Ruusupensaat K-11

[Kartsu123]

Nimi: Ruusupensaat
Author: Kartsu123, minä tietysti
Ikäraja: K-11
Warning: pikkuisen väkivaltaa
Genre: angst
Beta: Anssku (yks tuttu joka on toisessa foorumissa tällä nimimerkillä)
Summary: Ella nimenen tyttö kysyi ukiltaan tarinaa ja saa tietää ruusupuskan historiasta. Ella saa tietää Amalia nimisestä tytöstä joka alistettiin vuosia sitten kauhean valtiaan valtaan. Amalian perhe oli köyhä ja perheen äiti oli kuollut...

An: Ensimmäinen ficcini ikinä jonka oon ihan ite keksiny. Hahmot sun muut...

Osa 1.


Oli nuori tyttö nimeltä Ella joka pyysi ukilta. ”Kerro tarina. Lupasit kertoa tuosta ruusupuskasta joka on korkea ja pitkä ja johon olet mieltynyt”.
Ukki aloitti tarinansa: ”Kauan kauan sitten. Oli valtakunta. Se oli suuri, mutta kauhea paikka…”
 
Tyttö katseli haikeana ulos. Hän näki ulkona vain vartijoita. Auringon säkeet näkyivät. Tytön kasvot vain näytti syvää ahdistusta ja surua. Tyttön voisi kuvitella ajattelevan kaikkea ilkeää.
    Tyttö ei ajatellut kuin vankeutta ja suruaansa. Tytön salainen haave oli päästä vapaaksi vankeudesta. Perhe ei koskaan rakastaisi valtijastaansa. Prinssi oli julma lakineen ja kaikkineen. Prinssi rakasti vain kuulla kun jossain on ahkeroitu. Kaikki ihmiset pelkäsi prinssiä. Tyttö täyttäisi pian 16-vuotta. Tytön nimi oli Amalia. Amalia vihasi prinssi Tonya. Tony oli julmempi kuin kukaan muu ihminen tai kuningas.
    Kaikkialla oli vain pelkoa työtä ja surkeutta. Tony otti vallan isänsä kuoleman jälkeen. Tony oli myös 16-vuotias. Tony inhosi sääliä ja kaikkea, esim: tyytyväisyyttä, iloisuutta. Kaikkea mikä liittyi hyvään. Tonyn isä oli antanut kaikkea mitä ei voisi kukaan ajatella. Kaikkialla oli nykyään vain epäkaunista ja kukaan ei uskaltanut edes sanoa prinssille vastaan. Prinssi oli tuhonnut kaikki vapauden haaveet.
    Amalia katsoi ulos ja näki auringon säteet. Amalia hoiti sairasta veljeään ja perhettään. Amalian äiti oli kuollut kun Tony tappoi monien perheiden äitejä. Siitä oli kulunut jo vuosi. Unelmat ja haaveet olivat poissa. Amalian isä taas oli töissä aina. Amaliaa lyötiin kotona kun Amalia ei totellut isäänsä. Amalia pelkäsi kaikkia.

Vain Amalian isoveli ymmärsi siskonsa ahdistuksen. Amalia hoiti hyvin sairasta pikkuveljeään. Amalialla ei ollut ketään joka lohduttaisi. Amalian pikkuveli pystyi parhaimmillaan kävellä sauvoilla vain minuutin ajan.
    Amalia katseli ympärilleen ja unelmoi uudesta maasta. Hyvästä paikasta. Täällä oli pimeys jonka läpi ei näkynyt uutta auringon nuosua. Amalia katsoi pikkuveljeään ja antoi tälle lääkettä tämän sairauteen. Amalia alkoi hymistä tutun laulun säveltä. Silloin Tony tuli sisään törkeästi.
    Amalia silloin oli ohuessa yöpaidassa ja hänen pikkuveli piti käsiään siskonsa kaulassa. Tony naurahti kun Amalian pikkuveljen kädet menivät alas sängylleen. Amalia painoi kätensä pikkuveljensä otsaan.
    - Taidat rakastaa saastaista veljeäsi. Samoin kaksos veljesi on saastainen. Jospa minä muuttaisin oloasi vähän, Tony sanoi ja painoi kasvonsa johonkin aineeseen ja sen vartalo muuttui oli suden tai jonkin eläimen vartaloon.
    - No niin Amalia. Valmistaudu puolustamaan itseäsi, Tony sanoi ja hyökkäsi Amalian kimppuun. Amalia painoi kätensä Tonyn kaulaan ja yritti painaa Tonyn pois päältään. Tony muuttui ihmiseksi.
    Tony painoi huulensa Amalian huuliin ja vei Amalian suljettuun huoneeseen. Amalian käteen oli ilmestynyt Tonyn merkki. Siinä näkyi susi joka kidutti ihmistä. Tonyn huulet käväisivät Amalian huulissa ja kääntyivät pian Amalian kädessä olevaan merkkiin. Amalia painoi huulensa tiukasti Tonyn huuliin ja yritti elehtiä käsillään Tonyn selän takaa veljelle pakene-misesta.
    Tony havaitsi jotain ja painoi Amalian itseensä kiinni ja laittoi unettavaa nestetettä tämän suuhun ja sitoi tytön itseensä kiinni. Amalia painoi kätensä ennen sitä kasvoilleen ja nukahti. Tony muuttui haukaksi ja meni linnaansa jossa Amalia vapautui Tonysta. Tony kidutti Amaliaa monia tunteja. Amalia vain kiljuu ja kiljuu. Amalian kädet veltostuu pian ja vartija väänsi Amalian niskan nurin. Tony tappoi Amalian. Ennen kuolemaansa Amalia painaa veriset kätensä lattiaan ja itkee.


Tony katsoo Amalian ruumista ja antaa kätensä mennä Amalian kasvoihin. Tonyn käsi menee tytön käteen. Tony vie tytön kuolleen ruumiin pois kenenkään tietämättä.
     Tony herättää tytön henkiin ja Amalia tuijottaa Tonya. Tony ei tahdo mitään ruokaa vaan vie Amalian kaikki muistot ja vie Amalian linnaansa. Vartija ihmettelee. Tony vie Amalian huoneeseen jossa oli paljon puhdasta energiaa. Tony pudottaa Amalian lähteeseen jossa virtaa puhtaan energian lähde. Puhdas energia alkaa muuttamaan tyttöä omakseen.
    Tytön kirkumista kuuluu koko linnassa. Se kuuluu kaukana kotoa. Jopa niin kaus kun voisi kuvitella. Lopulta se loppuu. Amalian isän saattaa sinä aamuna kuulla itkevän tyttärensä kohtaloa. Tony katselee ainetta joka oli hänen omaa ainetta. Amalian ruumista ei enää ollut. Oli vain vaatteet joita ei enää näkynyt. Kuului tuulen ujellus.

[Lumisydän]

En lukenut, vaan tulin sanomaan, että tämä varmaankin kuuluisi Säilään ja Imupaperiin?

~Linnea pätee~

[Carabella Lëralondîr]

Sinnehän tuo kuuluisi ja sinneppä siirrän ^^

[Lumisydän]

Noniin, nyt se on luettu. Ja sanon, että EI, en pitänyt tästä.
Ensinnäkin, pituutta olisi voinut olla rutkasti lisää. Siis todellakin. Tässä tapahtui niin paljon, että tapahtumista olisi saanut vaikka kymenosasisen ficin! Eli aivan liian lyhyt oli.
Sitten. Virheitä suorastaan loikki kasvoille, vaikka beta oli. Ja paras beta auttaa paitsi virheiden, myös juonen ja töks-kohtien kanssa.

Tyttö katseli haikeana ulos. Hän näki ulkona vain vartijoita. Auringon säkeet näkyivät. Tytön kasvot vain näytti syvää ahdistusta ja surua. Tyttön voisi kuvitella ajattelevan kaikkea ilkeää.

Eli jo tuosta pienestä pätkästä löytyi virheitä kolme. Ei näin. Virheet korjattuna: Auringonsäkeet, Kasvot vain näyttivät (vaikka itse olisin käyttänyt sanaa "kuvastaa") ja Tytön.

Tony muuttui haukaksi ja meni linnaansa jossa Amalia vapautui Tonysta. Tony kidutti Amaliaa monia tunteja. Amalia vain kiljuu ja kiljuu. Amalian kädet veltostuu pian ja vartija väänsi Amalian niskan nurin. Tony tappoi Amalian. Ennen kuolemaansa Amalia painaa veriset kätensä lattiaan ja itkee.

Tässä oli aikamuodossa virheitä (tai ajatuskatkoksia, mitä lie), sillä ensin ollaan imperfektissä, sitten yhtäkkiä hypätään preesensiin, sitten takaisiin imperfektiin ja vielä preesensiin. Neljännessä lauseessa on molempia, imperfektiä ja preesensiä! Ja aikamuotosekoilu jatkui loppuun asti ja häiritsi. Ei näin.

Tiettyjä juttuja olisi voinut selittää enemmän. Esim. Miksi Tony yhtäkkiä ilmestyi Amalian kotiin, miksi Tony pystyi muuttumaan eläimiksi ja miksi hän tappoi Amalian? Minä en ainakaan saanut kiinnin näistä seikoista.

Genrestä sen verran, että ei tämä ehkä pelkästään angstia ollut. Myös draman ja adventuren piirteitä löytyypi, mutta se nyt ei niin haittaa.

Titlestä rispektit, se veti puoleensa jo tuolla finificeissä. (Vaikkakin kun tämän lukee, niin ostikko voisi olla yksikössä, sillä ukkihan kertoo yhdestä ruusupansaasta, mutta ei haitannut).

Eli todella paljon parantamisen varaa oli. Lupaava kirjoittajanalku olet, kirjoita ihmeessä lisää! Suosittelen betan vaihtamista lämpimästi.

Älähän sitten loukkaannu tästä, nämä ovat vain minun sanojani

~Linnea pätee uudestaan~