Kirjoittaja Aihe: Requiem For A Dream, S (eräänlainen tositarina) | angstia ja dramaa  (Luettu 4612 kertaa)

Glorisablet

  • vampyyritar
  • ***
  • Viestejä: 799
Title: Requiem For A Dream
Author: Lavinia
Rating: S
Genre: angst, drama
Summary: Tyttövuosien ja naiivien haavekuvien kohdatessa katkeran loppunsa itketään toisella tavalla.

A/N: Olen julkaissut tämän blogissani, mutten saanut minkäänlaista kommenttia tositarinasta. Siispä päätin julkaista myös Finissä kommenttia tavoitellen - joskin hieman paranneltuna.

 
 
 
 
Requiem For A Dream

 
Nuoret tytöt ja pikkutytöt itkevät samalla tavalla pieneksi mytyksi käpertyneinä ikään kuin koettaen kutistua mahdollisimman pieneksi ja huomaamattomaksi olennoksi. Ääntä lähtee senkin edestä, niin paljon hysteeristä nyyhkytystä, että sen olettaisi kantautuvan helvetin kolkkoon esikartanoon asti.

Kuka väittää kasvojen muuttuvan itkiessä automaattisesti rään tahrimaksi vääristymäksi? Tyttövuosien ja naiivien haavekuvien kohdatessa katkeran loppunsa itketään toisella tavalla. Silloin ei menetetä ryhtiä eikä sorruta melodramaattisuuteen. Äännähdyskään ei tee seuraa muutamalle yksittäiselle kyynelpisaralle, jotka jättävät kimaltelevia uomia kalpealle iholle, joka on niin läpikuultava, että verisuonten sinikiemurat kuultavat sen läpi.

Muutamat kyyneleet ovat sallittuja, mutta itsehillinnän menettäminen on kiellettyä. Et ole enää mikään tyttö, vaikka olet pienikokoinen ja luisevan hento. Sinä olet vanhempi. Olet varmaankin aikuinen, koska et tunne olevasi tyttö, vaan nainen.

Requiem for a dream, ajattelet.


 

« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 18:47:24 kirjoittanut flawless »

Audrina

  • ametistikvartsi
  • ***
  • Viestejä: 167
  • pumped up kicks
Vs: Requiem for dream, S (eräänlainen tositarina)
« Vastaus #1 : 06.12.2010 00:06:38 »
Ihmettelen miten tätä ei olla ollenkaan vielä kommentoitu, koska omasta mielestäni tämä oli hyvä, tai ehkä hyväkään ei riitä vaan loistava eräänlainen tositarina. Vahvojen tunteiden - kuten itkemisen näyttäminen ja itsehillinnän menettäminen ei ole enää vanhemmalla iällä ole sallittua, kun vauras pikkutyttö kasvaa naiseksi näiden tunteiden näyttäminen meneepi kielletyn puolelle; vastakohtana sille että voisi vain käpertyä sikiöasentoon ja antaa kyneeleiden vieriä poskelle.

Sen pitempää kommenttia en nyt tee, mutta kuitenkin pidin tästä kovasti. :)

Kiitos!
syystuulista viis,
kun tapaamme elossa:
sinä ja minä

Glorisablet

  • vampyyritar
  • ***
  • Viestejä: 799
Vs: Requiem for dream, S (eräänlainen tositarina)
« Vastaus #2 : 15.12.2010 18:32:34 »
No mutta onneksi sinä kommentoit, Audrina! :) Kiitokset siitä hyvästä. En ole ennen kirjoittanut muita tositapahtumiin pohjautuvia tekstejä kuin runoja, joista lukijat olisivat pitäneet yhtä pitäneet yhtä paljon kuin sinä, joten oli hauska saada tietää Requiem For A Dreamin miellyttäneen. (:
« Viimeksi muokattu: 06.01.2011 17:46:10 kirjoittanut Lavinia »

Upsila

  • aallotar
  • ***
  • Viestejä: 1 256
    • and here are all your lies
Vs: Requiem for dream, S (eräänlainen tositarina)
« Vastaus #3 : 22.12.2010 16:46:03 »
No niin, pahoittelen hidasta kommentoimista minun osaltani. Aloitetaan kuitenkin kommentoinnin tästä, vaikka kommentoimattomiakin on vielä paljon.

Pidin tästä kovasti, aika erilaista lukea sinulta tositarinaan perustuvaa lukemista. Vahvat tunteet, jotka täristyttävät vartaloa; kyyneleitä, pieneksi mytyksi käpertymistä ja itsehillinnän menettämättömyyttä vanhempana. Nuoret tytöt kasvavat aikuiseksi lopulta; ei sorruta enää silloin itsehillinnän menettämiseen tai parkuvaan itkuun, se menee jo kielletyn puolelle.

Itkuja on monenelaisia, toiset itkevät hallitsemattomasti, toiset hillitysti ja muutamat taas pystyvät pidättelemään kyyneleitään sisällään pidempään. Muutamat kyyneleet ovat kuitenkin kasvanneelle naiselle sallittua, nuoret tyttösethän vain itkevät pieneksi mytyiksi käpertyneinä ja koittavat kutistua mahdollisemman pieniksi ja huomaamattomiksi sulautuneina tapeteiksi.

Kaunis ja haikean surullisen tarinan kirjoitit, anteeksi, että on kestänyt vain niin kauan kommentoida tätä (kuten huomaatkin varmaan, olen nykyään kovin hidas kommentoimaan). Aivan upea tarina kuitenkin, kiitos hienosta lukukokemuksesta ja hyvää joulua! <3
I'd rather have one sunflower from you than a million roses from any other boy.

Glorisablet

  • vampyyritar
  • ***
  • Viestejä: 799
Vs: Requiem for dream, S (eräänlainen tositarina)
« Vastaus #4 : 26.12.2010 18:57:02 »
Pahoittelet syyttä suotta, Upsila. Tietysti sinun kommenttejasi on ilo lukea – mitä useammasta ficistä, niin sen parempi – mutta tiedän sinulla olevan muitakin elämää kuin Fini.

Itketään eri tavalla, totta. Tässä tositarinassa itkettiin hallitusti katkeruuden karvauden maistuessa kuvottavalta suussa. Miltei yhtä etovalta kuin oksennuksen jälkimaku. Ai, tämä oli sinusta kaunis ja surullinen. Heh. Minusta kertojaäänenä on matalaääninen nainen, joka hymyilee ivallisesti peilille kyyneleet silmissään ja tarkastelee hiuksenhienoja kyynikon juonteita. :D Kiitoksia sinulle pirtsakasta kommentistasi. Joulu meni jo, joten en toivota hyvää joulua. Toivotan sitä vastoin hyvää uutta vuotta. <3

Belsissa

  • Ikiunelmoija
  • ***
  • Viestejä: 762
    • Arcane Inspiration - blogini
Vs: Requiem for dream, S (eräänlainen tositarina)
« Vastaus #5 : 27.12.2010 15:42:54 »
Aluksi minun täytyy kiittää sinua tästä koskettavasti ja ehdottoman upeasta tekstistä. Oli hienoa, kuinka olit saanut näinkin lyhyeen tekstiin mahdutettua kovin paljon tunteita. Aihe koskettaa varmasti monia - jos ei melkeinpä jokaista. Eiköhän jokainen meistä ole pikkutyttönä ja vähän isompanakin haaveillut yhtä sun toista, mutta joutunut myöhemmin huomaamaan, ettei moisilla haaveilla ole koskaan mahdollisuutta toteutua. Mutta mikä erottaa pikkutytöstä nuoren naisen on nimenomaan se, ettei enää käperrytä nurkkaan vollottamaan ja inttämään vastaväitteitä vaan hyväksytään tosiasiat hiljaa korkeintaan muutaman kyyneleen kera.

Arcane Inspiration - lifestyleblogini
Virvatulilaulu - kirjallisuusblogini

Glorisablet

  • vampyyritar
  • ***
  • Viestejä: 799
Vs: Requiem For A Dream, S (eräänlainen tositarina)
« Vastaus #6 : 06.01.2011 18:06:17 »
Belsissa, ja minun täytyy puolestani kiittää sinua kommentistasi. Hauskaa että teksti oli pienuuttaan suurempi ja tunteita pullollaan eikä pelkkää tunnelmointia teetuokioineen. :D (Vähän niin kuin pienikokoinen pieneksi suureksi mieheksi nimitetty Napoleon Bonaparte.) Tahdoinkin koskettaa tai herättää kultaamattomia muistoja lukijassa.


Vanilla M., siistiä kuulla. :) En olisikaan tiennyt sinun lukeneen tuotantoani, ellet olisi ilmoittanut lukeneesi. Se että pidät kirjoitustyylistäni, sitä omaperäisenä ja ihanana sekä käyttämiäni lauseita ja sanovalintoja merkkinä laajasta sanavarastosta, jättää minut niin haltioituneeksi että hukun pilvihattaroihin.

Puhdasverisistä velhoista on tullut kirjoiteltua eniten, yleensäkin Potter-fandomista, joten pääfandomin aihepiirien ja henkilöiden on täytynyt jättää mielikuvia ja tavaramerkki. Vaikkapa pukeutumispöytänsä ääressä menetettyä nuoruuttaan sureva aatelisnainen. Mutta päähenkilö on kirjoittaja itse eikä tämä ole vielä edes lähellekään kolmekymppinen – paitsi henkisesti kaikkein katkerimmillaan ilkkuessaan naiiviuden ja hyväyskoisuuden aikaa. Mitäs olit niin typerä. Maksat typeryydestäsi, vingut tai et.

Kiitoksia huolitellusta palauteestasi.

Sleeping Sun

  • Kuolonsyöjätär
  • ***
  • Viestejä: 346
  • Toivoton tapaus
Vs: Requiem For A Dream, S (eräänlainen tositarina)
« Vastaus #7 : 16.02.2011 09:59:29 »
Suloinen pieni teksti, ja realistinen. Itku on merkillinen asia, joka muuttuu ajan myötä. Lapsista tullee aikuisia,  eikä melodramaattisuuteen ole enää lupaa, ei ehkä halua tai tarvettakaan.  Surusta tulle hiljainen, kaunis asia. Katkera. Kaikki surus on surua menettämisestä, kialtavia pisaroita poskilla, tuskin tuskaista henkäystäkään.

Teksti itsessään on erittäin kaunista työtä kielikuvineen kaikkineen, ja varmaan myös hyvin henkilökohtainen kirjoitus. Erittäin koskettava, herkkä ja lähelle tunteita tuleva teos. Aikuistuminen, lapsuuden loppu. Hyvin yksityinen kokemus, mutta jollakin tavalla kollektiivinen. Ehkä käyn nyt itse läpi samoja asioita, mutta ainakin minä löysin myös itseni tästä teksitistä.

Vilpittömästi kiittäen,
- Sleeping Sun
Ihmisellä on tapana haluta kaikista eniten sitä, mikä hänelle kaikista huonoiten sopii.


Sleeping Sun ylpeänä(?) esittää koko tuotantonsa nyt yhdessä paikassa : Varjolapsien maailmankaikkeus ficcilistaukseni

Glorisablet

  • vampyyritar
  • ***
  • Viestejä: 799
Vs: Requiem For A Dream, S (eräänlainen tositarina)
« Vastaus #8 : 20.02.2011 18:11:45 »
Tällaisten tunteiden kokemisessa jotain suloista? Ei tuntunut järin suloiselta maata kaksinkerroin taipuneina, koska kylkiin sattuu niin helvetisti. Eikä Petteri Punakuonon nenässä ja miltei umpeen muurautuneissa, turvonnessakaan silmissä ole mitään suloista. :D

Arvasit oikein, sillä tämä teksti on tosiaankin henkilökohtainen kirjoitus. Yksi tunnepainotteinen päiväkirjamerkintä minusta itsestäni. Siitä miten tyttömäinen tyttö mureni murenemistaan muuttuen naiselliseksi naiseksi, joka ei vaivaudu kyynelehtimään kenenkään eikä minkään vuoksi. Minusta oli mukavaa että kävit jättämässä kommentin ja pidit tekstiä kielikuvia myöten kauniina työnä. Kiitos sinulle, Sleeping Sun. <3