Kirjoittaja Aihe: Vettä liplattaen | Daphne/Luna, (Fleur/Daphne), S  (Luettu 1966 kertaa)

Upsila

  • aallotar
  • ***
  • Viestejä: 1 248
    • and here are all your lies
Nimi: Vettä liplattaen
Kirjoittaja: Upsila
Genre: one-shot, femme, fluffy, drama
Paritukset: Daphne/Luna, (mainintaa Fleur/Daphnea)
Ikäraja: S
A/N: Tämä menee Femme10 - haasteeseen. Paritus on kieltämättä vähän erilainen, mutta tätä oli silti kivaa kirjoittaa. Ja kommentit ovat tietenkin kultaa.


                                                                                                              Vettä liplattaen


Sinä olet hupsu tyttö, etkö olekin? Sinä vain tanssit, tanssit ja tanssit, etkä pysähdy; pyörit vain, hymyilet uneksivasti ja kurotat siroja käsiäsi ilmaan kuin tavoittelisit kuuransinisen taivaan katkeranmustia pilviä.

Sadepisarat ropisevat päälläsi, ruusunvalkea hipiäsi on sinertynyt pisaroiden kosketuksista ja vehnänkeltaiset hiuksesi pyörivät vesipyörteiden lailla - etkä sinä pysähdy vieläkään, vaikka tuijotan pistävästi. Sinä olet hupsu ja hölmö, mutta olet tietenkin liian sokea huomaamaan sitä.

Silti pysyn vierelläsi, nukahdan kaulakuoppaasi vasten ja kuuntelen, kun tuuli suhistuttaa lehtiä vaaleanoranssilla taivaalla. Aamuisin juomme haalistunutta kahvia naarmuisesta mukista ja valitan eteisessä olevasta kuivasta mudasta ja vesilammikoista, jotka kostuttavat kalliita itämäisiä mattojani. Luna, sinä silti vain hymyilet seesteisesti ja puhut aivan liian sekavia; ruttusarvinen niistaisikista, rikkokiristä ja unikasveista, jotka löytyivät sammaloitujen kivien vierestä. Minä en ymmärrä, koska sinä olet erilainen, ymmärrätkö?

Viime kesänä vaihdoimme keittiömme verhoja sitrunankeltaisiksi ja ihailit sitä tuntikausia, vaikka minä suosin enemmän metsänvihreää. Luihuinen, se minä olen, enkä hupsu ja outo korpinkynsi. Silti olen vierelläsi, vaikka en ymmärrä sinua ja unelmiasi; pidät meidät molemmat kiinni vaaleanpunaisessa ilmapallossa ja viet vain kauemmas, kauemmas ja kauemmas. En uskalla pudota, sillä se särkisi meidät molemmat.

Muurasin unelmiani ja haaveitani sisimpääni, kun ilmiinnyit kotiin silmäkulmat säihkyen ja annoit syntymäpäivälahjaksi vinoon leivotun mansikkakakun ja sinisen hatun, jossa oli vinohko rusetti ja riikinkukon sulkia, vaikka minä nimenomaan halusin juhlia sitä muiden luihuisystävieni kanssa. Tyydyin kuitenkin vain hymyilemään ja keittämään meille appelsiinilla maustettua chilisuklaakahvia.

Sinä olet puhdas kuin sade Luna, tiedät varmaan sen. Minä nukahdan vierellesi, iltaisin solmin hiuksiasi yksinkertaiselle letille ja juon vastapuristettua kriikunamehua - olet liian puhdas ja viaton tahrittavaksi syntiin. Hupsu. Niin, ehkä minäkin alan muuttua seurassasi sellaiseksi.

Kun astelet luokseni hiukset vettä liplattaen, suutelen ja vedän sinua lähelleni - edes Weasleyn sukujuureen pujahtanut Fleur ei pystynyt vastaamaan suudelmaani yhtä hellästi kuin sinä.
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 15:15:58 kirjoittanut Upsila »
I'd rather have one sunflower from you than a million roses from any other boy.

Upsila

  • aallotar
  • ***
  • Viestejä: 1 248
    • and here are all your lies
Vs: Vettä liplattaen, S
« Vastaus #1 : 23.08.2010 16:58:50 »
Scintilla, kiitos kommentistasi ja virheiden huomautuksesta. Niitä sattuu aina vahingossa tulemaan, vaikka tarkistaisikin sitä muutaman kerran. :)

 Daphnesta kirjoitetaan tosiaankin aika harmillisen vähän täällä, mutta siitä huolimatta hänestä on tullut tuttu ja yksi lempihahmoistani. Mukavaa, että pidit, vaikka paritus olikin hieman erilainen. Tarkoitin kohtaa "astelet luokseni hiukset vettä liplattaen" - että Lunan hiukset olivat märät sateen jäljiltä ja sadepisarat putoilivat siitä, mutta kai olisin voinut kirjoittaessani tätä vääntää hieman toisenlaista lausetta tilalle. Kiitos kuitenkin vielä kommentistasi, sai hymyn huulilleni.
I'd rather have one sunflower from you than a million roses from any other boy.

shaya

  • jumalatar
  • ***
  • Viestejä: 843
Vs: Vettä liplattaen, S
« Vastaus #2 : 23.08.2010 17:10:29 »
Oi että.

Mää pidän raresta noin yleensäkin, mutta Daphne/Luna on ehkä ihanimpia parituksia koskaan. Itse olen kuvitellut Daphnen aika sellaiseksi kuin hän tässä oli, vähän muita luihuisia pehmeämmäksi muttei kuitenkaan pehmeäksi ollenkaan; että Daphnen paikka on luihuisessa juurikin tytön kaksinaamaisuuden, eikä varsinaisen luihun luoteen takia. Lunakin oli oikein oma itsensä, ympäriinsä pyörivä kuutyttö, lumoava kerrassaan. ˆˆ Ihastelen aina kun joku saa Lunan kirjoitettua tuolla tavoin IC:ksi, itse kun en oikein pysty tuota tyttöä ymmärtämään kirjoittamisen vaatimalla tavalla. Oi ja tuo Daphne/Fleur-viittaus, mää tahdon kuulla senkin tarinan! Nuo kaksi saattaisivat nimittäin sopia yhteen oikein kauniisti. Oikeanlaisen kirjoittajan, kuten sun, käsissäsi ainakin.

(Näin välihuomautuksena sanon että Meikon Hawaii jotenkin korosti tämän tunnelmaa lukiessa, suosittelen.) Tunnelmallinen fic tosiaan. Toisaalta olisi ollut ihanaa lukea Lunankin PoVilla välillä, mutta no, ymmärrän kyllä miksi vain harvat ficit sellaisia ovat, eikä tämä varmaankaan olisi edes toiminut niin hyvin Lunan näkökulmasta - Daphnen pienet salaisuudet ja muut olisivat jääneet pimentoon. Tosin mua viehättää ajatus, että Luna olisi terävämpi kuin ihmiset luulevat(oikeastaan olen varma, että hän on) ja tajuaisi Daphnen pienen ristiriitaisuudentunteen ja tietynlaisen katkeruuden, vaikkei siltä näytäkään.

Öhm. Mitäs vielä. Varmaan lainauksia hiukan.
Lainaus
Sadepisarat ropisevat päälläsi, ruusunvalkea hipiäsi ovat sinertyneet pisaroiden kosketuksista ja vehnänkeltaiset hiuksesi pyörivät vesipyörteiden lailla - etkä sinä pysähdy vieläkään, vaikka tuijotan pistävästi.
Tuosta mietiskelin, että onkohan tuossa virhe, kun ruusunvalkea hipiä on yksikössä ja ovat sinertyneet monikossa? :) Musta muuten vehnänkeltainen on hurjan kaunis vertaus, ihana kerrassaan. Ja tuo oli hyvin aitoa, ettei Luna huomaa omissa maailmoissaan pyöriessään muita, vaikka Daphne kuinka tuijottaisi pistävästi(ja sen hän varmasti osaa!) ja naputtelisi jalalla tahtia. Tavallaan aika surullista.

Lainaus
Silti pysyn vierelläsi, nukahdan kaulakuoppaasi vasten ja kuuntelen, kun tuuli suhistuttaa lehtiä vaaleanoranssilla taivaalla. Aamuisin juomme haalistunutta kahvia naarmuisesta mukista ja valitan eteisesässä olevasta kuivasta mudasta ja vesilammikoista, jotka kostuttavat kalliita itämäisiä mattojani.
Tuo ensimmäinen lause nyt vain oli täydellinen. Vaaleanoranssi taivas, oi että sulin, ihana väri - tänään juuri itseasiassa mietin, kuinka turhan usein taivas on punainen tai sininen tai harmaa, vaikka muitakin värejä siellä näkyy! Ajatustenlukua. ˆˆ Haalistunut on myös ihana sana minusta, ja koko ficin ajan olit ripotellut sinne tänne pieniä palasia Daphnen ja Lunan luonteista; kuinka Daphne oli se odottava, valittava, aika äitimäinen, ja Luna kuin kuriton lapsi. Viehättävää. Kuten sekin, että vaikka heillä oli roolinsa, niin ei oikeastaan voi sanoa, kumpi oli se suhteen voimakkaampi puoli.

Lainaus
Sinä olet puhdas kuin sade Luna, tiedät varmaan sen. Minä nukahdan vierellesi, iltaisin solmin hiuksiasi yksinkertaiselle letille ja juon vastapuristettua kriikunamehua - olet liian puhdas ja viaton tahrittavaksi syntiin. Hupsu. Niin, ehkä minäkin alan muuttua seurassasi sellaiseksi.

Kun astelet luokseni hiukset vettää liplattaen, suutelen ja vedän sinua lähelleni - edes Weasleyn sukujuureen pujahtanut Fleur ei pystynyt vastaamaan suudelmaani yhtä hellästi kuin sinä.
Puhdas kuin sade, todellakin, upea oivallus. :) Ja muuten sitten...  en tiedä mitä sanoa. Tämä oli vain niin upea ja kuvaava ja voi vitsit. Kriikunamehu - ihanaa kun ei aina vain appelsiinia tai kurpitsaa tai toisinaan omenaa(millainen juttu muuten kriikuna edes on? kotitalous ja biologia eivät tosiaan ole mun vahvinta alaa) :D Ja niin, hiukset vettä liplattaen kaiketi? Liplattaen, ihana verbi ja vähän erikoisemmin käytettynä oikein kivakin. Sulla on paljon kivoja sanoja tässä! Ja niin, Fleur-viittauksesta kai puhuinkin tuolla jo. Me likes.

Kiitos erittäin paljon tästä, ihana pieni fic kerrassaan. :-*
At night I fell asleep with visions of myself, dancing and laughing and crying with them.

Glorisablet

  • vampyyritar
  • ***
  • Viestejä: 795
Vs: Vettä liplattaen, S
« Vastaus #3 : 23.08.2010 17:31:40 »
Jälki oli hyvin uskollista kirjoitustyylillesi suloisine yleisilmeineen ja herkkine tunnelmineen. Mukaan tuodut naarmuuntuneista mukeista juodut haalistuneet kahvit ja Daphnen itämaisia mattoja tahraavat muta- ja vesilammikot sysäsivät vaaleanpunaisen usvan matkoihinsa. Tällainen söpöily (nimitän tyyliäsi siksi keksimättä sille parempaakaan nimitystä) on selvästi sinun juttusi, mutta on hienoa että lukijapalaute on saanut sinut hienosäätämään kuvailujasi karistamalla niin sanotun keijupölyn. =)

Minun mielestäni on hyvä kun kirjoittajalla on selkeästi omanlainen tyylinsä - onhan itsellänikin - mutta oman tyylin ei pitäisi näkyä jok’ikisen tekstin toteutuksessa. Tämäkin teksti on juoneltaan niukka ja söötti tunnelmapala, joka ei valota mitään, mitä minä haluaisin tietää lukijana. Miten aristokraattisen Greengrassin perheen vanhempi tytär on päätynyt elämään avoimesti höynähtäneen Luna Lovekivan kanssa? Mitä puhdasveristen (vanhoillisiin) arvoihin uskovat vanhemmat sanoivat tyttären paljastuttua biseksuaaliksi tai lesboksi? Millaista Daphnen elämä oli sen jälkeen kun neito muutti saman katon alle Lunan kanssa?

Minä olisin joko käsitellyt syitä hieman laajemmin tai valinnut toisen parituksen ottaen huomioon, että Daphnen pystyisi parittamaan helposti luihuistytöille, jolloin parin yhtyeenpäätymisestä ei olisi juurikaan tarvinnut kertoa. Daphne/Fleur viimeisen lauseen maininnallisena parituksena on yhtä epärealistista sarjaa kuin Daphne/Lunakin ja olisi siten kaivannut enemmän perusteita ja näkyvämpää esiin tuomista, jottei se olisi jäänyt niin irralliseksi.

Olet kirjoittanut tekstejä, joista olen pitänyt enemmän, koska ne ovat toimineet paremmin. Ihan jees kuitenkin, vaikkei kivunnutkaan ficcarien tähtitaivaan kirkkaimmaksi tähdeksi loistamaan. 8)

Upsila

  • aallotar
  • ***
  • Viestejä: 1 248
    • and here are all your lies
Vs: Vettä liplattaen, S
« Vastaus #4 : 23.08.2010 17:57:51 »
shayl,oi, kiitos kovasti sinulle myös pitkästä kommentistasi! Tässähän ihan punastuu lukiessaan kommenttiasi ja mukavaa, että pidit! :) Daphne/Luna on minustakin aivan hirmuisen suloinen paritus ja samalla kuitenkin erittäin harvinainen femmeparitus finissä - mikä on kyllä todella harmillista. Daphne/Fleurin mainintaa tuli oikeastaan automaattisesti, sillä olin halunnut jo vähän aikaan kirjoittaa Fleuria johonkin ficciini edes mainintana niin päätin särmäyttää häntä tähän; Daphne ei ole siis aivan puhtoinen tyttö kuin alussa luultiin. Olen oikastaan innostunut myös tuosta Daphne/Fleurista, joten enköhän minä jossain vaiheessa innostu kirjoittamaan heistä lisää.

Luna on minustakin terävämpi kuin häntä yleensä luullaan. Tätä ficciä kirjoitellessa ajattelin, että ehkä Luna aavistikin Daphnen piilottelevan jotain, mutta ei silti näyttänyt mitään tietynlaista merkkiä, vaikka monet olisivat laukoneet suorat sanat päin vaan. Luna silti vain pyörähteli sateessa ja hymyili seesteisesti.

Ups, virheitä tulee tosiaankin vilahtelemaan aina. Kiitos, että huomautit niistä!  :D Vaaleanoranssi on todella ihana väri  ja auringonlaskun maalatessaan sävyjään taivaalle, huomaan aina tuon pehmeänoranssin siellä myös. Joten linnottaudun siis usein iltaisin ikkunan luokse ja jään auringonsäteiden viimeisiä sävyjä. :)

Hmm, kriikuna on hedelmä, luumun alalaji; luumua pienempi (+ sen kivi on pyöreähkö ja siellä on hienoinen nukka sinisen hedelmän pinnassa) ja sen kuori maistuu kirpeältä raakana (ne ovat toisin syksyllä pitkään happamat, mutta muuttuvat usein makeiksi ensimmäisen pakkasyön jälkeen). Sen hedelmäliha puolestaan on kellanvihreää ja sitä on luumuun verrattuna vähän. Eh, tiedän; surkea tiedonlähde minulla, mutta kriikunoista ei ollut oikein kunnolla enempää tietoa.

Ja kiitos vielä kerran itsellesi aivan hirmuisen ihanasta kommentista!

Lavinia, kiitos myös rakentavasta kommentistasi. Tämä oikeastaan syntyi vain vailla mitään pohtimista, koska tunnelmointi ficit ovat jotenkin luistaneet minulla enemmän. Pohdin tietenkin tätä lukiessani, että olisi ehkä pitänyt käsitellä tekstiä hieman laajaammin ja kertoa hieman enemmän kuin jättää näin irralliseksi. Halusin kuitenkin kertoa vain yhdestä hetkestä, joten kaikki tapaamiset taisivat sitten jäädä pois. Siitä huolimatta tätä oli oikeastaan ihan kivaa kirjoittaa, vaikka paritukset olivat epärealistiset.

Totta, oman tylin ei pitäisi näkyä jok'ikisen tekstin toteutuksessa, mutta jostain syystä söötit tunnelmapalat luonnistuvat minulta helpommin, vaikka olenkin nyt suunittelemassa/luonnehtimassa/kirjoittelemassa pitempää ficcisarjaa, joka käsittelee hieman rajumpaa juonta. Katsotaan mitä siitäkin tulee, mutta kiitos sinullekkin vielä kerran, että pidit tästä ja kommentoit! :)
I'd rather have one sunflower from you than a million roses from any other boy.