Kirjoittaja Aihe: Unten soturi (K-11)  (Luettu 2051 kertaa)

Lauranood

  • Unelmien metsästäjä
  • ***
  • Viestejä: 363
  • Melankolisia sanoja ja unelmia
Unten soturi (K-11)
« : 25.06.2010 01:01:05 »
// Alaotsikko: Andventure, seikkailu jollaista et ole ennen kuullut, sillä se tapahtuu unissasi

Ficcin nimi: Unten soturi
Kirjoittaja: Lauranood
Ikäraja: K-11 ajattelin
Tyylilaji: Adventure, pää asiassa, mutta kaikkea muutakin löytyy
Paritus/Henkilöt: Milla/henkilö, joka tulee paljon myöhemmin. Prinssi Filippus. Kuningas, muutama kentauria, Mari, Millan äiti ja sisko. Matteus, sininen kuningatar; Medriessa ja Mathew uskollinen.
Tiivistelmä: Kun Milla näkee eräänä yönä unen, joka muuttaa hänen elämästään helvetin kaikki muuttuu ja se on vasta alkua, sillä pian kaikki mitä hän näkee unessaan on totta. Unen valtakunnan asukkaita ei saa päästää oikeaan maailmaa, sillä he haluavat sen omakseen. Samalla kun Milla estää heitä pääsemästä maahansa hän suojelee hyvää valtakuntaa ja taistelee Filippuksen leppymätöntä rakkautta vastaan, sillä Milla rakastuu erääseen toiseen.
A/N: Olen keksinyt idean joskus kauan sitten. Koneellani siinä on monen monta kymmentä sivua, mutta juoni on aika typerä, joten kirjoitan sen alusta muokaten sitä parempaan suuntaan. Laitanpa niitä sitten tänne teidän luettavaksenne. Omistan maailman ja hahmot (en tietenkään tuttuja satuolentoja, joita tässä on paljonkin), toivon siis ettet kopsi ideaani, sillä tämän työstämisessä on mennyt kaauan :)

Traileri

Jotain kamalaa on tapahtunut:
Otin vanhan pölyisen albumini laatikosta. Rakas ponini,
Se oli kuollut. Kyyneleet vierivät poskillani.

Voiko niinkin mitätön asia kuin uni, muuttua todeksi?
Heräsin koulun terveydenhoitajalla, olin pyörtynyt, mutta…
Minulla oli sylissäni hamsterini, jonka olin unessani pelastunut.

Kun et ole turvassa edes unissasi, olet todella pahassa pulassa!
“Ei! Miksi minä?”
“Se kulkee verissäsi.”
“Eikä hitossa kulje!”
“Mihin isäsi siten kuoli? Kylmänä ja sieluttomana?”
“Valehtelet…”

Sinut on valittu, vain sinä voit pelastaa maasi!
“Hän on vasta varsa!”
“Hei!”
“Ei hän ymmärrä!”
“Anteeksi vain, mutta…”
“Mitä he kuvittelevat? Että tyttö voisi pelastaa meidät?”

Kun pahuus tulee ulos unistasi…
“Mitä hittoa he tekevät täällä?”
“Oletko nukahtanut?”
“Ööh, juu”
“Kun suljet silmäsi portti aukeaa!”
“Aha”
“Varsat”
“Kuules…!”

Helvetti aukeaa…
“Äiti! En luota siihen mieheen! Hän, hän vahingoitti minua!”
“Painu muualle Milla, et sinä ymmärrä!”
“EI! Sinä et ymmärrä! Minä vihaan sinua!”

Kukaan ei ole enää turvassa!
“Äiti, he veivät Alisan!”
“Mitä!”
“Se oli Mathew tai Michael, mikä lie, minä tiedän sen…”
“Ei, ei…”

Kun kaikki mitä olet uskonut muuttuukin valheeksi
“Isäni ei ole kuollut…”
“Benjamin, petti minut. Halusi mieluummin minun kuolevan kuin kuolisi itse…”
“Mitä helvettiä!”

Viimeinen taistelu ratkaisee kaiken!
“Milla, jos et pysty niin…”
“Painu hittoon! Minusta on tähän!”
“Milla, minä, minä rakastan sinua!”
“Tiedän, mutta minä en sinua!”
“Milla…”

Lauranood ylpeänä esittää…
“Niin varmaan”
“Ei taas…”
“Karataanko?”

…Seikkailun, jossa kaikki tapahtuu unissasi…
“Älä kuule unta näe!”
“Myöhäistä, nukahdin jo”

Unten soturi
“Siis mikä?”
“Onko tämä joku vitsi?”

Tulossa pian!
Zzzz…
“No jaa, jospa minäkin ottaisin torkut”

A/N Kirjoitan siis todellakin jatkoa vasta kun olen saanut edes yhden muista ficceistäni kirjoitettua. Saattaa mennä kuukausikin, mutta kommentit olisivat silti nannaa
« Viimeksi muokattu: 06.12.2014 13:35:16 kirjoittanut Pyry »
Syyt muuttuvat, mutta määränpää pysyy samana

Lauranoodin Salainen laatikko

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 998
  • Clara, my Clara
Vs: Unten soturi (K-13) Traileri
« Vastaus #1 : 25.06.2010 12:09:07 »
Trailerin perusteella tämä vaikuttaa aivan mielenkiintoiselta (jostain syystä tulee Narnia mieleen...) ja mukavan erilaiselta.. Tällaista voisi jäädä seuraamaankin.  
Ekaa lukua (tai sitten prologia) jään odottelemaan. Ai joo, nimi on todella hyvä - herättää uteliaisuuden ja saa siten katsomaan. :D
-tirsu
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

Lauranood

  • Unelmien metsästäjä
  • ***
  • Viestejä: 363
  • Melankolisia sanoja ja unelmia
Vs: Unten soturi (K-13) Traileri
« Vastaus #2 : 26.06.2010 18:31:57 »
tirsu Oi kiitos kovasti, anteeksi jos muistuttaa hieman Narniaa, se ei ole tarkoitukseni. Ihanaa jos jäisit, vaikka en voikkaan kirjoittaa tätä enempää vielä vähään aikaan. Ihanaa jos pidät nimestä ja se herätti uteliaisuutesi, sillä senkin olen joutunut alkuperäistä kirjoittaessani muuttamaan moneen kertaan. Juonikin on muotoutunut nimen mukana useasti.

A/N Okei enempää en voi luvata, mutta tämän saatte :D Ja no juu. Tämä on aika paljon dramaattisempi kuin alkuperäinen tarinani, joka on aika lapsellinen ja siinä on liian vähän tunnetta. Tämä on muokattuna puolitoista ketaa pidempi kuin alkuperäinen pätkä, joka oli tässä mallina. Kaikki taahtui alunperinkin melkein noin, mutta paaaljon lyhemmin ja yksinkertaisemmin. Toivottavasti pidätte :D

Prologi

Käteni haparoivat tyhjää ilmaa, koska kyyneleet sumensivat näköni. Nieleskelin niitä, sillä en halunnut olla heikko. Sain käsiini vain tyhjää ilmaa. Halusin nähdä, halusin tuntea. Kylmä ilmavirta puhalsi avonaisesta ikkunasta niskaani. Haluisin sulkea sen. Halusin tehdä kaikkea muutakin. Halusin huutaa, halusin itkeä. Halusin syyttä jotakuta, mutta mitä se olisi auttanut? En minä syyttämällä saanut ketään takaisin.

Tunsin laatikkoni kahvan sormissani. Tiukensin otettani ja avasin laatikon. Haparoin sormillani laatikon papereita. Halusin löytää sen, mutta miksi? Miksi halusin nähdä sen, jonka olin menettänyt. Sen joka oli riistetty minulta aivan liian aikaisin, aivan liian raa’asti. Halusin repiä hiuksiani ja kiukutella kuin pikkulapsi, mutta mitä se auttaisi? Mitä minä saisin sillä aikaiseksi? Äidilleni päänsäryn.

Kolmetoistavuotiaan pitää ymmärtää, pitää uskoa, että joskus käy näin, mutta minä en halua! Pyyhin kyyneleitä hihaani. Halusin nähdä ne kuvat, jotka saisivat sydämeni lyömään kuolemaa, muistamaan tuskaa. Olinko minä hieman masokistinen kun halusin oikein kiduttaa itseäni? Sitä en tiedä, mutta minun on uskottava, pystyttävä elämään tässä tilanteessa, päästävä yli, mutta haluanko minä?

Avasin albumini katsoin kuvia minusta ja rakkaasta ponistani Niiliasta. Tunsin vihan kiehuvan sisälläni, tukahduttavan muut tunteeni. Se pyöri sisälläni hurrikaanin lailla ja lopulta purkaantui ulos. Minä kiljuin, tai oikeastaan karjuin tuskasta, kivusta ja pakottavasta tarpeesta uskoa, ettei tämä ollut totta. Minulle valehdeltiin, jopa omat silmäni valehtelivat. Hän ei ollut kuollut.

Kuulin pienen hamsterini Nissen vinkaisevan kauhusta. Katsoin sitä ja tiedän mitä se näki. Minut, ruskeat hiukset ihan takussa kaiken sen haromisen ja repimisen jälkeen. Minun ruskeat silmäni, jotka olin itkenyt punaisiksi. Minun vielä hieman lapsenpyöreät kasvoni aivan likaisina ja täynnä kyyneljuovia, jotka laskeutuivat leukaan asti ja tahrivat koko kasvot.

Konttasin sen luo, koska en jaksanut nousta seisomaan. Otin sen häkistään. Painoin märkää ja punaista poskeani vasten. Halusin vakuuttaa sille, että olin kunnossa, minulla ei ollut hätää. Se ei saisi pelätä. En saa antaa sille sellaista kuvaa, että minä olen hirviö. Etten välitä siitä. Huokaisin raskaasti ja laskin sen takaisin häkkiinsä. Annoin sen nuuskia hetken kättäni. Se rauhoittui ja kipitti koppiinsa nukkumaan.

Hymyilin, mutta hymyni oli kuiva, ei laisinkaan aito. Tekohymy, naurettava irvikuva todellisesta hymystä. Miksi edes yritin? Ei se onnistuisi kuitenkaan. Miksi itkin? Mitä se auttaisi? Olinko todella vain naiivi kolmetoistavuotias, joka ei ymmärrä mitään? Mutta miksi joku halusi murhata hevoseni? Sen joku saisi maksaa, ja karvaasti.

Ryömin vuoteeseeni ja käperryin peittooni. Paljonko tulisin vielä kärsimään, se pieni ääni sisässäni huusi: “Loputtomiin, kidutus jatkuu hitaaseen ja tuskalliseen kuolemaan asti!” Hidas ja tuskallinen kuolema? Kylmät väreet kiirivät pitkin selkääni. “Unohda se! Sinua tarvitaan vielä, olet tärkeä koko tulevaisuudelle!” sanoi toinen, hennompi ääni päässäni. “Etkö ole huomannut, että koko elämäsi on silkkaa helvettiä? Mitä nopeammin pääset pois sitä parempi sinulle!” huusi taas se karheampi ääni.

Vaivuin hiljaa epätoivoon. Olikohan tuo ääni oikeassa? Minä todella olin kärsinyt. Monet maailman ihmeet olivat koetelleet ja satuttaneet minua. Pieni kyynel karkasi tyynylleni. “Usko itseesi, se auttaa sinua jaksamaan. Se mikä ei tapa vahvistaa”, se toinen ääni sanoi. Taisin jopa uskoa sitä, sillä sen ääni oli niin pehmeä, niin uskova. Minulla oli siis vielä mahdollisuus? Kylmät väreet peittelivät minut uneen ja tuudittivat unien palatsin luokse, missä Niilia odotti minua. Tunsin taas sen pehmeät karvat ja sen suloisen hengityksen. Rakastin sitä.
« Viimeksi muokattu: 26.06.2010 21:47:58 kirjoittanut Lauranood »
Syyt muuttuvat, mutta määränpää pysyy samana

Lauranoodin Salainen laatikko

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 998
  • Clara, my Clara
Vs: Unten soturi (K-13) Traileri (25.6) ja Prologi (26.6)
« Vastaus #3 : 26.06.2010 21:32:11 »
Prologi oli todella mielenkiintoinen ja taitavasti kirjoitettu. Kuivailua vaikuttaa kivalta ja hieman erilaiselta, mikä on plussaa. Juonesta en osaa sanoa mitään muuta kuin, että se(kin) vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Yksi virhe pisti silmään. Olit kirjoittanut kolmetoistavuotiaan erikseen, se tulee yhteen. Ihan pieni virhe siis. :)
Eli joo, alku oli oikein lupaava. Kyllä mä  nyt ainakin alan seuraamaan tätä.
Niin joo, siitä Narniasta vielä. Ei tämä sitä muistuta, en tiedä yhtään miksi se edes tuli mieleeni. Johtui varmaankin kahdesta maailmasta tai sitten kentaureista (mikä on hassua, sillä olihan Pottereissakin kentaureja eikä Potterit edes käväisseet mielessäni - enkä edes välitä Narnian tarinoista...). Joten ei siis mitään huolta siitä, että tämä Narniaa muistuttaisi.
Ensimmäistä lukua jään odottelemaan tulevaksi. :)
-tirsu
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

howboring

  • ***
  • Viestejä: 720
  • master of rottamatto
    • my Yuu/Yokozawa
Vs: Unten soturi (K-13) Traileri (25.6) ja Prologi (26.6)
« Vastaus #4 : 27.06.2010 16:18:48 »
Täst välittyivät selvästi tunteet ja kipu tuon hevosen menetyksestä. Tykkään eläimistä, joita tässä prologissa esiintyi kaksi, joten mukavalta vaikuttaa. Eläimiä on teksteissä aivan liian vähän !

Lainaus
Heräsin koulun terveyden hoitajalla, olin pyörtynyt, mutta…
Terveydenhoitajalla. Minua häiritsi kamalasti tämä xD yhdyssanavirheiden syynäys on paheeni.

Lainaus
Mutta miksi joku halusi murhata hevoseni? Sen joku saisi maksaa, ja karvaasti.
Tämä pisti jotenkin silmään. Muu teksti oli sellaista tasaista ja realistista ja sitten tulee hevosen murhaaminen, mist tulee fantasiamaailma mieleen. Tässä pätkässä se ei sopinut, mutta koskapa tulevaisuudessa on tulossa ymmärtääkseni fantasia-tekstiä niin se voi sopiakin. Silleen ennustusta, hapuilua tulevasta, tällainen tekstistä silmiinpistävä asia. Laittaa asiat vakavampaan mittakaavaan.

Lainaus
Tunsin laatikkoni kahvan sormissani. Tiukensin otettani ja avasin laatikon.
Minulle tuli niin mieleen rottani, joista on kanssa muistoja laatikossa 8<<< tunnistan tän tunteen, ettei toisaalta haluaisi kohdata totuutta. Kuitenkin mä hyväksyin melko nopeasti rottieni kuoleman. ~ Niilia on kaunis nimi.

Lainaus
Annoin sen nuuskia hetken kättäni. Se rauhoittui ja kipitti koppiinsa nukkumaan.
Täst tuli lämmin ja turvallinen olo.

Lainaus
Hymyilin, mutta hymyni oli kuiva, ei laisinkaan aito. Tekohymy,
kun taas jatko laittoi sen ikäväksi. Pitää esittää olevansa iloinen. Ihan kuin hamsterille valehdeltaisiin. XDDDD tämä kuulosti typerältä. Hamsterille valehdeltaisiin.......

~
'Nezumiiii, where are we going?'
'To a hotel.'
'Huh?'
@ no.6

Lauranood

  • Unelmien metsästäjä
  • ***
  • Viestejä: 363
  • Melankolisia sanoja ja unelmia
Vs: Unten soturi (K-13) Traileri (25.6) ja Prologi (26.6)
« Vastaus #5 : 27.06.2010 20:01:40 »
tirsu Ui kiitos taas. Ihanaa jos jäät seurailemaan, vaikka en voikkaan ihan heti psitää uusia, tai kuka tietää, onhan minulla sentään jo pihja valmiina :D Korjasin tuon virheen. No juu, nämä kentaurit ovat omahyväisiä paskoja, mutta muuten ihan ok tyyppejä ;D

howboring Ihanaa jos kuvasin tunteet hyvin. Hih kojasin virheen. Juu hevonen oli siis puukotettu, mutta siitä vasta ensimmäisessä luvussa. Juu fantasia tarinahan tämä. Kyllä Milakin hyväksyy sen aikanaan, se saa hieman muuta ajateltavaa ;D Ja kaikki nimet olen keksinyt silloin vuonna papu kun olen aloittanut tämän tekstin (ainakin kaikki alussa olevat nimet Niilia, Nisse, Milla jne.) Että ihanaa jos se kelpaa. Juu, ehkä se valehteli enemmän ittelleen ku sille hamsterille :D

Kiitos kommenteistanne. Ehkäpä jaksan kirjoittaa ensimmäise luvun saatuani kaikki muut työt aluksi pois alta niin, että minulle jää vapaa-aikaa

~Lauranood
kuittaa
Syyt muuttuvat, mutta määränpää pysyy samana

Lauranoodin Salainen laatikko