A/N: Kiitos betalleni CandyApple:lle! Mutta lopetetaan jaarittelut ja näytetään luku
Luku 3
Tunteita
JacobPoV
"Alice täti! Jasper setä! Olette hengissä! Mitä te täällä?" kiljui Renesmee onnesta soikeana.
"Näin näyn, jossa Bella kirjoitti 'Rio de Janeiro' lapulle. Silloin päätin tulla tänne. Tai siis en tähän kauppaan vaan Rioon", Alice selosti ihmeen iloisena.
"Mutta miksi Bella ei ole mukana? Ainoastaan sinä ja Jacob", Alice uteli Renesmeeltä
"Etkö ole nähnyt?" kysyin Alicelta. Eihän Alice tietenkään sitä livenä nähnyt. Alicella oli sellainen kyky, jolla näkee tulevaisuuteen. Mutta minua hän ei näe, koska olen ihmissusi. Alice pyöritti surullisena päätään:
"En ole nähnyt muista Culleneista mitään pitkään aikaan. En vaikka kuinka yritän! Siksi minua pelottaa mitä heille on tapahtunut." Hitto! Kuvittelin, että Alice tietäisi.
"Rauhallisesti Jacob! Tunnen kuinka kiihdyt! Et voi muuttua keskellä ostoskeskusta!" Jasper kuiskasi minulle rauhallisena. Rauhan tulva tulvahti sisälleni. Orgh! Että vihasin tätä Jasperin kykyä! Kiihdyin taas.
"Rauhassa", Jasper kuiskasi taas ja päätin rauhoittua. Ei olisi ollut fiksua muuttua isoksi ruskeaksi sudeksi keskellä ostoskeskusta!
"Kiitos Jasper!" hymähdin tyynesti. Jasper nyökkäsi asiallisena.
"Mutta nyt kun olemme kaikki kauppakeskuksessa, ostamme Renesmeelle ja Jacobille uusia vaatteita!" Alice riemuitsi nauraen. Murahdin. Nyt viivymme sittenkin kokopäivän ostoskeskukasessa. Jee... Renesmeenkään ilme ei ollut kovin ilahtunut. Hän otti pienellä kädellään kädestäni kiinni ja väläytti kuvan Alicesta etsimässä hänelle vaatteita.
"Alice", Nessie sanoi suloisella äänellään, "voisimmeko jakautua niin, että sinä ja minä menisimme yhdessä naistenvaate kaupoissa. Jake ja Jasper-setä kahdestaan miestenvaatteita etsimässä." Ilmeeni oli vähän hölmistynyt. Renesmeekö tuota ehdotti? Miksen ollut tuota itse keksinyt? Ei tarvitse kestää Alicea ja naistenvaatteita. Ja miesten muotivaatteita.
"Pärjäättekö te?" Alice kysyi.
"Ei, odottakaa katson tulevaisuuteen", ja samassa Alice tuijotti suoraan eteenpäin mitään näkemättömin silmin.
"Renesmee, se ei onnistu", Alice sanoi hymyillen mulkoillen minuun.
"Miksi ei?" Renesmee kysyi ihmeissään. Niin miksi ei? Olinko päättänyt jotain minkä Alice oli nähnyt?
"Muuten Jacob ei osta vaatteita, joilla voisi näyttäytyä ihmisten ilmoilla!" Alice tiuskaisi närkästyneenä.
"Selvä, mutta nytten lähdetään, jotta keretään hotellille nukkumaan", huokaisin jo valmiiksi peloissani ja kyllästyneenä shoppailukierroksesta. Jihuu, shoppailemaan Alicen kanssa.
Kiertelimme ensin suuria ja pieniä vaatekauppoja. Sovitusta, sovitusta, sovitusta. Renesmeelle ostimme muutaman T-paidan, joissa oli jotain englanninkielistä tekstiä, farkut ja hupparin. Nyt oli minun vuoroni. ORG!
"Olenko ikinä sanonut, että vihaan käydä kaupassa kanssasi, Alice?" Kysäisin vihaisesti Alicelta. Alice ei edes vavahtanut kylmää äänensävyäni.
"Olet. Useammin kuin Jazz pitemmän elämänsä varrella", hän tokaisi minulle tyynesti. Että se tyttö osasi. Tai noh vampyyri.
"Mutta nyt marssit sovituskoppiin ja tulet näyttämään minulle jokaista näistä", Alice luennoi ja ojensi minulle ainakin puolet kaupan miestenvaatteista. Noh jätän jokatoisen sovittamatta. Ei sitä kukaan huomaa. Yh! Turkoosit shortsit! En edes kokeile! Puin khakinväriset polvihousut ja menin Alicen näkyville.
"Ihan hyvät! Ne ainakin otetaan!" Alice sanoi selvästi mielissään. Kun olin kokeillut melkein kaikkia vaatteita, sanoin Alicelle:
"Kaikki sovitettu! Ostetaan nämä", näytin käsivarrellani olevaa pinoa "ja noita ei osteta!" osoitin sateenkaaren väristä kasaa sovituskopin nurkassa. Alice meni katsomaan.
"Näitä et edes kokeillut!" Alice huomautti, osoittaen turkooseja shortseja ja keltaista T-paitaa. Hemmetti! Miksi vampyyrit ovat niin tarkkanäköisiä? Perkele!!!!
"Enkä tule kokeilemaan! Nyt lähdemme Nessien kanssa hotellille!" huusin Alicelle. Pienempikin volumi olisi riittänyt. Kaikki kaupan asiakkaat kääntyivät tuijottamaan meitä. Minä tyhmä ääliö!
"Itseasiassa ette. Tulette taloomme. Se on isohko, keltainen puutalo syrjässä kaupungista. Renesmeekin pääsee metsästämään." Alice määräsi. Noh kai sitä on mentävä.
"Okei, mutta haemme tavaramme hotellista", huokaisin Alicen yli-innokkuudelle. Nyt sitten nukkumaan vampyyrien keskelle! Mahtavaa! Itseasiassa se on ihan kiva juttu.
"JASPER! Minun tunteeni nyt heti rauhaan!!!" saatanan Jasper! Miksi tunteeni eivät saa ikinä olla rauhassa?
"Tule Renesmee mennään", tokaisin Renesmeelle, jonka silmät kiiluivat ilosta. No just! Se haluaa nukkumaan ja asumaan Alicen ja Jasperin luo.
"Viemme teidät hotellille ja odotamme autossa pihalla", Jasper kertoi.
"Onko teillä muuten jotain ihmisruokaa? Minä nimittäin en selviä pelkällä verellä!" huomautin ivallisesti.
"On, on", Alice hihkui ja tanssahteli uudelle punaiselle volvolle, "tämä on uusi autoni! Sisään vaan!"
Hotellillamme menin yksin huoneeseemme, koska Nessie oli halunnut jäädä puhumaan Alicelle. No, ainakaan Alice ei tullut mukaan. Otin huoneeni avaimen ja työnsin avaimen lukkoon. Käänsin avainta ja ovi aukesi hiljaa. Hain sisältä Nessien repun. Muuta meillä ei kai ollutkaan. Menin palauttamaan avaimet sille samalle tytölle, joka oli tuonut illallisemme. Taas se flirttaili! Ajattelin ja menin volvolle. Avasin oven ja astuin sisään.
"Muistitko ottaa kaikki tavarat?" Nessie kysyi minulta suloisesti.
"Eihän meillä ollut muuta kuin reppusi, jonka Bella sinulle antoi", hymyilin hänelle takaisin.
"Selvä, voimme lähteä Alice!" Renesmee hihkaisi. Hän taisi odottaa, että näkisi talon. Ja pääsisi metsästämään, jonne minunkin olisi kai pakko mennä mukaan. Alice ajoi kovempaa kuin Bella tai minä, joten maisemia oli turha yrittää katsella. Lopulta kuulin kuinka saavuimme hiekkatielle. Katsoin ulos. Metsää ja paljon! Ainakin on tilaa metsästää, eikä Jasperin ja Alicen tarvitse pysytellä aurinkosäällä sisällä.
Ihanteellinen paikka vamppyyreille. Sitten näin valtavan (suuri ei riitä kuvaamaan), keltaisen puutalon. Juuri sellaisen josta Bella olisi tykännyt. Siinäkin oli yksi seinä pelkkää lasia. Tyypillistä.
"Mitäs pidätte?" Alice kysyi uteliaana.
"Se on ihana!" Renesmee huusi ja juoksi ovelle odottamaan, jotta pääsisi sisälle tutustumaan taloon. Hymyilin. Pieni Renesmee jättimäisen puutalon ovella. Nessie näytti niin pieneltä. Alice meni avaamaan Renesmeelle oven.
"Tee tutkimusretki!" Alice hymähti ja samantien Nessie katosi talon uumeniin. Kävelin talolle hitaasti. Tutkin talon myöhemmin, mutta nyt lähdemme metsästämään!
NessiePoV
Talo oli sisältä aivan ihana. Siinä oli kolme kerrosta! Ensimmäisessä kerroksessa on keittiö, ruokasali, olohuone, WC ja kylpyhuone. Toisessa kerroksessa on myös kylpyhuone ja WC, mutta muuten se on täysin erilainen. Alakerta oli sisustettu valkoisesta lämpimän ruskeaan. Toinen kerros oli taas valkoisesta vihreään ja siellä oli kaksi makuuhuonetta. Mitä kolmannessakerroksessa sitten on? Mietin kiivetessäni valkoisia rappuja ylimpään kerrokseen. Siellä oli makuuhuoneita ja työhuone, plus WC ja kylpyhuone. Värit olivat siellä taas valkoisesta siniseen. Ihana talo! Ja täällä minä asuisin jonkinaikaa.
"Renesmee! Lähdemmekö metsästämään?" Kantautui Jacobin huuto alakerrasta. Nyt vasta tajusin, että minulla oli jano!
"Lähdetään! Minulla on kaamea jano!" huusin Jacobille juostessani rappusia alas. Ups! Kaaduin portaissa suoraan Jaken syliin.
"Kiitos!" Kiitin häntä sydämeni pohjasta. Se tästä olisi puuttunutkin, että olisin lentänyt rähmälleni maahan.
"No niin, mennään nyt!" Jake huikkasi laskiessaan minut maahan.
"Mennään! Minä odotan tuossa pihalla suttani!" hymyilin hänelle ja juoksin pihalle. Pian hän jo ilmestyi pusikosta.Lähdimme juoksemaan pimeään metsään. Otin vainun puumasta ja Jacob seurasi minua.
"Mun puuma!" huusin. Rakastin puumia. Lämmin vähän ruosteinen maku. Nam! Siellähän se puuma olikin.
Eikä vain yksi vaan seitsämän puumaa. Hyökkäsin yhden kimppuun imin siitä verta. Kuulin Jacobin ulvahduksen, mutta en jaksanut välittää. Kun olin juonut puuman kiviin käännyin sinne mistä ulvahdus oli äsken kuulunut.
"EIH!" huusin kun näin kuinka loput kuusi puumaa olivat Jacobin kimpussa. Susi oli täynnä puumia. Juoksin suden luokse ja aloin tappamaan puumia. Mikä tämä ihana veren tuoksu on? Ei Renesmee se on Jake, sitä sinä et halua imeä kuiviin! Taistelin janoani vastaan.
A/N: Kommenttia?
