuraa koskeviin. No niin, siinähän on nuorella miehellä heti jotain kielen päällä! Olkaapa hyvä."
"Kyllä vain... Anteeksi röyhkeyteni, mutta onkohan herra Melamiehellä lapsia?" Riettaasti virnistävän nuorukaisen vaimo törkkäsi tätä käteen, muttei voinut täysin peittää omaa leveää hymyään.
"...Onhan minulla ihan mukava perhe. Kuusi lasta, kaunis vaimo ja hevonen." Melamies oli aluksi hyvin hämmentyneen näköinen, mutta kun yhdisti kikattelevan pariskunnan kysymyksen laatuun, punastui täysin. Paidan kaulukseen asti hänen ihonsa hehkui kirkkaanpunaisena. "Hmm, tuota... niin... O-onko kenelläkään kysyttävää seurasta tai koulusta? Ei taida olla. Minun täytyykin tästä rientää... kokoukseen.
****
"Tiedätkö, hani, tällaiset ahdistuneet kylänmiehet saavat minut käymään... kuumana."
"Grauh."
"Että jos vaikka mentäisiin tuonne, you know?"
"Oh, iso, tuhma melamieheni!"
Kiitän jo etukäteen teitä rakkaita lukijoita, jotka annatte sitä kommenttia. Eikös juu?
