Kirjoittaja Aihe: Päivä Juniorin näkökulmasta || S, drama (humour), ficlet, kirjoitettu vauvan nk.  (Luettu 2909 kertaa)

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 637
alaotsikko: S, drama (humour) , ficlet, kirjoitettu vauvan näkökulmasta

Writer: jaina
Genre: drama, "humour", ficlet (=lyhyt ficci)
Rating: Sallittu
Disclaimer: kaikki tämä on minun tarinaani. Ethän koske!
A/N: tällainen pikkuficletti töistä kirjoitettuna. Sain vain tällaisen idean. Ficci on kirjoitettu siis vauvan näkökulmasta ja sisältää tarkoituksella joitakin lauseita, jotka saattavat olla hieman hassuja - eihän vauvat aina niin selvästi ajattele. :) Kommentoi toki!


Päivä Juniorin näkökulmasta

"Oletpas sinä suloinen. Voi hellanlettas!"
"What a cutie. Aaw, look at him!"
"I know, baby, he's adorable."

Äiti ja isi katselivat minua. Makasin selälläni heidän parisängyllänsä tutti suussa. Minut oli kylvetetty muutamaa minuuttia aikaisemmin, ja nyt äiti ja isi olivat pukeneet minut lämpimään, vaaleansiniseen bodypukuun ja sinisiin karvasukkiin. Minulle oli laitettu tuttikin suuhun, sillä olin vaatinut sitä huutamalla kovasti.

"Oh, baby boy, you are so cutie", äiti leperteli. Hänellä oli vaaleanpunainen kylpytakki päällänsä. Isillä oli pelkkä pyyhe alavartalon peittona. Hän katseli äitiä pehmeästi hymyillen ja painoi aina välillä huulensa pikaisesti äidin poskelle ja suulle. En oikein ymmärtänyt, miksi hän teki niin.

Minun nimeni on Sean Junior. Kutsukaa toki SJ:ksi. Minä olen pari viikkoa vanha poika. Äitini nimi on Tiia ja isäni nimi Sean. Me asumme kivassa omakotitalossa. Minulle on kuulemma varattuna oma huone, mutta nukun aina äidin ja isin huoneessa sellaisessa isossa pinnasängyssä, jossa on vihreät sammakkoverhot. Sammakoilla on kruunut päässänsä ja ne hymyilevät iloisesti. Isi valitsi verhot pari päivää sitten, kun olimme ostosreissulla isossa tavaratalossa. Äiti ei aluksi pitänyt verhoista erityisemmin, mutta isi katsoi häntä ja vei huulensa äidin huulille joksikin aikaa. En oikein tiennyt, mitä isi teki. Huulijutun jälkeen hän kuiskaisi äidin korvaan jotain ja näykkäsi. Minä luulin, että äiti suuttuisi, kun isi oli näykännyt häntä korvasta, mutta sen sijaan äiti hymyili ja naurahti. Hän kaikenlisäksi painoi omat huulensa isin poskelle hetkeksi! Minä jouduin katselemaan tapahtumia rattaista, joissa makasin tutti suussa. En tiedä, mikä äitiä ja isiä vaivaa. He tekevät sitä huulijuttua tosi usein. Ehkä heillä on likaiset huulet ja posket, ja he pesevät toisiaan huulillansa.

"Tulepas kulta äidin syliin", äiti leperteli minulle ja nosti minut varovaisesti syliinsä. Ynähdin pienesti. Äiti piteli minua sylissänsä ja leukani nojasi hänen olkapäähänsä. Tuijotin suoraan isin ruskeisiin silmiin, sillä hän seisoi äidin takana. Hän hymyili minulle leveästi ja hipaisi sormenpäällänsä minun nenääni.
"You look so cute", hän sanoi. "Mommy and daddy love you."

Hymyilin niin paljon kuin tutti suussa pystyin. Tai ainakin minä yritin hymyillä. En vain ollut varma, osasinko hymyillä vielä. En ollut oppinut paljoa - osasin kyllä pyytää tuttia ja kertoa, kun täytyi vaihtaa vaipat. Silloin minä huusin aika lujaa. Joskus äiti näytti aika väsyneeltä, mutta se yleensä helpotti, kun nukahdin ja herättyäni kohtasin hänet uudelleen. Minä nukuin aika pitkiä unia, sillä tarvitsin paljon lepoa.

Äiti laski minut hellästi takaisin pinnasänkyyni ja isä kietoi toisen kätensä äidin lantiolle. He katsoivat minua molemmat. Minä rakastin yli kaiken isääni ja äitiäni, mutta he näyttivät nyt melko hassuilta. Äiti oli ihan vaalea, hänellä oli siniset silmät, vaalea iho ja pitkät, vaaleat hiukset. Hän ei ollut kovin pitkä ja hän oli aika pienikokoinen. Isi sen sijaan oli ihan ruskea, hänellä oli ruskeat silmät, hän oli pitkä ja hyvin vahva. Heitä kyllä yhdisti heidän iloinen hymynsä ja se, että he molemmat oli melko vanhoja. Isi oli sanonut, että hän oli äitiä viisi vuotta vanhempi. Isi on kuulemma 25-vuotias! Niin vanha, miten se voi olla mahdollista? Minä olen vasta pari viikkoa vanha!

Joka tapauksessa, minulla on ollut hyvä päivä. Aamulla äiti, isi ja minä menimme ruokakauppaan. Äiti osti maitoa ja kaksi sellaista ympyrää, joissa oli toisessa keltaista, punaista, ruskeaa ja paljon muutakin. Toisessa oli samat värit, paitsi ilman keltaista. Isi taisi sanoa niitä pizzoiksi. Ne olivat kuulemma äidille ja hänelle. Ne olivat jotain syötävää. Aika epämääräistä, minä ainakin tyydyn iloisesti äidin lämpimään maitoon, jota hän minulle juottaa melko usein. Se on hyvää ja todella lämmintä.
   Ruokakaupan jälkeen menimme kotiin hetkeksi. Äiti ja isi söivät sitä pizzaa pöydässä ja minä odotin vaunuissa. Sen jälkeen me lähdimme yhdessä ulos talviseen ilmaan. Menimme puistoon ja minä näin koiran. Se oli iso ja karvainen, ja tuli nuuhkimaan minut heti ja huolellisesti. Äiti taisi pelästyä koiraa, sillä sen tullessa lähemmäksi hän ryntäsi nostamaan minut syliinsä vaunuista. Isi kuitenkin silitteli koiraa ja jutteli sen omistajan kanssa. Vihdoin äiti kumartui kyykkyyn ja antoi koiran haistella minua. Koira oli kiva ja isi seuraili minua kovasti, kun katselin eläintä.
   Koiran jälkeen jäimme vielä puistoon hetkeksi. Sitten menimme mummille, joka otti meidät avosylin vastaan. Hän silitteli minua kovasti. Mummi on valkoinen, ja äiti sanoi, että mummi on vasta 53-vuotias, eli nuorempi, mitä mummit yleensä, koska äiti on kuulemma vasta 20-vuotias. Monimutkaista, minä en oikein tajunnut mitä äiti tarkoitti.
   Mummilan jälkeen menimme kotiin ja minä nukuin pitkät päiväunet. Jossain vaiheessa minut imetettiin ja sitten kylvetettiin. Ja nyt makaan tässä äidin ja isin tuijoteltavana.

Minä muuten unohdin kertoa yhden asian äidistä ja isistä. Heidän ihonvärinsä lisäksi heillä on eri puhe. Äiti puhuu eri kieltä kuin isi. He kyllä puhuvat keskenään isin kielellä, mutta äiti puhuu toisinaan minulle toisella kiellä. Minä kyllä ymmärrän molempia kieliä hyvin. Minä olen myös äidin ihonvärin ja isin ihonvärin väliltä ja minulla on siniset silmät. Äiti selitti minulle, että siniset silmät ovat harvinaisuus minun tapauksessani, jota en kyllä ihan ymmärtänyt. Äiti ja isi ovat molemmat joskus höpsöjä, mutta kyllä minä heitä molempia rakastan tosi paljon.

"Sinut pitäisi imettää nyt", äiti sanoi minulle ja istahti sängyllensä. Isi nosti minut pingasängystäni samalla, kun äiti raotti kylpytakkinsa reunaa niin, että hänen toinen rintansa tuli esiin. Isi nosti minut hellävaroen äidin syliin hänen käsivarsillensa. Minä olin janoinen ja vein suuni heti äidin nännille. Maito oli hyvää, niin kuin aina. Suljin silmäni ja join oikein kunnolla. Minua väsytti jo, ja pian olisi varmasti nukkumaanmenoaika.

Hetken kuluttua tunsin olevani kylläinen ja lopetin juomisen. Tapitin äitiä silmiin ja hän hymyili minulle. "Minä rakastan sinua, Junior", hän kuiskasi pehmeästi ja suukotti minua pikaisesti otsalle. Hymyilin, tai ainakin yritin hymyillä, väsyneesti. Tiesin, etten saisi sanoja suustani vielä moniin kuukausiin, mutta välitin rakkauteni äitiäni kohtaan katsomalla häntä iloisesti. Äiti tirskahti ja isi nosti minut takaisin pinnasänkyyni. Hän silitti hellästi otsaani. "And I love you", hän sanoi. Näytin jälleen iloiselta, vaikka minua väsyttikin aivan mielettömästi. Kuulin äidin nousevan sängyltänsä ja pian hän ilmestyikin isin viereen. Isi kietoi kätensä jälleen äidin lanteille ja he vilkuttivat minua iloisesti.
"Good night, baby, sleep well", äiti sanoi hymyillen. Isikin hymyili.

Minä rakastan niin kovasti heitä. Nukahdin siihen ajatukseen, että jonain päivänä pystyisin puhumaan heille ja vihdoinkin voisin kertoa, kuinka paljon heitä rakastankaan.


« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 13:53:38 kirjoittanut jaina »
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

Natural

  • Ravenclaw
  • ***
  • Viestejä: 685
  • I no speak this country's language! Bye bye!
Vs: Päivä Juniorin näkökulmasta
« Vastaus #1 : 09.04.2011 20:01:55 »
Kommentti kampanjasta, terve!

Minun mielestä tämä oli suloinen ja hassu. Olit kivasti osannut kuvailla nuo ajatukset, sellaiseksi kuin ne varmaan vauvan päässä ovat. Tykkäsin kovasti. Mietinkin tässä, miksei kukaan ole kommentoinut.

Teksti oli mielestäni sujuvaa eikä kirjoitusvirheitä ollut.

Lainaus
Äiti ja isi katselivat minua. Makasin selälläni heidän parisängyllänsä tutti suussa. Minut oli kylvetetty muutamaa minuuttia aikaisemmin, ja nyt äiti ja isi olivat pukeneet minut lämpimään, vaaleansiniseen bodypukuun ja sinisiin karvasukkiin. Minulle oli laitettu tuttikin suuhun, sillä olin vaatinut sitä huutamalla kovasti.
Tämä kohta oli kiva.

Ja tykkäsin myös siitä, kun tuo isi oli ulkomaalainen, se oli kiva lisä.

Olen pahoillani, enkä saa enää oikein muuta aikaiseksi.

Kiittäen ja kumartaen,
Natural


"Greed may not be good, but it’s not so bad, either. You humans think greed is just for money and power! But everyone wants something they don’t have."

Ava & Bannu By: Odo

Ruskapoika

  • Kivikuorinen
  • ***
  • Viestejä: 1 547
  • Mock me.
KK-haasteesta päiviä!

Tää oli oikein suloinen ficletti, ja pidin erityisesti siitä, miten olit kirjottanut tän nimenomaan vauvan näkökulmasta, vaikka ei sekään varmasti oo ollut mitenkään helpointa. Oot silti saanu oikein nätin tekstin aikaseks ja tavottanu vauvan ajatusmaailman. Ei täysin selkeä, eikä niin johdonmukainen. Tietyllä tapaa ymmärrän, miksi oot jättäny tonne noita lauseita, mitkä ei täysin selkeitä ole, mutta itteeni ne häiritsi jonkin verran. Teksti tökki niissä aavistuksen, ja tavallaan ne katkasee sen asian mitä siinä ollaan kertomassa.

Mutta pidin tän tunnelmasta ja tosta arkisuudesta. Siellä ei ollut mitään kovin mullistavaa, mitä se vauva yrittäisi käsittää. Tietysti vanhemmille on iso mullistus ollut, että vauva on arjessa mukana, mutta tästä näkökulmasta asiat oli ihanan arkisia. Kaupassa käyntiä, hellyydet osotuksia (oli muuten söpöä, miten vauva ei vielä käsittäny, että se on vaan isin ja äidin tapa huomioida toisiaan ja näyttää onnellisuuttaan), syöminen (vauvan kuvaus pitsasta oli aika hymyn nostattava), sekä dialogi. Sellaista iloista, vaikka aluks ihmettelin suuresti, että miks tuolla on yhtäkkiä enkkua, kun aluks on suomee, mutta selvishän se sieltä! Naturalin kanssa oon samaa mieltä tosta, että se on oikein piristävä yksityiskohta, että isä on ulkomaalainen.

Toisinaan kaipasin pilkkuja joihinkin kohtiin, mutta pilkutus on melkeistään henkilökohtainen asia. Miten sen haluaa tehdä ja minkä kokee hyväksi. Tekstin jaksottaminen taas! Oli ilo huomata, että se oli tasaista, eikä kappaleet olleet liian pitkäksi tumpattuja. Jotenkin mie koen tekstin jaksottamisen tärkeeks, koska jos kappaleet on liian pitkiä, niin tekstistä tulee helposti lukijalle raskasta lukea.

Tää oli ilo lukea ja kommentoida! Kiitos. :-*
Hei homepää! Leikitäänkö sanahippaa, jos saatais aikaan tarinoita?

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 637
Natural: kiitoksia paljon kommentistasi! Kiva jos tummempi iskä oli mieleesi! =)

Ruskapoika: kiitoksia! =) Kiva jos vauvan ajatukset hymyilyttivät. Yritinkin tästä tehdä sellaisen vähän hölmön ja "kömpelön", koska eihän vauvat mitään akateemisia neroja ole. Tosin, emmehän me tiedä vaikka he puhuisivat ja ajattelisivatkin toisten vauvojen kanssa kommunikoidessaan kvanttifysiikasta ja alkoholien eri luokitteluista.
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016