Kirjoittaja Aihe: Potter-kirjojen hahmot  (Luettu 36558 kertaa)

Papu.

  • Tulentanssittaja
  • ***
  • Viestejä: 124
  • Hassua, mutta se on elämää
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #40 : 01.11.2011 22:00:22 »
Potter-kirjojen suosikkeja on aina niin hankala luetella, koska rakastan niin monia niiden kansien sisällä.  Kahlitsen itseäni kuitenkin nyt sen verran, että valitsen kaksi.

Sirius Musta
Sirius on jonkin asteinen kusipää, mutta silti pohjimmiltaan mielettömän rohkea ja lojaali ja ensimmäinen varsinainen lempihahmoni. Siinä on niin paljon sellaista, mistä Rown tunnistaa hyväksi kirjailijaksi: Hahmot ei ole täydellisiä. Kukaan ei ole täysin puhdas ja valkea synnitön Jumalan armosta. Kaikilla on pieni särönsä, ihan kaikilla. Siriuksessa se särö näkyy ahdasmielisyytenä niitä kohtaan, joista se ei vain halua pitää. Se on hurjapää, joka ei jaksa kasvaa aikuiseksi oltuaan vanki niin pitkään, ei varsinkaan niin aikuiseksi, että tajuaisi alkaa kohdella Oljoa kuin vertaistaan tai päästä yli kaunastaan Kalkarosta kohtaan. Viostaan huolimatta se on kuitenkin hyvä ihminen, tekisi mitä vain rakkaidensa vuoksi ja tekeekin. Vaikkei aina erotakaan väärää oikeasta, niin erottaa hyvän pahasta ja taistelee loppuun asti.

Severus Kalkaros
Mä en koskaan pienenäkään suostunut täysin uskomaan Kalkaroksen olevan paha. Olihan se ilkeä, oman katkeruutensa sokaisema ja viallinen, muttei silti paha.  Kun Kuoleman Varjeluksissa Kalkaroksen todellinen luonto paljastui kokonaan, mä olisin voinut vaan itkeä ja hurrata koko päivän ylistäen Rown taitoja kirjoittajana. Mikä uskomaton hahmo.
Kalkaroksella on paljon vikoja. Se on vallanhimoinen ja häikäilemätön, Siriuksen lailla pitää kiinni omista toimintamalleistaan, vaikka tietäisikin ne virheellisiksi. Mut kuten kaikkien Potterien hahmojen, myös sen vikojen taustalta löytyy syitä. Unohdettu poika, joka pakenee kotiaan kouluun, saa omilla toimillaan aikaan elämänsä ainoan rakkauden kuoleman ja joutuu elämään sen tiedon kanssa joka ikinen päivä. Niin, eihän se saisi olla ilkeä Harrylle ja Nevillelle, eihän ne ole tehneet sille mitään, mutta loppujen lopuksi Kalkaroshan on vain ihminen. Ihmisen on helppo etsiä syitä omalle kurjuudelleen, purkaa omaa tuskaansa johonkin muuhun tai muihin. Tässä tapauksessa sellaisiin, jotka muistuttaa sitä jatkuvasti sen suurimmista virheistä. Eihän se oikeutettua ole, ei tietenkään, mutta ymmärrettävää.
Niin kuin Row itsekin sanoi, Kalkaros oli sankari. Hyvin epämiellyttävä ja kieroutunut sankari, mutta sankari kuitenkin. Se, joka monien väärien valintojen jälkeen valitsi kuitenkin oikein.


Yhteenvetona voisin sanoa, että musta juuri hahmojen epätäydellisyys on se, joka tekee niistä niin järkyttävän täydellisiä.
"En mä nyt hiihtämäänkään ala"

Katu87

  • ***
  • Viestejä: 256
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #41 : 24.05.2012 12:31:20 »
Augusta Longbottom: Minä yritin ettiä siitä tietoa potterwikistä. Mutta suomeksi siitä oli tehty vain parin rivin tynkä ja englanniksi ois ollu tekstiä, mutta yli puolet sanoista oli mun kielitaidolle liikaa ja kääntökoneet jätti yli puolet suomentamatta. Voisko joku ystävällinen ja kiva suomeksi kertoa kaikki mahdolinen tieto Augustasta.

Kiitos etukäteen.

Neive

  • Vieras
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #42 : 26.05.2012 02:17:44 »
Lempparit:

Draco Malfoy on aina ollut mun mielestä yksi kiehtovimmista hahmoista. Luulen, että pienempänä ja kirjojen varhaisemmassa vaiheessa se johtui nimenomaan siitä, että Draco oli se pahis, joka oli aina läsnä, mutta josta ei kuitenkaan kerrottu paljoa. Myöhemmin, kun hahmon kerroksia alettiin purkamaan ja ajatusmaailma avautui hieman, sen kiehtovuus vain lisääntyi. Mun mielestä eittämättä yksi moniulotteisimmista hahmoista koko kirjasarjassa. Okei, pintapuolisesti tyyppi on rasisti, pelkuri, kiusaaja ja ties mitä muuta. Mutta mitä voi odottaa lapselta, joka on kasvatettu Voldemortia palvelevassa perheessä? Tuskin sieltä mitään kukkakedon hippilapsiakaan syntyy. Ympäristöllä on kuitenkin suuri merkitys siinä, millaiseksi ihminen kehittyy. Muiden kiusaaminen ja alentaminen ovat puolustuskeinoja, tapoja pönkittää omaa itsetuntoa, jos se on jostain syystä vaakalaudalla. (Syytän tästäkin Lucius Malfoyn kasvatusmetodeja, mur). Rohkeutensa määrää ei kukaan pysty päättämään, mutta mun mielestä on ihan okei, että Draco pelkää Voldemortia. Lukijalle vain piirtyy helposti sellainen kuva Harryn takia, että Voldemort ei olisi niin pelottava, kuin se jätkä on oikeasti. ;D Ja loppujen lopuksi sen pelon voittaa kuitenkin tahto olla tappamatta, sekä (näin mä haluan uskoa) hyväntahtoisuus. Kaiken kaikkiaan mulle tulee Dracosta mielikuva pienestä pojasta, joka on tahtomattaan pakotettu mukaan hyvän ja pahan taisteluun ja jolle ei ole annettu mahdollisuutta ajatella itse. Mahdollisuutta valita itse, elää normaalia elämää normaalissa perheessä ja vain olla lapsi. Jep, voisin jatkaa tän hahmon analysointia loputtomiin, mutta ehkä siirryn nyt eteenpäin.

Ron Weasley. Toinen lemppari. Mä oon aina kyennyt tietyllä tavalla samaistumaan Roniin, kun se on ollut mustasukkainen tai suuttunut Harrylle. Toiset ei pidä Ronista sen takia, mun mielestä sen käytös on noissa tilanteissa älyttömän realistista. En kestä kuunnella, kun ihmiset valittaa siitä, että Ron ei oo tarpeeks hyvä ystävä Harrylle. Mun mielestä se on juuri sellanen ystävä, jonka Harry tarvii. Joku, johon voi luottaa, joka vetäsee sen aina välillä takas maan pinnalle, auttaa, laittaa henkensä alttiiks sen puolesta... Eikä pyydä vastineeksi mitään, koska sellasia hyvien ystävien kuuluukin olla. Kukapa ei tulis välillä turhautuneeks suuren HOOPEEN varjossa? Ihan sama, Weasley is our king!

Severus Snape. Mainittakoon heti alkuun, että mun Severus-fanius ei johdu sen suuresta-ja-kuolemattomasta rakkaudesta Lilya kohtaan. Suoraan sanottuna se on musta melko säälittävää. Ei sillä, että väheksyisin hahmon rohkeutta tai mitään, mutta mun mielestä kyllä niistä ensi rakkauksistakin on jossain vaiheessa päästävä yli. ;D Sev vaan on muuten niin hyvä hahmo, että se pääsee keposesti mun top kolmoseen. Sen jäätävä käytös ja liehu olemus on jotenkin sekin kiehtovaa ja hyvää luettavaa. Jos nyt jotenkin viittaisin tohon Lily-keissiin, niin mun mielestä osoittaa hahmon suurta jaloutta, että se suojelee kuolleen rakkauden kohteensa poikaa, joka näyttää samalta ja käyttäytyy kuin nenäkäs isänsä. Okei, säälittävä, mutta jalo ja kunnioitusta herättävä hahmo.

Epämieluisat:

Ginny Weasley. Gaaaaah juu, tiedän, että täällä on nyt ollut keskustelua kyseisestä aiheesta. En vaan pääse yli siitä, kuinka rasittava tää hahmo on. Aluksi se on ihme Harry-stalkkeri, myöhemmin siitä muuntuu yhtäkkiä nätti miestennielijä ja lopuksi se on taas Harry-stalkkeri, joka tällä kertaa saa vastakaikua. Alussa Ginny oli ihan hiirulainen, sitten yhtäkkiä se täyttikin kaikki unelmanaisen roolit; hyvännäköinen, äidillinen, rohkea jne... (ks. Mary Sue). En käsitä, miksi JK naitti Harryn noin lattealle hahmolle, kun kirjoissa ja niiden ulkopuolella olisi ollut paljon parempia vaihtoehtoja. Kai haluttiin jotenkin liittää Harry Weasleyn perheeseen vielä pisteeksi iin päälle tai jotain.

Pimento, tarvitseeko oikeasti sanoa enempää? Koko hahmolla ei ollut muuta pointtia kuin tulla tekemään Tylypahkan oppilaiden ja kirjan lukijoiden elämästä helvettiä hetkeksi aikaa.

Matohäntä. Ällöttävä hahmo, josta lukeminenkin saa mun veren kiehumaan. Ihan vaan se tekopyhyys ja epälojaalius, jotka tuli kirjojen myötä ilmi on riittäviä syitä mun tuntemuksille. En jaksa lukea siitä, kuinka se pitää itseään niin huono-osaisena, koska se on kaikki itse aiheutettua. Jos Matohäntä olis oikeasti koskaan katunut tai tuntenut jotenkin vahvasti siitä, että aiheutti hyvien ystäviensä kuoleman, se olisi antanut itsensä ilmi tai hankkiutunut itse itsestään eroon. Miten kukaan pystyy elämään tollasen asian kanssa? Tää hahmo ei omaa syvyyttä, enkä nää siinä mitään muuta, kuin säälittävyyttä ja pahaa.

Zacharias

  • les amis de l'abc
  • ***
  • Viestejä: 2 591
  • korkokenkäpoika
    • tumblr
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #43 : 26.05.2012 02:47:13 »
Musta tuntuu, että miä saan monien vihat päälleni, mutta oon aina kelannut yhtää asiaa liittyen Matohäntään alias Peteriin. Kaikki aina tuntuvat vihaavan sitä (no besides siksi, että uskoisin lähes jokaisen mielikuvissa kummittelevan rottamaisen Timothy Spallin naaman) syystä, että se kavalsi Potterit Voldemortille.

Niinhän se teki, mutta mietitäänpä hetki Siriusta. Sirius oli alkuperäinen Potterien uskottu. Tiettääkseni kyseinen hahmo suostutteli Potterit vaihtamaan salaisuudenhaltijaa, koska pelkäsi itse omaa kohtaloaan. Pelkäsi, että kavaltaisi esim. kidutus-kirouksen alla. Ja varmasti siihen sisältyi myös muuta, kuten pelko kuolla (ihmisiähän tässä hei ollaan). Niinpä hän ennemmin laittoi kaverinsa Peterin siihen asemaan.

Joten miun kysymykseni kuuluukin, että miten Siriuksen teko sitten eroaa Peterin omasta? Molemmat toimivat pelon alla. Toinen kavalsi kaverinsa, toinen pisti omansa alttiiksi puolestaan syötille. Ja luulisi, että Sirius ja kumppanit ois tuntenut Peterin nyt sen verran hyvin, ettei mikään huonon itsetunnon omaava ja itsestään erittäin epävarma ihminen pystyisi kestämään sitä painetta kuolonsyöjien tivatessa sitä kaikenlaiset kiroukset takataskussaan ja selvä ylivoima mukanaan.

Lisäksi haluaisin huomauttaa, että Peter päästi Potterinpojan menemään seiskakirjassa, ja kuoli täten sen puolesta. Eli ilmeisesti katui tekojaan.

Kyllä miusta muutkin (vaikka rakastankin kyseisiä tyyppejä) kelmit siis oli oikeasti tosi epäreiluja Peteriä kohtaan. Nehän siinä flashbackissakin vain dissaa toista muka huumorimielessä. Itse vastaavan kokeneena voin sanoa, ettei siinä itsevarmuus parane vaan katkeruus toisia ihmisiä kohtaan vain kasvaa.

Haters gonna hate.
the charge of the love brigade.

Lemniscate

  • Genderqueer
  • ***
  • Viestejä: 8
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #44 : 26.05.2012 16:39:05 »
Joten miun kysymykseni kuuluukin, että miten Siriuksen teko sitten eroaa Peterin omasta? Molemmat toimivat pelon alla. Toinen kavalsi kaverinsa, toinen pisti omansa alttiiksi puolestaan syötille. Ja luulisi, että Sirius ja kumppanit ois tuntenut Peterin nyt sen verran hyvin, ettei mikään huonon itsetunnon omaava ja itsestään erittäin epävarma ihminen pystyisi kestämään sitä painetta kuolonsyöjien tivatessa sitä kaikenlaiset kiroukset takataskussaan ja selvä ylivoima mukanaan.

Ensimmäisenä tulee mieleen, että Siriuksen ja Peterin näkökannat ja teot eroavat aika rajusti. Peter yritti vyöryttää syyn muiden niskoille, kun taas Sirius oikeasti koki olevansa vastussa Lilyn ja Jamesin murhasta - hei, se oli Siriuksen idea vaihdaa Potterien salaisuudenhaltija Peteriin. Sen oli tarkoitus olla täydellinen bluffi, joten Siriuksen pelko ei ollut syynä. Sirius oli Jamesin paras ystävä ja tämän best man Lilyn ja Jamesin häissä, joten vastapuolella ei menisi kauaa keksiä Siriuksen roolia salaisuudenhaltijana. Hahmojen puheista pystyy päättelemään aika helposti että Peteriä ei pidetty erityisen rohkeana tai taitavana velhona, joten Peter olisi vähemmän ilmiselvä valinta.

Ja PoAssa käy ilmi että Peter oli ehtinyt toimia vuoden Voldemortin vakoojana ennen Pottereiden murhaa, joten pelko iski vasta Voldemortin tappion jälkeen. Peter yrittää selittää tekojaan Siriukselle näin:

Lainaus
"Sirius, Sirius, what could I have done? The Dark Lord... you have no idea... he has weapons you can't imagine.... I was scared, Sirius, I was never brave like you and Remus and James. I never meant it to happen.... He-Who-Must-Not-Be-Named forced me --"
"DON'T LIE!" bellowed Black. "YOU'D BEEN PASSING INFORMATION TO HIM FOR A YEAR BEFORE LILY AND JAMES DIED! YOU WERE HIS SPY!"
"He -- he was taking over everywhere!" gasped Pettigrew. "Wh -- what was there to be gained by refusing him?"
"What was there to be gained by fighting the most evil wizard who has ever existed?" said Black, with a terrible fury in his face. "Only
innocent lives, Peter!"
"You don't understand!" whined Pettigrew. "He would have killed me, Sirius!"
"THEN YOU SHOULD HAVE DIED!" roared Black. "DIED RATHER THAN BETRAY YOUR FRIENDS, AS WE WOULD HAVE DONE FOR YOU!"

Fanit eivät saa koskaan nähdä olisiko Sirre oikeasti ollut valmis kuolemaan Jamesin ja Lilyn puolesta, mutta mulla ainakaan ei riitä pokkaa haastaa Capslock!Siriusta  :D Ja sitäpaitsi, ennen kuolemaansa Sirius osoittaa olevansa vähän tyhmänkinrohkea, joten itse en ainakaan epäile.

Lisäksi haluaisin huomauttaa, että Peter päästi Potterinpojan menemään seiskakirjassa, ja kuoli täten sen puolesta. Eli ilmeisesti katui tekojaan.

Peter lakkasi kuristamasta Harrya sen jälkeen kun Harry muistutti Peterin olevan hänelle henkensä velkaa, mutta muuten mulla ei ole mitään lisättävää. Musta oli vähän harmi että Peter kupsahti välittömästi sen jälkeen, koska mua olisi kiinnostanut nähdä miten tuo hetki olisi vaikuttanut tai näkynyt esimerkiksi Tylypahkan taistelussa.

Kyllä miusta muutkin (vaikka rakastankin kyseisiä tyyppejä) kelmit siis oli oikeasti tosi epäreiluja Peteriä kohtaan. Nehän siinä flashbackissakin vain dissaa toista muka huumorimielessä. Itse vastaavan kokeneena voin sanoa, ettei siinä itsevarmuus parane vaan katkeruus toisia ihmisiä kohtaan vain kasvaa.

Samaa mieltä. Sirius ja James osasivat olla aika tylyjä pojalle, jonka oli tarkoitus olla yksi Kelmeistä. Mä en puolustele Siriuksen ja Jamesin tekoja, mutta kaikilla Kelmeillä oli omat vikansa. Remus ei aina puuttunut ystäviensä toimiin vaikka he saattoivatkin toimia väärin (ks. Ruikuli) ja James osasi olla ylimielinen ja ilkeä. Ja tosiaan, yksi Kelmeistä melkein tappoi teini-Kalkaroksen. Hups. Peterin vika oli se, että hän ei ollut kovin rohkea ja pönkitti pelkuruuttaan viihtymällä vahvempien velhojen seurassa.

Kaikesta huolimatta Peter on mun mielestä yksi kirjasarjan mielenkiintoisimmista hahmoista, vaikka onkin moraalisesti arveluttava ja omaa (muille) epäterveellisen korkean selviytymisivietin.  Sitäpaitsi, kyllä muakin harmittaisi jos ihmiset kirjoittelisivat jatkuvasti pornosatuja parhaista ystävistäni ja pistäisivät mut aina sukuloimaan tai tekemään läksyjä kys. tarinoissa.
« Viimeksi muokattu: 26.05.2012 16:40:36 kirjoittanut Lemniscate »
Frankly, I have no taste for either poverty or honest labor, so writing is the only recourse left for me. - Hunter S. Thompson

Zacharias

  • les amis de l'abc
  • ***
  • Viestejä: 2 591
  • korkokenkäpoika
    • tumblr
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #45 : 26.05.2012 18:29:27 »
Lainaus
"What was there to be gained by fighting the most evil wizard who has ever existed?" said Black, with a terrible fury in his face. "Only
innocent lives, Peter!"
"You don't understand!" whined Pettigrew. "He would have killed me, Sirius!"
"THEN YOU SHOULD HAVE DIED!" roared Black. "DIED RATHER THAN BETRAY YOUR FRIENDS, AS WE WOULD HAVE DONE FOR YOU!"

No mun mielestä on ihan obivous, että Peter on pistänyt tietoa eteenpäin, koska secretly se on luultavasti inhonnut näitä niin sanottuja ystäviään jo vaikka kuinka ja kauan katkeruutensa siivittämänä. Se nyt kyllä ei toki anna lupaa kavaltaa ketään... mutta sitten taas tuo, mitä Peter nimenomaan tuossa kohtaa sanoo siitä, että Voldy oisi tappanut sen, on ihan totta. Ja Peter ei ole koskaan vaikuttanut hahmolta nuorelta iältään saakka, joka oikeasti kestäisi sellaista.

Lainaus
Peter lakkasi kuristamasta Harrya sen jälkeen kun Harry muistutti Peterin olevan hänelle henkensä velkaa, mutta muuten mulla ei ole mitään lisättävää.

Tiedän. Mutta se päästi sen anygays. Ja jos se olisi ollut joku kylmäverinen murhaaja, joka vihaa kaikkia ja haluaa vain puukottaa selkään, niin se olisi kuristanut Potterin loppuun saakka.

Peter ei kyllä ees kuulu mun lempihahmoihin todellakaan, se on mulle aluetta neutraali. Mutta mua vain ärsyttää se vihamielisyys ja kaksinaismoralismi, vaikka aikuinen Peter on lähes risteytys nuoria muita Kelmejä ja Kalkarosta (joka on kunnioitettava hahmo, mutta silläkin oli niitä isoja vikoja kuten aiemmin keskustelussa tulee ilmi).

Miä oikeasti mietin, että jos Peter ois kuvattu kuumaks ulkonäöltään, niin pitäiskö ihmiset siitä enemmän : D kun kelaa jotain Grindelwaldiakin, joka on ihan Mr. kusipää. Mutta silti siitä tunnutaan pitävän.
the charge of the love brigade.

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 645
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #46 : 26.05.2012 18:39:34 »
Mun mielestä teillä, sekä Zachariaksella ja Lemniscatella on tosi hyvä pointit ja perustelut Peter-juttuun ja Siriuksen outoon viime hetken vaihtamiseen. Oon miettinyt aina sitä, että eikö Dumbledore tarjonnutkin itseään tuohon salaisuudenhaltijatehtävään? Minun mielestä jossain kirjassa lukee niin. En muista selitettiinkö syytä miksei hänestä tullutkaan salaisuudenhaltijaa. Meniköhän se niin Kelmit luotti Peteriin?

Oon samaa mieltä siitä myös Zachariaksen kanssa, että eivät ne Kelmit kovin pyhimyksiä olleet joka tapauksessa. Mua on kiusattu koulussa, joten en katso kauhean hyvällä porukan "huonomman" nälvimistä, jokseenkin he tekivätkin sitä huumorilla, eikä sitä varmaan tarjoitettu turhan vakavaksi. Ei se silti kivalta tunnu. Kalkaroksen kiusaaminen oli aika anteeksiantamatonta, mutta jutulla on kääntöpuoli, ettei pojan olisi tarvinnut ite provosoida.

Vielä Siriukseen (puhelimella vaikea kirjoittaa), oon aika varma myös että tavallaanhan mies oli aika selvä tyyppi Potterien haltijaksi ja kyllä se pelkokin vahingossa kidutuskirouksen yhteydessä paljastamisesta miehen mielessä kävi. Oon kuitenkin sitä mieltä että hän kyllä olisi kuollut Pottereiden puolesta.

Ja hänhän periaatteessa kuoli Harryn puolesta. Ja osoitti koko ajan ihan typerää halua riskeerata itsensä, ehkä osittain menneiden tapahtumien vuoksi.
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

flawless

  • Deathbat
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 356
  • Folie à deux
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #47 : 26.05.2012 18:45:04 »
Lainaus
Peter lakkasi kuristamasta Harrya sen jälkeen kun Harry muistutti Peterin olevan hänelle henkensä velkaa, mutta muuten mulla ei ole mitään lisättävää.

Tiedän. Mutta se päästi sen anygays. Ja jos se olisi ollut joku kylmäverinen murhaaja, joka vihaa kaikkia ja haluaa vain puukottaa selkään, niin se olisi kuristanut Potterin loppuun saakka.

Minulle on jäänyt sellainen käsitys, että Peter ei olisi päästänyt Harrya menemään, vaan tuo Voldemortin tekemä käsi ei kestänyt sitä, että hän oli henkensä velkaa juuri Harrylle, ja käsi päästi Peterin haluamatta Harryn menemään ja kuristi Peterin sitten sen takia. Eli Peter ei suinkaan olisi hyvää hyvyyttään päästänyt Harrya menemään tasatakseen puntit, vaan tässä olisi joku syvemmän tason juju, joka liittyi Harryyn ja Voldemortiin ja sai käden toimimaan itsestään.

""Tapatko sinä minut?" hän kähisi samalla kun yritti kangeta metallisormia kaulaltaan. "Vaikka minä pelastin sinun henkesi? Olet velkaa minulle, Matonhäntä!"
Hopeasormet hellittivät.
Harry ei ollut odottanut sitä: hän kampesi itsensä ällistyneenä vapaaksi, mutta piti koko ajan oman kätensä Matonhännä suulla. Hän näki rottamaisen miehen pienten, vetistävien silmien laajenevan pelosta ja hämmästyksestä: hän näytti itse aivan yhtä yllättyneeltä kätensä teosta kuin Harry - tuosta pienestä, armollisesta eleestä, johon käsi oli erehtynyt - ja siitä edespäin hän kamppaili entistä voimallisemmin ikään kuin hyvittääkseen heikon hetkensä."

bannu: Sokerisiipi

Lemniscate

  • Genderqueer
  • ***
  • Viestejä: 8
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #48 : 26.05.2012 20:04:58 »
Lainaus
No mun mielestä on ihan obivous, että Peter on pistänyt tietoa eteenpäin, koska secretly se on luultavasti inhonnut näitä niin sanottuja ystäviään jo vaikka kuinka ja kauan katkeruutensa siivittämänä. Se nyt kyllä ei toki anna lupaa kavaltaa ketään... mutta sitten taas tuo, mitä Peter nimenomaan tuossa kohtaa sanoo siitä, että Voldy oisi tappanut sen, on ihan totta. Ja Peter ei ole koskaan vaikuttanut hahmolta nuorelta iältään saakka, joka oikeasti kestäisi sellaista.


Mutta jos ollaan reiluja Jamesille ja Siriukselle, niin niillä oli vielä siinä vaiheessa kaikki syyt uskoa että Peter ei antaisia Pottereita ilmi. Kai ne ovat järkeilleet niin, että vaikka Peter ei olekaan mitenkään erityisen rohkea, niin se kykenee piiloutumaan Voldemortilta koska sitä ei epäillä.

Mutta joo, tällaiset keskustelut yleensä alkaakin siitä, että ihmiset lukevat samoista hahmoista mutta tulkitsevat ne erillä tavalla :P Mä olen aina tykännyt vertailla Peterin nuoruus- ja aikuisvaiheita, koska ne ovat aikalailla samanlaisia. Peter oli koulussa se lahjaton ("huonompi") tyyppi joka vietti aikaa niiden siistien rämäpäiden kanssa ja joutui toisinaan sietämään nälvimistä. Myöhemmin elämässään Peter ryhtyi kuolonsyöjäksi mutta on silloinkin lähinnä palvelijan asemassa. Toki Peter palkittiin hopeisella kädellä, mutta mä olen aina ajatellut että Voldemort tai muut kuolonsyöjät eivät pidä Peteriä kovin korkeassa arvossa. Fenrir Harmaaselkä ei ollut missään vaiheessa virallinen kuolonsyöjä, mutta ihmissuttakin kunnioitettiin enemmän kuin Matohäntää.

Mulla ei ole mitään epäillä etteikö Voldemort olisi lahdannut Peteriä jos tämä ei olisi ollut hyödyksi, mutta musta Peter liittyi kuolonsyöjiin muutenkin kuin kuolemanpelosta. Varmasti sekin on ollut iso tekijä, mutta kuten aiemmin sanottu, mä olen aina pitänyt Peterin ominaispiirteenä sitä, että se viihtyy parhaiten voimakkaiden velhojen helmoissa. Mä en ole koskaan ajatellut Peterin olleen katkera muille Kelmeille  - vaikka tuskinpa se kovin lämpimästi on voinut niistä ajatella kun miettii minkälaisten tulirenkaiden läpi tyyppi on hyppinyt pelastaakseen oman nahkansa -, vaan päätti liittyä siihen leiriin jolla kovemmat pamput.


Lainaus
Oon miettinyt aina sitä, että eikö Dumbledore tarjonnutkin itseään tuohon salaisuudenhaltijatehtävään? Minun mielestä jossain kirjassa lukee niin. En muista selitettiinkö syytä miksei hänestä tullutkaan salaisuudenhaltijaa. Meniköhän se niin Kelmit luotti Peteriin?

Dumbledore tosiaan ehdotti itseään salaisuudenhaltijaksi, mutta James halusi Siriuksen tuohon tehtävään.


/Edit

Lainaus
Miä oikeasti mietin, että jos Peter ois kuvattu kuumaks ulkonäöltään, niin pitäiskö ihmiset siitä enemmän : D kun kelaa jotain Grindelwaldiakin, joka on ihan Mr. kusipää. Mutta silti siitä tunnutaan pitävän.

Mä olen aina laskenut Grindelwadin suosion sen varaan, että sen ansiosta Pottereissa on ainakin yksi slashparitus ihan canonissa asti :D Mutta mahdollisesti. Tuskinpa Dracokaan olisi saavuttanut niin kovaa fanonstatusta ultimaattisena nahkahoususankarina jos Tom Felton ei näyttelisi sitä elokuvissa. Toisaalta, olen tullut törmänneeksi fanityttöihin joiden sukat pyörii jaloissa aina kun Notre Damen kellonsoittajan Claude Frollo mainitaan.

...Kai naiset tykkää "projekteista".
« Viimeksi muokattu: 26.05.2012 20:18:11 kirjoittanut Lemniscate »
Frankly, I have no taste for either poverty or honest labor, so writing is the only recourse left for me. - Hunter S. Thompson

Beyond

  • Kamui
  • ***
  • Viestejä: 1 880
  • op HaX
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #49 : 05.07.2012 04:30:49 »
Ihastuttava keskustelu kerrassaan. 8) Osallistun omalta osaltani Peter Piskuilan -keskusteluun sen verran, että oikeastaan en ihmettele, miksi ihmissusikin oli häntä arvostetumpi kuolonsyöjien keskuudessa: Peter vaihtoi puolta aina oman etunsa mukaisesti, mikä ei sinänsä ole tuomittavaa. Malfoythan harrastavat tuota samaa. Se, mikä erottaa esimerkiksi Lucius Malfoyn Peteristä, on asenne. Lucius ei edes yritäkään selitellä takinkääntötemppujaan. Hän on täysin sinut itsensä kanssa. Peter puolestaan vikisee ja vinkuu nurkkaan ahdistettuna; selittelee ja syyttelee. Pahinta on se, että Peter tuntuu uskovan omiin selittelyihinsä. Siinä, missä Lucius Malfoy on kylmästi ja rauhallisesti päättänyt, että oma napa = paras napa, Peter ei edes kykene myöntämään ajattelevansa juuri noin. Sen vuoksi Peter on hahmona lähinnä vastenmielinen. Tämähän oli siis vain oma subjektiivinen näkemykseni aiheeseen. :P

Koska aloitin inhokillani, jatkan listausta muilla epämieluisilla hahmoilla.

Ginny Weasley on mielestäni kamalan väkinäinen hahmo. Pidin hänestä neljän ensimmäisen kirjan ajan. Ymmärrän hyvin, että kirjailijalla on hahmo, jolle onnellinen loppu tuntuu tärkeältä. Ginny sai kuitenkin kerralla liikaa: punastelevasta ujosta tytöstä tuli yhtäkkiä koko koulun suosikki. Muutos oli aivan liian yhtäkkinen. Se pilasi Ginnyn hahmona, sillä maltillisemmalla Ginnyn suosimisella Rowling olisi voinut tehdä Weasleyn tytöstä syväluonteisen ja oikeasti pidetyn hahmon.

Harry Potter, poika, joka elää! Eh, totta kai pidin Harrysta valtaisasti ensimmäisten kirjojen aikoihin. Mielestäni Harry on valtavan suloinen Liekehtivään pikariin asti. Kuitenkin Feeniksin killan aikoihin opin vihaamaan Harrya sydämeni pohjalta: jo neljännen kirjan aikoihin Harryssa oli valitettavaa marttyyrimaista suhtautumista aivan kaikkeen, mutta Feeniksin killassa ah-niin-väärinymmärretty-angst tihkui jokaisesta painetusta kirjaimesta. Sen jälkeen Harry onkin ollut Teh Merkitty Mies, joka pelastaa maailman, eli ärsyttävä Gary Stu. Kuoleman varjeluksia lukiessani tunsin valtaisaa myötähäpeää lukiessani, kuinka Harryn hiuksella höystetty monijuomaliema muuttui heleän, kirkkaan kullaksi. Yeah, right... Potterin pojan sisin olemus!

Vernon Dursley on ollut aina inhokkini. Luulisi, että niin hyvinvoivalla miehellä olisi varaa jonkinlaisiin käytöstapoihin. Tuli aivan paha mieli, kun Vernon oli Arthurille niin kamalan töykeä silloin, kun raukka yritti heittää pientä huulta ilmapiirin keventämiseksi. :(

En kuitenkaan tahdo vaikuttaa läpeeni negatiiviselta personaalta. :D Siksi listaan suosikkejani seuraavaksi.

Ron Weasley on suorastaan pyhä! :) 10 v. Beyo nimesi koiransa Ron Weasleyn mukaan... Cool story, I know. :P Joka tapauksessa Ron on oikeastaan aivan ihanan tavallinen poika. Ronissa on humoristinen puolensa. Muistan naurahtaneeni monesti ääneen Ronin heitoille. Lisäksi Ron on juurikin niin bestiksen perikuva: lojaali, mutta uskaltaa kyllä pamauttaa päin naamaa, jos jokin on vialla. Ron toimii äärettömän epäitsekkäästi koko kirjasarjan ajan, ja vaikka Ronille huomio on erityisen tärkeää, ei hän anna loppujen lopuksi henkilökohtaisen menneisyytensä tuhota ystävyyssuhdetta Harryyn. Minusta on jotenkin hirveän ihailtavaa, että joku on valmis pysyttelemään taka-alalla ystävyyden tähden huolimatta siitä, että huomiota tulisi varmasti enemmän ilman valmiiksi järjettömän kuuluisaa ja huomioitua ystävää.

Draco Malfoy on hahmo, johon minun on aivan äärettömän helppo samaistua: lellitty ainokainen, jonka isi ostaa kilpaluudat koko joukkueelle taatakseen, että oma kullannuppu pääsee huispausjoukkueeseen. Samalla Dracolta kuitenkin odotetaan paljon, vaikka kukaan ei ole ikinä kysynyt Dracolta, tahtooko hän olla kuolonsyöjä. Vaikka Draco onkin ylimielinen ja hieman löyhä moraaliltaan, hän osaa rakastaa lähimpiään. Välillä Draco on myös aivan ihanan häikäilemätön saavuttaakseen haluamansa: esimerkiksi se tapaus-Hiinokka oli oikeastaan ihailtavan kiero. :P Siinä missä arvostan Ronia kunniasta luopumisesta, arvostan Dracoa sen vuoksi, että hän tekee mitä vain saadakseen loistoa ja mainetta. Nimenomaan se, että Draco on sinut oman vaikutusvallankaipuunsa kanssa, tekee hänestä hahmona coolin.

Sirius Musta on ehdoton rakkauteni. Siriuksessa on tiettyä renttumaisuutta ja kapinahenkisyyttä vielä reippaalla aikuisiälläkin. Vaikka moni Siriuksen epämieluisaksi hahmoksi listannut kritisoikin Siriusta nimenomaan tietyllä tavalla teinin tasolle jämähtäneisyydestä, minusta tuo piirre tekee Siriuksesta nimenomaan lumoavan. Lisäksi kirjoissa on kehuttu kovasti Siriuksen ulkonäköä eritoten nuoremmalla iällä, joten toki sekin vaikuttaa varmasti hahmon pidettävyyteen. :D Sanotaan nyt muutenkin, että Peteriä lukuun ottamatta pidän kaikista kelmeistä oikein paljon. ^^
Hellät sanat pilaavat ruman maailman,
johon tahdot kuulua ja tappaa Jumalan.

Potterfan

  • ***
  • Viestejä: 19
  • Taiteilija~
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #50 : 05.07.2012 15:26:26 »
Heh, olihan minunkin pakko tulla tänne kertomaan suosikkini ja inhokkini :)
Suosikit:
Sirius Musta: No sehän on Sirius! Se ihana renttu, tosin vaikutelmaan voi vaikuttaa suuresti lukemani ficit ja hänen nuoruusaikansa. Niin huoleton, ja olin ihan paniikissa hahmon kuollessa.
Bellatrix Lestrange: Jaa, että miksikö? Vaikka Bellatrix on hullu naikkonen joka karkaa Azkabanista, tappaa serkkunsa ilomielin ja on rakastunut Voldemortiin(muistaakseni Rowling sanoi jossakin joskus niin...)? En vain yksinkertaisesti ymmärrä miksi pidän tästä hahmosta. Mielestäni asiaan vaikuttaa paljon sekin että hahmolla on niin mielenkiintoinen elämä, tausta ja luonne. En osaa edes selittää :'D
Draco Malfoy: Tottakai tähänkin nyt vaikuttaa elokuvat, kukapa nyt ei kuolaisia Tomia? :) Mutta joo, kirjoissakin jotenkin olen Dracon puolella. Kun Dracon tehtäväksi tuli tappaa Dumbledore, hän yritti tehdä sen mutta ei pystynyt. Draco yritti vain koska tiesi että Voldemort tappaa hänet jos hän ei hoida Dumbledorea päiviltä. Äh, nämä perustelut ovat omastakin mielestäni ihan omituisia. Mutta mielestäni Draco teki vain vääriä valintoja + kun isänä on Lucius, yritäpä siinä olla kasvamatta pahaksi.

Inhokit:
James Potter: Argh, inhoaninhoaninhoan! Reaktioni olivat suunnilleen samanlaiset kuin Harrylla, ensin olin varma että James oli hyvä ja kaikkea mahdollista. Mutta sitten se muisto siinä kirjassa. Eijei, eihän sen niin pitänyt mennä! Inhosin hahmoa siitä lähtien syvästi :>
Ginny Weasley: Tästä nyt en voi edes sanoa kuin että pah. Ensin ujo pikkuinen äidin oma tytteli, joka muuttuu *poks* supermegahyvännäköiseksi tytöksi, joka vaihtaa poikaystäviä kuin sukkia.

No nyt en osaa perustella muuta, mutta esim. Dumbledore ja Ron eivät valitettavasti kuulu suosikkeihini :/ Anteeksi Weasley- fanit.
Always Drarry- fan <3

Cheo

  • joan jett's slave
  • ***
  • Viestejä: 247
  • Ava by Vanilje
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #51 : 06.07.2012 12:54:58 »
Lainaus
Kalkaroksen kiusaaminen oli aika anteeksiantamatonta, mutta jutulla on kääntöpuoli, ettei pojan olisi tarvinnut ite provosoida.
Siis ymmärsinkö nyt oikein että Kalkaroksen ei olisi tarvinnut provosoida? Jos näin, niin missä vaiheessa hän provosoi? Kalkaroksen muistossa James ja Sirius alkavat vain härnätä häntä sen takia että Sirius oli pitkästynyt.

Ite oon sata varma siitä että Peterillä olisi tolkuttomasti enemmän faneja jos hän sattuisi olemaan hyvännäköinen :D Okei, ei Kalkarostakaan miksikään ruusuksi ole kuvattu mutta häneltä löytyy sen verran luonnetta, syvyyttä, inhimillisyyttä... lista on pitkä. Mutta jos Peter olisi jonkinlainen adonis niin varmasti hänen pelkurimaisuuttaan/katkeria ajatuksiaan/oman edun tavoittelemista pidettäisiin edes jotenkin "hyväksytympänä." Jotkut saattaisivat huokailla ihaillen että onpa siinä ihanan limanuljaska hahmo ;D En itsekään ole mikään Peter-fani mutta en minä häntä inhoakkaan.

Mua kyllä suututtaa ne jotkut jotka sanovat että "Peter ei ole kelmi." Kyllä Peter on kelmi, vaikka menikin heidät pettämään. Juudaskin on yksi apostoleista. no tuosta kyllä voidaan olla montaa mieltä mutta anyway.

Mutta siis ehdoton lempihahmoni on Severus Kalkaros. Kalkaros on oikeasti yksi nerokkaimmista hahmoista mitä on koskaan kirjoitettu. Niin moniulotteinen, kiehtova, traaginen ja rohkea.
Lainaus
on ihan ketun säälittävää purkaa raivonsa ja katketuurensa oppilaisiin jotka eivät asialle voi mitään.
Niin, se on todellakin säälittävää eikä todellakaan hyväksyttävää, mutta juuri tuo tavallaan onkin hänessä niin mielenkiintoista. Se todistaa hänen inhimillisyytensä ja vajavaisuutensa. Me tiedämme miksi hän toimii miten toimii ja miksi hän on kasvanut sillä tavalla kieroon. Aika kusipää, eikö? ;D
Lainaus
Niin kuin Row itsekin sanoi, Kalkaros oli sankari. Hyvin epämiellyttävä ja kieroutunut sankari, mutta sankari kuitenkin. Se, joka monien väärien valintojen jälkeen valitsi kuitenkin oikein.
  Mitäpä tästä enää sanomaan, niin monet ovat sanoneet minua paremmin.

Kalkaroksen jälkeen pidän eniten luultavasti Luna Lovekivasta. Hänessä viehättää hänen omalaatuisuutensa, vinksahtaneisuutensa ja rohkeutensa. Rakastan sitä kuinka hän uskoo omiin asioihinsa. Luna antaa rohkeutta olla erilainen.

Sitten pidän myös Regulus Blackista vaikka hänestä ei ole kauheasti kerrottukkaan kirjoissa. Olen muovannut hänestä kuvan omassa päässäni: mielestäni Regulus on herkempi, poliittisempi ja hiljaisempi kuin Sirius mutta hän esittää kovempaa kuin oikeasti on. Hän ihaili aina lapsena Siriusta mutta Siriuksen joutuminen rohkelikkoon etc. muutti asiaa koska Regulus oli kuitenkin Black henkeen ja vereen ennen sitä mitä tapahtui Oljolle. Vaikka Siriuksen ja Reguluksen välit viilenivät radikaalisti niin Siriuksen karkaaminen kotoa oli Regulukselle kova paikka. Sirius on muutenkin Reguluksen akilleen kantapää ja hän joutui koulussa sietämään paljon naljailua verenpetturiveljensä takia.

En tiedä kuuluuko tuo Regulus tähän aiheeseen vai tuonne päänsisäiseen Canoniin mutta anyway.

Inhokeissa Lily ja James, toisaalta silti aika ristiriitaset tunteet heistä koska tykkään Severys/Lilystä ja James/Siriuksesta kuitenkin. Mutta Lily on nauraa kun hänen parasta ystäväänsä kiusataan mutta silti hän on niin hyvä ja Mary Sue ja argh kaikki rakastavat häntä. Lily on oikeasti aika bitch. Aika selvästi oikeastaan. Jamesilla on kaikki hyvin kotona, kavereita, hän on suosittu etc. ja sitten se menee kiusaamaan Kalkarosta jolla on hädin tuskin mitään. Ja silti se on olevinaan niin hieno jätkä.
« Viimeksi muokattu: 01.12.2013 20:18:28 kirjoittanut Cheo »
"I've read this script and the costume fits
so I play my part."

sienna

  • ***
  • Viestejä: 34
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #52 : 18.07.2012 02:43:07 »
Voin aloittaa ainakin kertomalla, että Draco on meikäläisen lempilapsi. Nyt ja aina. Kulutan varmaan häiritsevänkin paljon aikaa pohtimalla tän hahmon sisäistä olemusta ja luonteen syvimpiä syövereitä, samalla puntaroiden ulkoista käyttäytymistä ja ympäristön vaikutuksia siihen hahhah. :-D Draco on vaan aina kerännyt multa sympatiapojot, ja mitä pidemmälle kirjoissa mentiin, sitä enemmän vaan kiinnyin siihen. Lisäks oon onnekas, kun hahmolle on valittu niinkin sopiva näyttelijä kuin Tom Felton. En keksi ketään, kuka mätsäisi paremmin yhteen sen Dracon kanssa, jonka kuvan oon luonu mun omaan mieleen kirjoja lukiessa.

Ron on myös ikisuosikki. Muistan, kuinka skidinä olin aivan ihastunut Won-Woniin. :-D Mun mielestä Ron on tosi aidontuntuinen hahmo, josta löytyy hyvän ohella myös paljon vikoja. Luotettava, hauska, reilu, epävarma, äkkipikainen, mustasukkainen. Ei siis todellakaan mikään Gary Stu, vaan hahmossa on jotain todella samaistuttavaa. Mikä varmaan onkin suurin syy siihen, että hahmo kolahtaa meikkikseen.

Inhokin virkaa taasen toimittaa kukas muukaan, kuin *rumpujen pärinää* Ginny. :-D Tästä hahmosta on varmaan paasattu täällä jo kyllästymiseen asti, mutta ei voi mitään. Mä en voi ymmärtää, miksi Row on päätynyt luomaan ainoasta naispuolisesta Weasley-ipanasta noin surkean. Tämähän on siis vain meikäläisen mielipide, joten älkää käykö kurkkuun kiinni, vaikka olisittekin erimieltä! Kokonaisuutena tää hahmo saa mut jo ärtymyksen valtaan. Sitten, jos alan vielä erittelemään sen eri ominaisuuksia, niin kuin joku tuolla aiemmin oli tehnyt, ja purkamaan mun Mary Sue -vihaa, niin se on menoa. Sslsldjsldjalkj, ei ihan oikeesti.

Soni

  • ***
  • Viestejä: 123
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #53 : 23.07.2012 02:04:30 »
Tänne asti luin niin pakko sanoa omatkin, mulla näihin vaikutta vahvasti kuitenkin se kuinka onnistuneesti Row voi oikeuttaa hahmojensa käytöksen "tyylilajiin" kuuluvana. Potterin on kuitenkin ensisijaisesti nuorten/lastenkikirjallisuutta ja aikuisena katsoo näitä hahmoja PALJON kriittisemmin ja näkee näitä kuun kokoisia aukkoja joidenkin hahmojen käytöksessä esim. Dumpledore. Ois niin helppo heittää tollasta salailevaa pappraista seipäällä, mutta kun tarkastellaan mikä rooli sillä oli kerronallisesti ja kirjallisesti, sen käytöksen tajuaa olevan Rowin asettelemaa ja tarkoituksella ärsyttäväksi tekemää.

Peteriin liittyen olen tuolta löytänyt aivan uudenlaiset syyt olla pitämästä tästä, eli voisin aloittaa inhokkini Peterillä. Sivusto on englanniksi, mutta siellä esitetään hyvin se että Peter on oikeasti mielettömän kiero paska jonka todellisia motiiveja edes Row ei tunnu tietävän(Hei, se nainen sanoo ja väittää että Draco on läpensä paha ihminen!) Peter sai Siriuksen ajattelemaan tappaneensa kaikki ne ihmiset ja ennen kaikkea ystävänsä, Peterin! Se vähä mitä Peterin motiiveista saa irti saa oloni rauhattomaksi, enkä pidä tätä oikeasti hyvänä ihmisenä.
  Kirjoittajana voin arvostaa työtä jonka Row on hänen kohdallaan tehnyt, mutta lukijana, en pidä. Lisäksi Peter tuntuu säntäävään kaikkialle juuri pahimpaan mahdolliseen aikaan mahdollistaen sen että kaikki lähtee menemään alamäkeen.

Toinen hahmo jota sitten oikeasti inhoan, Peteriä enemmän, on Molly Weasley. Jos minulla olisi tuollainen ylitouhottava, ahdasmielinen, possessiivinen, kiljuva, nokkansa kaikkialle tunkeva ja tärkeilevä äiti... olisin pistänyt Siriukset pystyyn ja voi niitä huutomatseja, en ota vastaan tollasta käytöstä nytkään omalta äidiltäni, niin jos se ois tollaseksi alkanut...
Tuolta linkistä löytää kaikki mun syyt vihata oikein syvällisesti Mollyakin ja siitä kuinka se EI OLE hyvä äiti. Koska se antaa viis kirjaa kaksosten heitellä isoveljeään pitkin seiniä eikä puutu siihen oikeesti yhtään ja silti väittää olevansa niin kodin ja perhehengetär. Ja turha väittää että ei se voi kaksosia hallita ja blaablaablaa, musta se vaan kertoo omaa kieltänsä, että kaksoset saa kiusata ja ajaa Percyn ulos perheestä ja että Bill ja Charlie on muttanut heti aikusiksi tultuaan mahdollisimman KAUAS äidistään, eikä juuri vieraile. I'm just saying...

En tykkä myöskään Ginnystä kaikista samoista syistä kuin aiemmatkin on täällä sanoneet. Lisäksi en pidä Hermionesta. Kuudennessa kirjassa alkoi mennä hermo siihen että se on aina niin oikeassa ja siitä alkoi tulla hyvin Mollymainen. Jos oma kaveri alkais mua tollalailla pompottelemaan sais kyllä v*ttu kirjoista otsaansa ja muutenkin kuulla muutaman valitun sanan.
Listän viimeisenä voisin mainita Lilyn, sillä mitä enemmän luen sitä vähemmän tästä naisesta pidän, vaikka haluaisinkin kovasti. Mun Mary Sue-anturit vaan nostaa aivan kauheen älläkän kun tää nainen on kyseessä, että ficceihin yritän päässäni tehdä tästä omanlaiseni jotta sietäisin tätä.
Okei, totta kai nää Pimennot ja Voldemortitkin saa paikkansa tältä listalta, mutta haluan puhua niistä lemppareistakin!

Lemppareitani on ehdottomasti Remus, koska se on niin rauhallinen ja inhimillinen, koska kuka 11-16 v. oikeesti voi sanoa toimivansa AINA oikein kiusaamistilanteissa? Ja ihmissudet on aina parempia kun vampyyrit, sori Edward ;) Sitten totta kai Ron, joka on ainoa Kultaisesta kolmikosta joka käyttäytyy kuin ikäisensä ja kehittyy aikuiseksi.
Oudolla tavalla ihastuin Regulukseen, koska se kertoo jotain persoonasta että vaihtaa puolta ja pilaa toisen pahat aikeet, kun huomaa oman kotitonttunsa kärsineen! Ja kun se kuoli niin nuorena! Ei siitä voi kuin pitää, se on Siriuksen pikkuveli. Siriuksestakin pidän, mutta Rowlla meni niin mielettömästi metsään sen kanssa kirjoissa, että en voi sanoa sen olevan lempparini enää.
Charlie on aivan ehdoton ja Viktor Krum olikin mun mielestä liian hyvä Hermionelle. Neville on AIVAN paras, niin loistava hahmokehitys ja silti niin symppiskaveri. Seamusista ei voi kun pitää sillä huumorintajulla.

Ficatessa ja enemmän näin fanonin kautta, mun pitkään listaani kuuluu kans Lucius, Theodor Nott ja Blaise. Mua alko kiehtomaan tää Luciuksen hahmo ja sen motivaatiot tälle sen käytökselle kun aloin nähdä sellasia unia, jossa se soitteli mulle... Ja toki ficatessa parhaiten pystyn tarttumaan Dracon hahmoon, koska se on kaksonen ja niiden mentaliteetti sopii sille niin täydellisesti. Row on vissiin kuitenkin vähän perehtynyt luonnehoroskooppeihin, kun Harry on leijona ja suurin osa Weasleystä on jousimiehiä. Kaksosilla on aina oma moraalinsa, jota ei sovelleta muihin ihmisiin vain heihin itseensä ja jos lapsena ei kaksoselle opeteta mikä on oikein ja mikä väärin, niistä tulee helposti varsinaisia kaksinaismoralisteja ja loistavia valehtelijoita jotka ei nää omien etujensa haussa mitään väärää vaan oikeutuneenaan. Dracosta voisin jauhaa ummet ja lammet, mutta ehkä tämä on jo tarpeeksi pitkä raapustus :D
Minun aasini eivät vaivaudu käyttämään siltoja, ne lentävät.

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 645
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #54 : 23.07.2012 18:01:38 »
Muistakaas tosiaan ettei iiiiiiihan vain sitä listausta, kiitos! :-*

Lainaus
on ihan ketun säälittävää purkaa raivonsa ja katketuurensa oppilaisiin jotka eivät asialle voi mitään.
Niin, se on todellakin säälittävää eikä todellakaan hyväksyttävää, mutta juuri tuo tavallaan onkin hänessä niin hienoa. Se todistaa hänen inhimillisyytensä ja vajavaisuutensa. Me tiedämme miksi hän toimii miten toimii ja miksi hän on kasvanut sillä tavalla kieroon. Aika kusipää, eikö? ;D
Jotenkin tuo on vain niin, että jos tuo tapahtuisi "oikeassa elämässä", Kalkaros ei edes toimisi opettajana. Tuohan on kauhean epäeettistä, tuollainen opetustapa! Kyllä olisi varmasti saanut lähtöpassit jos oikeasti tuollainen opettaja on ja myös opettajat ja rehtori siitä tietoisia ovat. Riippuu kyllä varmaan vähän koulustakin.

Siis miettikää - mielipiteeni esim. Ronista on muuttunut ihan hirmuisesti fanfictionin takia! Kun pelkästään katselin elokuvia ja aloin lukea kirjoja, pidin Ronista, mutta thank God for FinFanFun, kun jokin kolahti Draco/Hermionessa ja aloin lukea sitä, niin Ronista tuli melkeinpä inhokki. Suurimmassa osassahan Dramione-tarinoita Ron on jonkinasteinen kusipää. Myönnän syyllistyneeni tähän itsekin.

Voin aloittaa ainakin kertomalla, että Draco on meikäläisen lempilapsi. Nyt ja aina. Kulutan varmaan häiritsevänkin paljon aikaa pohtimalla tän hahmon sisäistä olemusta ja luonteen syvimpiä syövereitä, samalla puntaroiden ulkoista käyttäytymistä ja ympäristön vaikutuksia siihen hahhah. :-D Draco on vaan aina kerännyt multa sympatiapojot, ja mitä pidemmälle kirjoissa mentiin, sitä enemmän vaan kiinnyin siihen. Lisäks oon onnekas, kun hahmolle on valittu niinkin sopiva näyttelijä kuin Tom Felton. En keksi ketään, kuka mätsäisi paremmin yhteen sen Dracon kanssa, jonka kuvan oon luonu mun omaan mieleen kirjoja lukiessa.
Tuo on totta! En muistaakseni pikkulikkana erityisesti pitänyt Dracosta, mutten vihannutkaan. Sitten kun aloin lukea kirjoja ja fanfictionia ja muutenkin kasvoin ja aloin ymmärtää enemmän, niin tuo Dracon sisinkin on selvinnyt. 10-vuotiaalle homma on yleensä vähän eri, en tajunnut tutkiskella sen tarkemmin hahmon luonnetta!

Draco tosiaan on vähän surullinen ressukkahahmo isänsä takia. Jotenkin hän tuntee paineita olla yhtä ilkeä kuin isänsä, ja suvussakin kulkee se tyyli ettei kaveerata muiden kuin luihuisten, rikkaiden tai jonkinsortin laitapolun kulkijoiden kanssa. Miettikää Dracoa, jolla olisi samantyylinen luonne/ulkonäkö, mutta esimerkiksi "tavalliset" vanhemmat ilman mitään kuolonsyöjäjuttuja. Hän saattaisi olla aika erilainen. Draco on vähän sellainen Star Wars-leffojen Anakin Skywalker, kauheat odotukset ja painostukset niskassa ja ristiriidat repii nuoren miehen sisällä. Siksi olisi aika mielenkiintoista kirjoittaa/lukea Dracoa ilman vanhempia tai niiden tavallisempien vanhempien kanssa. Ja miettiä sitä, minkälainen ihminen hänestä olisi tullut, jos Harry olisi suostunut puristamaan pojan kättä ensimmäisenä iltana Tylypahkassa.

Samalla Dracolta kuitenkin odotetaan paljon, vaikka kukaan ei ole ikinä kysynyt Dracolta, tahtooko hän olla kuolonsyöjä.
Amen. Ja ilmeisesti poika ei tahdo. Siltä se ainakin vaikuttaa.

Aika moni tuntuu tykkäävän Finissä Lucius Malfoysta. Minäkin olen ihaillut miehen viileyttä, mutta tavallaan nykyään, kun ajattelen häntä, en ehkä pidäkään miehestä niin paljoa - ainakaan tietyillä osa-alueilla, ja yksi osa-alue on se Draco. Tyyppi painostaa Dracoa eikä aseta kunnollista mallia hänelle. Esimerkiksi mies opettaa pojalleen, kuinka kaikkia muita kuin niitä luihuisia/yms. pitää vihata. Ymmärrän kyllä, että perinne tulee heidän suvustaan, mutta... en mä tiedä. Luciuksellakin on kuitenkin paineet niskassa Voldemortin takia, ja viimeisessähän kirjassa Malfoyn perhe lähtee sieltä taistelusta pois. Se siis osoitti, että oma perhe tulee kuitenkin ensimmäiseksi, niin Luciukselle, Narcissalle kuin Dracollekin. Siitä isot propsit heille.

Joo, ehkä stoppuuttelen tätä mun Dracon ja Luciuksen luonteen syväanalyysia! :D
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

hiekkapaperi

  • ***
  • Viestejä: 57
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #55 : 26.07.2012 13:20:40 »
Mä ite oon aika lailla oppinu tykkäämään vähä kaikista hahmoista... :D minkä takia pottermoren lajitteluhattu laitto mut luihuisee vaikka oon tällänen typerä en-osaa-vihata-ketään :DD No kuitenkin, lemppareita on mm. Antonin Dolohov. En tiiä mikä mulla sai kirjoja lukies siihen vaan rakastumaan, muttakun.. Kelmitpaitsi Peter, Sevvie ja tietenkin Ron, Harry ja Hermione.Joskus vihasin Hermionea ku se oli semmonen aargh!  Ja Phineas Nigellus. Theodore Nott ja Barty Crouch Jr. Weasleyn kaksosia unohtamatta!  ;D Ja Malfoyt on kans lemppareita.

Ja melkein unohdin, siis Stan Pikitie!

Ja sitten niitä mistä en niin tykkää, olis varmaan Cornelius Toffee, Bellatrix Lestrangea vihaan, vaikka tavallaan sen luonne ja psykoottisuus kiehtoo mua, mutta silti. Ja Barty Crouch on kyllä niin ärsyttävän osaamaton tyyppi.

Ja nyt haluun valittaa teille, kun te koko ajan marisette kaikesta, että elokuvat on perseestä, huonosti luotu ja se ja se hahmo ärsyttää ja tuolla hyvien asioiden topassakin alettiin heti valittamaan kaikesta! Ja kirjoistakin jaksatte valittaa ja näyttelijöistä ja kaikista tapahtumista. Ja kuinka jos te olisitte luonu Potterit, niin olisitte tehnyt niin ja niin. No mutta kun ette luoneet ja itse en haluaisi muuttaa mitään Pottereista, vaikka ketuttaa että kaikki hyvät kuoli jne jne. Joo-o. Välillä tuntuu ettette edes tykkäisi koko sarjasta, totta kai kaikissa elokuvissa ja kirjoissa on huonoja puolia mutta enemmän mä niistä nyt tykkään kun en-tykkää. Kiitos. ja en toki offannut
« Viimeksi muokattu: 26.07.2012 13:50:14 kirjoittanut hiekkapaperi »
destiny is a fickle bitch

Cheo

  • joan jett's slave
  • ***
  • Viestejä: 247
  • Ava by Vanilje
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #56 : 26.07.2012 19:27:42 »

Lainaus
on ihan ketun säälittävää purkaa raivonsa ja katketuurensa oppilaisiin jotka eivät asialle voi mitään.
Niin, se on todellakin säälittävää eikä todellakaan hyväksyttävää, mutta juuri tuo tavallaan onkin hänessä niin hienoa. Se todistaa hänen inhimillisyytensä ja vajavaisuutensa. Me tiedämme miksi hän toimii miten toimii ja miksi hän on kasvanut sillä tavalla kieroon. Aika kusipää, eikö? ;D
Jotenkin tuo on vain niin, että jos tuo tapahtuisi "oikeassa elämässä", Kalkaros ei edes toimisi opettajana. Tuohan on kauhean epäeettistä, tuollainen opetustapa! Kyllä olisi varmasti saanut lähtöpassit jos oikeasti tuollainen opettaja on ja myös opettajat ja rehtori siitä tietoisia ovat. Riippuu kyllä varmaan vähän koulustakin.
Varmaan olisikin saanut lähtöpassit, Kalkaros on kieltämättä aivan karsea opettaja. Tai no kyllähän hän osaa asiansa mutta ei häntä erityisen kannustavaksi tai mukavaksi voi kutsua. Toisaalta myös täältä "oikeasta elämästä" löytyy myös opettajia jotka suoraan sanottuna kiusaavat oppilaita, ottavat ehkä pari oppilasta silmätikuikseen. Ja joskus muut opettajat saattavat sulkea silmänsä aivan niinkuin lastenkin välillä tapahtuvan kiusaamisen yhteydessä :(

Mullekkin on syntynyt fanfictionin myötä ihan uusia käsityksiä Potter-hahmoista, erityisesti niistä hahmoista joista ei ole kerrottu paljoa.  Esim. Jamesin sisäinen maailma on mielestäni kirjoissa niin köyhää että olen fanfictionin myötä luonut itse sen hahmon ympärille lisää syvyyttä. Sama pätee Lilyyn, jota en voi melkeinpä sietää kirjoissa. Juuri fanfiction ja omien mielikuvieni myötä olen ihastunut esim. Regulukseen ja Blaiseen niin pahasti :D

Lainaus
Ja nyt haluun valittaa teille, kun te koko ajan marisette kaikesta, että elokuvat on perseestä, huonosti luotu ja se ja se hahmo ärsyttää ja tuolla hyvien asioiden topassakin alettiin heti valittamaan kaikesta! Ja kirjoistakin jaksatte valittaa ja näyttelijöistä ja kaikista tapahtumista. Ja kuinka jos te olisitte luonu Potterit, niin olisitte tehnyt niin ja niin. No mutta kun ette luoneet ja itse en haluaisi muuttaa mitään Pottereista, vaikka ketuttaa että kaikki hyvät kuoli jne jne. Joo-o. Välillä tuntuu ettette edes tykkäisi koko sarjasta, totta kai kaikissa elokuvissa ja kirjoissa on huonoja puolia mutta enemmän mä niistä nyt tykkään kun en-tykkää.
ja nyt off: eivät kaikki valita, minä esim. itse tykkään kyllä leffoista vaikka eivät ne tietenkään yllä kirjojen tasolle. Ja Potter on sen verran laaja sarja, niin paljon hahmoja ja tapahtumia ja asioita että mielipiteet jakaantuvat väkisinkin ja syntyy keskustelua. Se kertoo vain näiden kirjojen laadukkuudesta. Kaikesta ei tarvitse pitää eikä voikkaan. Esim. Sirius on hieno hahmo, hienosti kirjoitettu mutta en hirveästi pidä hänestä sen vuoksi kuinka hän kohteli lemppariani Severusta ja sen takia olen itse asiassa aika tyytyväinen että Rowling tapatti hänet, ihan vain senkin takia että se oli kaunis kohtaus. Monet ovat kuitenkin eri mieltä. Eivät ihmiset aina ole tyytyväisiä taiteilijan ratkaisuihin, niin on aina ollut. Kaikkia ei voi miellyttää.
« Viimeksi muokattu: 31.12.2012 15:05:14 kirjoittanut Cheo »
"I've read this script and the costume fits
so I play my part."

hiekkapaperi

  • ***
  • Viestejä: 57
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #57 : 27.07.2012 22:51:31 »
 
Lainaus
ja nyt off: eivät kaikki valita, minä esim. itse tykkään kyllä leffoista vaikka eivät ne tietenkään yllä kirjojen tasolle. Ja Potter on sen verran laaja sarja, niin paljon hahmoja ja tapahtumia ja asioita että mielipiteet jakaantuvat väkisinkin ja syntyy keskustelua. Se kertoo vain näiden kirjojen laadukkuudesta. Kaikesta ei tarvitse pitää eikä voikkaan. Esim. Sirius on hieno hahmo, hienosti kirjoitettu mutta en hirveästi pidä hänestä sen vuoksi kuinka hän kohteli lemppariani Severusta ja sen takia olen itse asiassa aika tyytyväinen että Rowling tapatti hänet, ihan vain senkin takia että se oli kaunis kohtaus. Monet ovat kuitenkin eri mieltä. Eivät ihmiset aina ole tyytyväisiä taiteilijan ratkaisuihin, niin on aina ollut. Kaikkia ei voi miellyttää.

No joo, alkoi vaan ärsyttämään kun minne meninkään kerrottiin kuinka huonosti elokuvat on toteutettu sun muuta, vaikka mun omasta mielestä ne on omalla tavallaan aika hyvin toteutettu. Ja niin, kaikkia ei voi miellyttää. Ihan oikeassa olet, että laaja sarja, ei kai kukaan ihan kaikesta siinä voi tykätä (vaikka ei myöntäisikään, heh :D) P.S. Toivottavasti toi mun purkautuminen ei mennyt yli. ::)
destiny is a fickle bitch

katt

  • ***
  • Viestejä: 178
  • Slytherin
    • Tihutyö
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #58 : 29.07.2012 21:03:05 »
Mun mielipiteet eri hahmoista on vaihdelleet useaan kertaan vuosien varrella. Osasta inhokeista on tullut suosikkeja ja päinvastoin.

Nuorempana suosikkeihini kuului koko kultainen trio, tosin Harrysta & Hermionesta tykkäsin Ronia enemmän. Tällöin Harry/Ginny ja Ron/Hermione olivat tottakai unelmaparituksia. Nuorempana ajattelin myös kaikki luihuiset, Severuksen, muut kuolonsyöjät jne pahoina/ilkeinä ja näin ollen ne kuuluivat inhokkeihin. Mutta vuosien varrella suurin osa näistä mielipiteistä/ajatuksista on muuttuneet.

Draco & Severus päätyivät suosikkeihini ficcien kautta, mutta nykyisin myös kirjoissa näen heidät eri tavalla kuin ennen. Kummatkin muuttuvat sarjan loppua kohti ja hahmoista tulee moniulotteisempia. Rakastin Severuksen muistoja seiskakirjan lopussa. Bellatrix & Luna ovat molemmat ihanan sekopäisiä, mutta aivan eri tavoilla. Bella on hullu ja ilkeä, mutta erittäin kiehtova ja mielenkiintoinen hahmo. Luna taas on enemmän omassa maailmassaan elävä uneksija. Kuten joku tässä jo aiemminkin sanoi, Luna olisi sopinut Harryn tyttöystäväksi paljon Ginnya paremmin. Neville on yksi niistä hahmoista, jotka aiemmin jätin oikeastaan huomioimatta, mutta nykyisin pidän tästä uskollisesta, ystävällisestä ja rohkeasta rohkelikosta. Varsinkin seiskakirjan Neville oli ihana. Ja tottakai suosikkeihin kuuluvat myös keppostelevat Fred & Geroge, jotka ovat oikeastaan ainoat hahmot, joista olen aina pitänyt. Toki kaksoset ovat välillä lapsellisia ja ärsyttäviä, mutta pääasiassa pidän heidän tempauksistaan. Fredin kuolema seiskakirjassa oli yksi kohtauksista joka sai minut kyynelehtimään. Myös Minerva on päätynyt suosikkihahmojeni joukkoon ja varsinkin hänen monet lausahduksensa ovat mahtavia.

Parissa ensimmäisessä kirjassa Ginny oli suloinen pikkutyttö, joka punasteli aina Harryn läheisyydessä, mutta sarjan edetessä Ginny muuttui ärsyttäväksi Harryssa roikkujaksi ja miestennielijäksi. Toki ymmärrän nämä kommentit, joissa sanotaan Ginnyn seurustelleen (tai yrittäneen seurustella) muiden kanssa vain jotta hän pääsisi yli Harrysta, mutta siltikään en pidä Ginnystä. Eikä useissa H/D ficeissä esiintyvä Ginny ainakaan lievennä tätä Ginny-inhoani. Lily ja James vaikuttavat nykyisin mielestäni liian täydellisiltä, huippuoppilaita, hyviä auroreita, kaikkien suosikkeja.

Mielipiteeni Harrysta on sekalainen. Välillä pidän tästä hahmosta ja välillä en. Harry on mielestäni hyvä päähenkilö sarjalle, mutta välillä mielestäni liian tasapainoinen kun otetaan huomioon hahmon menneisyys ja koettelemukset. Välillä Harryn pakko pelastaa koko maailma -juttu menee mielestäni yli, mutta toisaalta se sopii hahmolle, jonka tulee käytännössä pelastaa koko velhomaailma tappamalla Voldemort. Olisin toivonut, että onneton ja epätasapainoinen lapsuus olisivat vaikuttaneet hahmoon enemmän.
JinxAuror154

Twitchy little ferret, aren't you?

Gelmir

  • Imagine
  • ***
  • Viestejä: 223
  • Ravenclaw
Vs: Potter-kirjojen hahmot
« Vastaus #59 : 30.07.2012 21:53:55 »
Tulenpa minäkin kertomaan mielipiteitäni.

Sirius on aina ollut lempihahmoni. Kaikki se hahmoon ja kelmisukupolveen liittyvä tragedia vaan viehättää ja fanfictionin myötä olen alkanut tykkäämään Siriuksesta vielä enemmän. Muutenkin tykkään kelmeistä.

Dracosta on tullut ficcien myötä toinen lempihahmoistani. Mulla on tosin canon ja ficit ja oma fanon sekoittuneet Dracon kohdalla niin iloisesti, että tuskin enää tiedän mikä on mitäkin. Fanfictionin huonoja puolia kai. :D

Ihan VK:sta asti olen tykännyt  Hermionesta, luultavasti alunperin siksi, että on trion ainoa tyttö. :D Ronia ja hänen hauskuuttaan aloin arvostamaan vasta myöhemmin.  Harry taas oli alkuun myös suosikkejani ennen kuin hahmon jatkuva epäitsekkyys alkoi häiritä. Muuten kyllä Harry on ihan ok edelleen, mutta täytyykö sen olla aina niin pirun epäitsekäs maailmanpelastaja. :D Ja hahmon uskottavuuden kannalta vielä tämä:

Olisin toivonut, että onneton ja epätasapainoinen lapsuus olisivat vaikuttaneet hahmoon enemmän.
Tyypillä on takana 10 vuotta sortoa ja kiusaamista Dursleyllä, ja Dudley on vielä kiusannut häntä sekä kotona että koulussa. Siitä huolimatta missään ei koko sarjan aikana mainita, että olot Dursleyillä olisi vaikuttaneet Harryyn mitenkään muuten kuin saaneet hänet inhoamaan kasvattiperhettään.

Ginnystä mulla on ristiriitaiset fiilikset enkä oikein osaa päättää pidänkö hahmosta vai en. Toisaalta Ginnyllä on kivoja piirteitä ja tajuan miksi hän sopii niin hyvin Harryn tyttöystäväksi, mutta toisaalta tajuan hyvin senkin, miksi niin monet inhoavat Ginnya.. 

Ja sitten Kalkaros. En muistaakseni ole koskaan erityisesti inhonnut tai pitänyt hahmosta, mutta älyttömän kiinnostava siitä sarjan kuluessa muotoutui! Ja kun grande finale oli ohi ja Kalkaros paljastanut todellisen karvansa totesin, että Kalkaros on ehdottomasti yksi parhaista hahmoista, mitä Row on keksinyt. Ja tuohon Kalkaros opettajana-keskusteluun sen verran, että vaikka se opettajana oli mitä oli, niin varmaankin sodan molempien osapuolien kannalta Kalkarokselle paras paikka oli nimenomaan Tylypahkassa.
It was my ghost walking on the sidewalk.

Unimaailma