Kirjoittaja Aihe: Tuodaan joulu meidän kotiin | S | raapalesarja 4/4  (Luettu 3390 kertaa)

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 818
  • "Dream life over real life, that's my motto."
Title: Tuodaan joulu meidän kotiin
Disclaimer: JKR omistaa hahmot ja potterversumin.
Author: it's meh Odoshi

Paring: Ron Weasley/Draco Malfoy
Genre: draama, romance, joulufiilistely, pikku haikeutta
Rating: S korkeintaan
Summary: Ronin ensimmäinen joulu yhdessä Dracon kanssa.

A/N (2010): Ensimmäinen Ron/Draconi ja omistettu täysin Ruskapojalle, joka rakastutti mut tuohon paritukseen! Häelle oon vielä luvannut pidemmänkin Ron/Dracon, mutta tämä menkööt alkupalana, koska näistä oli vain pakko kirjoittaa (tarkoitus oli kirjoittaa kuolareista, mutta fiilis on nyt eri). Spurtissa oon nelkä rääpälettä jälessä, joten ajattelin suosiolla tehdä ketjun ja yrittää kirjoittaa kaikki tämän päivän aikana, kokeillaan kerkiänkö. Samaan viestiin ovat tulossa, joten tässäpä teille jouluista Ron/Dracoa! ;>Ja tosiaan otsikko on keksitty jostain sattumanvaraisesta joululaulusta näin paremman puutteessa...
Challanges: Slash10, Spurttiraapale II, kierros 7 (ke-la) ja Jouluhaaste IV

A/N (2016): Kuusi vuotta myöhemmin sain tämän kirjoitettua loppuun, kun viimeinen raapale uupui. :D Nyt se on täällä ja onhan tässä kivoja nostalgia viboja. Olkaa hyvät, nyt saatte nauttia myös lopetuksesta.



Osa I: Kirje kotiin 200 sanaa

Ulkona oli vielä pimeää, kun punapää kohotti katseensa lasin läpi hyiseen talvimaisemaan. Talvi toi hänelle liikaa muistoja, liikaa tunteita pinnalle. Hän ei voisi, ei edes haluaisi unohtaa. Ympärille kietoutuvat kädet toivat lämpöä hartioille, saivat hänet kohottamaan katseensa.

”Ron, onko kaikki hyvin?” vaaleahiuksisen uninen kysymys herätti punapään mietteistään. Toisen olan kohautus ei ollut riittävä vastaus ja Draco kohotti kysyvänä, hieman ankarana kulmiaan.
”Idiootti, kerro, jos sinulla on jokin ongelma?”
”Ei minulla mitään ongelmaa ole”, Ron tuhahti vaivaantuneena ja antoi katseensa harhailla takaisin talvimaisemaan; lumen peittämä asfaltti, ikkunaan tarttuneet jäähileet näkyivät selkeinä hämärässäkin.
”Jouluun on enää 14 päivää, mitä haluaisit lahjaksi? Voisin käydä tänään kaupungissa”, Dracon uniset sanat hipoivat toisen pojan korvia, saivat pään painautumaan käsiin ja murahtamaan hiljaa.
”En mitään.”

Kahvin valmistuminen sai Dracon luovuttamaan poikaystävänsä ongelman suhteen ja suunnisti raahautuvin askelein keittiötä kohden. Kahvikupin kolahdus kertoi Ronille Dracon aloittaneen lehden lukemisen ja pian kuuluikin muutama kahahdus Päivän Profeetan sivujen liikuttelusta.

Punapää haroi muutaman kerran hiuksiaan ja vilkaisi kätensä alle piilotettua kirjettä alakuloisesti.

Hei äiti,
en tule jouluksi kotiin.


Kirjeen aloitus oli lyhyt ja siirtyi nopeasti asiaan, mutta muuta Ron ei ollut saanut aikaiseksi, vaikka oli yrittänytkin. Hän ei osannut pukea sanoiksi asiaa, että viettäisi ensimmäistä kertaa joulunsa muualla – yhdessä Draco Malfoyn kanssa.



Osa II: Joulu ostoksilla 300 sanaa

Kaduilla kulkevat ihmiset liikkuivat nopeasti kaupasta toiseen, kantaen mukanaan kasseja täynnä joululahjoja ja mahdollisesti myös jouluherkkuja. Piparien tuoksu levisi kaduille läheisestä leipomosta ja sai Dracon miettimään, pitäisikö hänenkin käydä leipomossa.
Jästien ympäröimänä hän kuitenkin kieltäytyi jättäytymästä heidän joukkoonsa ja suunnisti Lontoon katuja pitkin kohti Vuotavaa noidankattilaa, josta pääsisi Viistokujalle, kantaen mukanaan vain muutamia jästikaupoista ostettuja tavaroita.

*

Eteen avartuva Viistokuja oli koristeltu jouluisasti, kauppojen ikkunoihin oli kiinnitetty useita mainoksia
alennuksista ja räiskyvä 10 kaljuunan huispausvaruste alennus sai Dracon astumaan sisälle liikkeeseen.

”Hyvää päivää, oletteko joululahja ostoksilla?” kuului Dracoa vain muutaman vuoden vanhemman pojan ystävällinen tervehdys pojan astuessa kaupan lämpimiin sisätiloihin. ”Tavallaan. Katselen vain”, Draco vastasi laiskasti jättäen myyjän omaan arvoonsa, häntä ei kiinnostanut tuputetut liian yleiset joululahjat, etenkin jos myyjä luulisi hänen etsivät jotain tyttöystävälle.

Mitään mielekästä huispaus-liikkeestä ei löytynyt, vaikka se olikin antanut Dracolle jonkunlaisen idean Ronin joululahjaan. Hän ei ostaisi ainakaan mitään tavallista.

Mikähän silläkin taas on ongelmana, Draco pohti hiljaa mielessään, välittämättä ympärillään risteilevistä velhoista ja noidista. Punaisten hiuksien välähdys väen tungoksessa sai kuitenkin luihuisen nostamaan katseensa eteenpäin. Katseen harhailtua hetken hän huomasi joukon punahiuksisia velhoja ja noitia, jotka epäilemättä olivat Weasleyt. Molly Weasley – Ronin äiti hääräsi kauppakassien kanssa, miehensä katsellessa vierestä kuunnellen nuorimmaisen tytön nopeaa puhetta vanhimmalle veljelleen, jonka seuralaisena Draco huomasi olevan saman tytön kuin vuosia sitten kolmivelhoturnajaisissa. Tyttö oli helppo tunnistaa Fleur Delacouriksi.

Weasleyden perhe - verenpetturit, Draco pohti mielessään muistaen samalla vuosia kestäneen riidan heidän sukujensa välillä. Ron ei ollut vieläkään uskaltanut kertoa vanhemmilleen suhteestaan Dracoon, eikä poika pitänyt sitä oikeastaan mitenkään huonona asiana, ennen kuin nyt luuli ymmärtävänsä asioiden merkityksen.

Hetken mielijohteesta Draco otti muutaman reippaan askeleet kohti perhettä, välittämättä ohikulkijoiden oudoksuvista katseista hänen kohottaessa kasvonsa pieneen hymyyn puhuessaan juuri saavuttamalleen perheelle: ”Hei, Weasleyt...”

*

Draco kietoi kätensä viltin alle käpertyneen Ronin ympärille ja painoi pienen suudelman edelleen murjottavan Ronin poskelle.

”Löysin sinulle upean joululahjan.”



Vain yksi päivä jouluun 250 sanaa

Nukkuvan blondin kasvot näyttivät rauhalliselta, eikä Ron voinut olla jäämättä katsomaan niitä pieneksi hetkeksi. Hän painoi suudelman poikaystävänsä poskelle ja nousi hiljaa sängystä, auringon säteiden värjätessä huoneen vaaleita seiniä.

Hän antoi jalkojensa kuljettaa keittiöön ja huomasi ikkunan takana istuvan pöllön, jonka meripihkan väriset silmät tuijottivat uteliaina. Ron aukaisi ikkunan ja pöllö lehahti sisään huoneeseen. Varovaisin ottein hän irrotti pöllön jalkaan sidotun kirjeen ja avasi sen tärisevin käsin huomatessaan äitinsä käsialalla kirjotetun nimensä.

Hei Ron,
toivottavasti voit hyvin. Vietä joulu siellä, missä sinä haluat. Olethan iso poika jo, vaikka tietysti minä ja isä haluaisimmekin sinut edes käymään. No ei sille mitään voi, että te lapset kasvatte niin nopeasti. Nähdään pian.

Molly Weasley

ps. Terveisiä Ginnyltä ja Harryltä sekä isältäsi.


Kirje sai Ronin hymyilemään, vaikka se tekikin hänet osittain haikeaksi. Ympärille kietoutuvat kädet saivat Ronin hätkähtämään ja huomaavan Dracon nousseet hiljaa ylös sängystään, platinanvaaleat hiukset sekoittuneena nukkumisesta. ”Huomenta, rakas.”

”Onko tuo äidiltäsi?”
”On. Jään tänne jouluksi”, Ron vastasi huomaten itsekin pienen äreyden äänessään.
”Siinä lukee, että nähdään pian”, Draco totesi osoittaen kädellään kirjettä saaden Ronin vain hymähtämään hiljaa. Draco päästi poikaystävänsä irti halauksesta ja alkoi keittämään jouluisasti koristellussa keittiössä heille molemmille aamukahvia.

*

”Olet idiootti, Weasley”, Draco totesi lähinnä laiskan kuuloisesti huomatessaan punapään tarkkailevan ikkunasta hiljalleen satavia lumihiutaleita. Kun Ron ei reagoinut, hän päätti jatkaa lausettaan korottaen hieman ääntään: ”Älä mökötä, kun joulu on jo huomenna.”

Hän kahmaisi Ronin syliinsä ja painoi pieniä suudelmia tämän kaulalle saaden pian toisenkin hymyilemään ja vastaamaan suudelmiin. ”Voisin antaa yhden joululahjoistani sinulle jo etukäteen”, Draco kuiskasi.
« Viimeksi muokattu: 28.10.2016 18:15:58 kirjoittanut Odo »
Life is strange sometimes, wouldn't you say?
I know it isn't easy, but nothing worthwhile ever is...



It was a dream, a perfect image of a life that turned out to be.
Just a moment, lost with me

Ruskapoika

  • Kivikuorinen
  • ***
  • Viestejä: 1 539
  • Mock me.
Vs: Tuodaan joulu meidän kotiin, K-7 | 1 / 4
« Vastaus #1 : 11.12.2010 15:28:50 »
AAAAAaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa *pomppii pitkin seiniä ja aawwittelee, kuinka sulonen tää kaksikko voi olla*

Ähem, niin sitä järkevää kommentointiakin toki. ;D Dron on joku niin min OTP-slashparitus (femmestä sitä sitten en osaa sanoakaan, ehkä Pansy/joku tyylinen), ettei rajaa ja rakastan näitä sulosia ficcejä, mitä niistä kirjotetaan. Ja miulle täysin omistettu. Kiitos pienoinen <3 min on varmaan aika turha kertoa, että toi sin kuvailu on just semmosta, joka tekee semmosen tunnelman, joka kantaa koko ficin tai tässä tapauksessa tuplaraapaleen lävitse. Ja joulusta haikeilua. Saanko seota täällä? :3

Lainaus
Hei äiti,
en tule jouluksi kotiin.
Ei tarvikaan! Ronin joulu dracon kanssa voi olla ihana mielenkiintonen <3

Ja hihihihihi, ihkutan vielä: sain alkupalaa Dronista <3<3
Hei homepää! Leikitäänkö sanahippaa, jos saatais aikaan tarinoita?

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 818
  • "Dream life over real life, that's my motto."
Vs: Tuodaan joulu meidän kotiin, K-7 | 2 / 4
« Vastaus #2 : 11.12.2010 17:24:14 »
EpikFeil, ääw ihanaa että eksyit sinäkin lukemaan tämän, vaikka tää nyt on näitä teinipoikaparituksia, vaikka niissäkin on helmensä (Ron/Draco addiktoitunut, syytä Ruskaa). :D Aa, ihanaa, että miellytti ja mullakin itse asiassa oli kuva siitä, että ne asuis vähän syrjemmässä, koska oon miettinyt Ronin kotia yhteen toiseen Ron/Dracoon, joten siinäkin on ideansa, vaikka tässä se ei oikein avarrukkaan vielä kovin hyvin. Anteeksi, että oon taas näin lyhyt sananen, kiitokset kommentista! :D

Ruskapoika, sinulle on turha mitään sanoa, kun olet ihan sekaisin. :D Mutta kiitokset, kun pidit ja saat seota ihan luvan kanssa, jos kerran oli niin hyvää tekstiä... :D Tyydyn nyt vain kiittelemään kommentista, kun en osaa mitään viisasta sanoa tuohon. x) Ja tottakai sulle omistettu hei, sä koukutit mun Droniin!

Ja Osa II luettavisas nyt ensimmäisessä viestissä!
Kaikki osat tulee ekaan viestiin, koska en jaksa eritellä.
Life is strange sometimes, wouldn't you say?
I know it isn't easy, but nothing worthwhile ever is...



It was a dream, a perfect image of a life that turned out to be.
Just a moment, lost with me

Ruskapoika

  • Kivikuorinen
  • ***
  • Viestejä: 1 539
  • Mock me.
Vs: Tuodaan joulu meidän kotiin, K-7 | 2 / 4
« Vastaus #3 : 11.12.2010 18:51:31 »
Aaw tui tui <3 Tohon taustalle sopi niin hyvin soimaan Suvi Teräsniskan tulkinta Varpunen jouluaamuna kipaleesta. Oon ihan sulaa vahaa täällä, vaikka noiden ötököiden (itikan, huutavan apinan (veljen esikoinen, tytär, n. 5v) ja toukka nyt kattoo vaan vierestä ja lättää käsiään lattiaa vasten) riehunta hieman häiritteekin keskittymistä, mutta musiikkia vaan kovemmalle niin kyllä tää tästä x) Pidin tämän raapaleen Dracosta. Kuten Epik jo totesi, niin siellä oli se sellainen pieni halveksiva pilke, mutta kuitenkin se pehmeä puoli, jonka kuvittelen tulevan esille parhaiten Ronin seurassa esille. Ja voin kuvitella hyvin mikä Dracon lahja Ronille on, mutta se tietysti on vaan min omia johtopäätöksiä.

Ja mitään minua kannata syyttää, vaikka siut koukutinkin siut Droniin! ::) Sehän oli vaan hyvä asia, sillä näistä kahesta ei oo koskaan liikaa ficcejä ja vielä tämmösiä sulosia niin oon ihan euforioissani täällä! <3 (kuis miulle on turha sanoo, mitään, kun oon ihan sekasin! o.o miehä oon sillon parhaassa höpötystuulella!! niin siis... joo, ehkä se on turha :'DD)

Kiitos tästä tokasta raapaleesta, mussukka :-*
Hei homepää! Leikitäänkö sanahippaa, jos saatais aikaan tarinoita?

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 818
  • "Dream life over real life, that's my motto."
Vs: Tuodaan joulu meidän kotiin, K-7 | 3 / 4
« Vastaus #4 : 20.12.2010 01:00:37 »
Epik, kiva että tunnelma miellytti ja sori oon ihan lyhyt sanainen nytten mutta ei voi mitään. :D  Joo mäkin mietin, että se meni aika nopiaan se, että Draco vaan tajus asioita, mutta ku multa loppu sanat kesken. Hups. :''D Ja näin, mutta kyllä viimoseen osaan tulee varmaan enemmän, olin tyhmä kun aloitin tän kirjoittamisen niin, että tää jää 4 osaiseksi siks jää selittelyt niin vähälle. Mut kiitti kommentista. :-*

Ruska, joo sä sekoot aina Dronista. :D  Mut se on kyllä ihana paritus ja kiva, että munkin kirjoittamana miellyttää. x) Ja nyt saat sen uuden tylsän luvun, koska multa tosiaan katos semmoinen punainen viksu lanka tän kirjoittamisessa kun oli se tauko välissä. Ois vaan pitänyt putkeen kirjoittaa. Ja sullekin kiitus kommentista. :-*

Ja uusi osa luettavissa nyt ensimmäisessä viestissä!
Kiitän myös muita lukijoita.
Life is strange sometimes, wouldn't you say?
I know it isn't easy, but nothing worthwhile ever is...



It was a dream, a perfect image of a life that turned out to be.
Just a moment, lost with me

Ruskapoika

  • Kivikuorinen
  • ***
  • Viestejä: 1 539
  • Mock me.
Vs: Tuodaan joulu meidän kotiin, K-7 | 3 / 4
« Vastaus #5 : 20.12.2010 01:11:54 »
Söpöö söpöö söpöö söpöö söpöö söpöö söpöö söpöö söpöö söpöö <3

Järkevän kommentoimisen jätän suoraan Epikin vastuulle, koska on semmonen olo, että "hhahaa, heitetään järkevyys poies vaan" -olo, joten tästä ei tuu mitään järkevää. Ja tiiän sen pystyvän siihen paremmin kun miun, joten ehkä ihan järkevääkin niin. Vai mitä luulet? :D Ron ja Draco ovat ehdottomasti IC:tä näissä. Tai ehkä Dracossa pilkistää sellainen hieman OoC:mäinen puoli, mutta vain hyvällä tavalla. Siinä jätkässä kuuluu Ronin kanssa olla tunnetta mukana, joten tuo OoC:mäisyys on vaan hyvästä. Kuka nyt jaksaa olla joku nirppanokka koko aikaa, jollain tyynellä naamiolla. Turhaaa : P Hihittelen tolle Mollyn kirjeelle, koska siitä paistaa niin läpi se Dracon lahja, mutta Ron vaan on tyhymä eikä tajuu. Tosin se voi johtua siitä, ettei se tierä perheensä ja poikaystävänsä kohtaamisesta. Ootan lauantain raapaletta innolla <3

Lainaus
Hän kahmaisi Ronin syliinsä ja painoi pieniä suudelmia tämän kaulalle saaden pian toisenkin hymyilemään ja vastaamaan suudelmiin.
Vielä kerran sanon, vaikka oon raiskannu tän sanan tän kommentin aikana: söpöö <3
Hei homepää! Leikitäänkö sanahippaa, jos saatais aikaan tarinoita?

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 818
  • "Dream life over real life, that's my motto."
Vs: Tuodaan joulu meidän kotiin, S | 3 / 4
« Vastaus #6 : 28.10.2016 18:13:10 »
Ruskapoika: Tämä osa ei ilmestynyt lauantaina, mutta eikö perjantai kuusi vuotta myöhemmin aja lähes samanasian? Ihana oli lukea sinun kommenttiasi näiden kaikkien vuosien jälkeen. Dron on kyllä edelleen täysi rakkaus.<3 Kiitos kommentista!

A/N: Tämän sarjan kolme ensimmäistä osaa on kirjoitettu kuusi vuotta sitten ja nyt tämä saa vihdoin päätöksensä, kun löysin tämän selatessani omia ficcejäni. Omistus menee edelleen Ruskapojalle, kuten kuusi vuotta sittenkin, ja pahoittelen että meni näin kauan ennen kuin päätös ilmestyi. :D Jännittävää hypäyttää jotain näin vanhaa uudestaan pintaan, mutta eihän tätä sovi poiskaan heittää. Joten olkaa hyvät ja armollisia, sillä tämä on ensimmäiseltä Finivuodeltani ja saatettu päätökseen näin paljon myöhemmin. Hyvää joulun odotusta kaikille!



Osa 4: Maailman paras joululahja 350 sanaa

Draco huomasi Ronin jälleen kerran ikkunan äärellä, kun joulupäivä koitti. Hänen poikaystävänsä tuijotti tyhjyyteen lasittunein silmin ja vaikutti, ettei Ron nähnyt ainoakaan lumihiutaleista, jotka laskeutuivat rauhallisesti lumen peittämälle pihamaalle.

Antaen toiselle omaa tilaa Draco laittoi kahvin tippumaan, enemmän kuin tavallisesti, ja nosti esille leipomosta ostamansa joulutortut. Ronin tukahtunut nyyhkäys sekoittui kahvipannun porinaan ja Draco ymmärsi, miten paljon Ronia satutti olla poissa perheensä luota.

”Ron... Piristy, nyt on joulu. Enkä ole vielä antanut lahjaasi”, Draco sanoi ja vilkaisi kelloaan, jonka oli saanut omalta perheeltään. ”Luulen, että lahjasi saapuu puolen tunnin sisään.”

Ron pakotti kasvoilleen hymyn ja lupasi olla iloisempi. Vakuutti, ettei mikään ole hätänä ja suuteli Dracoa sanojensa vakuudeksi, mutta kyllä Draco tiesi. Hän oli seurannut Ronia koko tämän kouluiän ja oppinut tuntemaan häntä jo silloin – vielä enemmän, kun he olivat haudanneet sotakirveen ja löytäneet toisistaan kumppanin.

Kahvi jäähtyi jälleen kuppiin, kun Ron keskittyi miettimään perhettään, vaikka mies juttelikin poikaystävänsä kanssa. Draco vilkuili kelloaan ja ulko-ovea odottavaisesti ja pyrki pitämään itsensä innostuneena. Heidän kuusensa alla oli jo muutamia lahjoja ystäviltä ja heiltä toisilleen, mutta hänen lahjansa olisi parempi. Parhain, tai niin hän ainakin toivoi.

Kellon lyödessä kaksitoista Draco ei voinut kieltää itseään harmistumasta. Hän oli jo valmis paljastamaan koko jutun Ronille, joka oli kaivanut esille velhoshakin viedäkseen ajatuksensa muualle. Mutta kymmenen minuuttia yli, juuri, kun Draco oli kertonut haluavansa puhua ovikello soi.

”Mene avaamaan, minä laitan  nappulat valmiiksi”, Draco sanoi. ”Varmaan jotain lapsia myymässä pipareita. Luulisi, että pitäisivät edes jouluna vapaata kaupittelusta. Muka hyvään tarkoitukseen...” Ron ei jäänyt kuuntelemaan Dracoa, jonka kasvoille nousi hymy heti, kun poikaystävä oli kääntänyt selkänsä ja suunnistanut ovelle.

Draco ei voinut olla nauramatta ovelta kuuluessa iloisia ja hyväntuulisia jouluntoivotuksia ja Ronin kiroaminen. Draco tunnisti kaikki äänet, Weasleyden äänet, ja Ronin kiroukseen piilotetun onnellisen hämmennyksen.

”Draco... Perheeni... He ovat kaikki täällä!” Ron huusi poikaystävälleen ja Dracon astuessa eteiseen olivat Ronin korvat punehtuneet ja mies näytti epäröivältä.

”Älä hätäile, minä kerroin kaiken. Hyvää joulua, Ron.” Draco kohotti kasvoilleen hymyn ja katsoi, kun Molly halasi poikaansa, joka näytti jähmettyvän paikoilleen.

”Voi sentään, Ronnie, me rakastamme sinua.” Draco tiesi joulun olevan nyt täydellinen hänen poikaystävälleen.
Life is strange sometimes, wouldn't you say?
I know it isn't easy, but nothing worthwhile ever is...



It was a dream, a perfect image of a life that turned out to be.
Just a moment, lost with me