Kirjoittaja Aihe: Uskallatko? (H/D, K-11, one-shot)  (Luettu 10640 kertaa)

starálfur

  • ***
  • Viestejä: 62
Uskallatko? (H/D, K-11, one-shot)
« : 07.08.2007 20:06:44 »
Title: Uskallatko?
Rating: K-11
Genre: slash, one-shot
Pairing: Harry/Draco
Beta: Brenda
Disclaimer: En omista enkä saa mitään, kunhan leikin J.K Rowlingin hahmoilla.
Warnings: CapsLock!Draco :---D
Summary: "Joten", Pansy aloitti lauseen, jonka Blaise lopetti:

"Kyse on siitä,
uskallatko sinä."


A/N: Huh. Sain idean ja aloitin tämän jo joskus viime helmikuussa, jonka jälkeen jätin asian sikseen ja olin varma, että tämä jää korkeintaan jonkinlaiseksi ikuisuusprojektiksi. No, niin ei jostain syystä käynyt, ja tässä on lopputulos.

Brendalle jälleen kerran suurtakin suurempi kiitos kaikesta, ilman sinua en varmasti olisi koskaan saanut kirjoitettua tätä loppuun asti. Kiitos, kun olet jaksanut lukea tätä sen sata kertaa läpi, uudestaan ja uudestaan, ja viilata vähän kaikkea mahdollista. Olet korvaamaton, you know that? <3

Ja kommenteista olisin valtavan kiitollinen, minkälaisista tahansa.




Uskallatko?



Luihuisten oleskeluhuone



"Paljonko sinulle pitäisi maksaa, että suutelisit Potteria?"

"MITÄ?"

"Kysyin paljonko sinulle pitäisi maksaa, että suutelisit Pot -"

"Minä kuulin kyllä!" Draco kivahti ja katsoi Blaisea kuin tämä olisi menettänyt viimeisetkin järjenrippeensä. "Blaise, kuinka sekaisin sinä oikein olet? Se eilinen kermakalja Tylyahossa taisi sittenkin olla vähän liikaa."

"Äh, kunhan mietin", Blaise vastasi ja kohautti olkiaan epämääräisesti.

"Mietit? Miksi Merlinin tähden sinä mietit minua ja... Hyi hitto! Minä vihaan Potteria!"

Draco irvisti pahoinvoivan näköisenä. Toisinaan hän ei ymmärtänyt ystävänsä ajatuksenjuoksua alkuunkaan, vaikka tämä olikin pesunkestävä luihuinen, mistä johtuen myös tämän päähänpistojen saattoi olettaa olevan jokseenkin ennalta arvaamattomia silloin tällöin. Mutta että hän ja Potter... Ei ikimaailmassa. Blaisen täytyi totta vieköön olla yhä puoliksi unessa, tai sitten tämän ei todellakaan kannattanut koskea mihinkään kurpitsamehua vahvempaan.

"Olet oikeasti menettämässä järkesi", Draco vielä totesi ja oli jo nousemassa ylös lähteäkseen, kun huoneeseen astuva Pansy keskeytti hänen aikeensa.

"Mistä te puhutte?"

"Ei yhtään mistään."

"Älä viitsi." Pansy katsoi Dracoon. "Kuulin sanan Potter. Mitä se rohkelikon pölvästi nyt on tehnyt? Siis sen lisäksi, että on pölvästi."

Pansy istuutui sohvalle Dracon ja Blaisen väliin ja risti jalkansa katsoen sitten kumpaankin poikaan vuorotellen. Harry Potter ystävineen oli aina yhtä mielenkiintoinen puheenaihe, eikä hän aikonut jättää väliin yhtäkään tilaisuutta mollata tätä. Ja mikäpä olisi nytkään ollut parempi tapa aloittaa päivä kuin keksimällä jotain jäynää Potterin päänmenoksi.

Draco vilkaisi Pansya ja huokaisi raskaasti. Hän olisi tahtonut vain häipyä suorinta tietä aamiaiselle sen sijaan, että olisi pilannut aamunsa ja ruokahalunsa keskustelemalla henkilökohtaisesta, päivittäisestä riesastaan nimeltä Harry Potter. Hän sai kyseisestä rohkelikosta takuulla enemmän kuin tarpeekseen muutenkin.

"Minä vain kysyin Dracolta, kuinka paljon hänelle pitäisi maksaa Potterin suutelemisesta", Blaise viimein vastasi, kun Draco pysytteli hiljaa.

"Sinä kysyit... Mitä?" Pansy toisti katsoen Blaiseen silmät hämmästyksestä laajenneina.

"Kuten jo sanoin, Blaise on menettänyt järkensä", Draco tuhahti. "Minä vihaan Potteria, minkä helvetin takia minä haluaisin suudella häntä?"

"Sinä et nyt tajua", Blaise keskeytti Dracon alkavan tunteenpurkauksen. "Ei kyse ole haluamisesta."

 "No en todellakaan tajua!" Draco kivahti. "Mistä hemmetistä sinä oikein puhut?"

"Vedosta."

"Vedosta?"

"Niin. Pakko myöntää, että sinun ja Potterin jatkuva, jokapäiväinen nahistelu ja herjanheitto alkaa olla jo lievästi puuduttavaa. Enkä usko, että olen ainoa, joka on samaa mieltä. Mietin vain, olisiko sinulla pokkaa järkyttää hänet todenteolla."

"Ja miksi juuri minulla?"

Blaise huokaisi ja pyöräytti silmiään hyvin malfoymaiseen tapaan. "Kenellä muulla kuin sinulla? Tehän olette toistenne pahimmat viholliset - no, mikäli jätetään Tiedät-kai-kuka pois laskuista Potterin tapauksessa. Ja mikä sekoittaisi hänen pasmansa tehokkaammin kuin se, mitä hän kaikkein vähiten tässä maailmassa osaisi odottaa tapahtuvaksi?"

Draco katsoi Blaiseen ja kohotti kulmaansa. "Ja mitähän minä siitä hyötyisin? Minä en todellakaan aio pussailla Harry Potteria huvikseni! Zabini, olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että et ole tänään tolkuissasi."

Pansy oli siihen asti istunut hiljaa mietteliään näköisenä, mutta avasi nyt suunsa ennen kuin Blaise ehti sanoa mitään. "Hmm, itse asiassa, Blaisen puheissa saattaa olla perää."

Draco käänsi nyt jo järkyttynyttä lähentelevän katseensa vieressään istuvaan Pansyyn, joka jatkoi:

"Mieti nyt, Draco. Potter ei ikimaailmassa uskaltaisi tehdä mitään vastaavaa - ei sillä, että ne kultaiset rohkelikot hänelle mitään tämän kaltaista rohkenisivat edes ehdottaa, puhumattakaan hänestä itsestään - joten tavallaan pääsisit kertaheitolla hänen niskansa päälle."

"SUUTELEMALLA häntä? Hitto vie, onko joku kenties kironnut teidät kummatkin?" Draco pudisti päätään ja mietti, että mikäli nuo kaksi eivät kohta lopettaisi päätöntä löpinäänsä, hän taikoisi kielilukon ja Kangistumis tyystilyksen molempiin. Olkoon hänen ystäviään tai eivät, ei hänkään ihan kaikkea sentään voinut sulattaa.

Pansy jätti viimeisen lauseen tyystin huomiotta ja katsoi Dracoon epätavallisen innokkaana. Jostain käsittämättömästä syystä tämä oli ilmeisesti hurahtanut Blaisen täysin järkeä vailla olevaan ehdotukseen. Merlin yksin tiesi, miksi.

"Nimenomaan! Ja mikäli Potter ylipäätään viitsisi kertoa kenellekään, voisit aina väittää, että hän oli se, joka lähenteli sinua. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: sinä voitat Potterin, joka kaiken lisäksi joutuu naurunalaiseksi koko koulun silmissä, jos oikein hyvin käy. Ja mikäli ei, me voimme hieman, hmm, jouduttaa asiaa."

"Ja kaikki aivan takuulla uskoisivat", Dracon ääni muuttui ärtyneestä ivalliseksi, "että suuri maailmanpelastaja ihan yhtäkkiä päättäisi tunkea kielensä henkilön kurkkuun, jota on vihannut kaikki nämä vuodet aina ensitapaamisesta lähtien? Ei kuulosta kovinkaan todennäköiseltä, jos saan sanoa."

"Aivan yhtä vähän kukaan uskoisi, että sinä tekisit saman hänelle", Blaise totesi vuorostaan. "Loppujen lopuksi kaikki mitä luultavimmin päätyisivät lopputulokseen, että Potter sekoilee taas ja selittää omiaan. Vain te kaksi tietäisitte totuuden."

"Joten", Pansy aloitti lauseen, jonka Blaise lopetti:

"Kyse on siitä, uskallatko sinä."




Suuri sali



Draco istui ärtyneenä luihuisten pöydässä ja tökki haarukalla paahtoleipäänsä, jota hänen ei enää tehnyt mieli syödä. Kiitos Blaisen ja Pansyn, hänen ruokahalunsa oli tyystin kadonnut. Eikä hän edelleenkään voinut ymmärtää, mikä niitä kahta oikein riivasi. Järjen samanaikainen menettäminen ei tainnut olla kovinkaan uskottava vaihtoehto, mutta sillä hetkellä ainoa, joka hänen mieleensä tuli.

Oli miten oli, hän oli joka tapauksessa saanut hyvin pian tarpeekseen ja painellut sanaakaan sanomatta Suureen saliin jättäen Blaisen ja Pansyn pohtimaan älyvapaita ideoitaan keskenään.

Draco kolautti haarukkansa voimalla lautaselle ja puri huultaan välittämättä tupalaistensa kummeksuvista katseista. Ei kyse ollut siitä, etteikö hän olisi uskaltanut. Ei todellakaan, Malfoyt uskalsivat mitä tahansa. Hän ei vain yksinkertaisesti halunnut. Ja miksi ihmeessä olisi? Koko ajatus oli pelkästään kuvottava. Kai hän sentään pystyisi todistamaan Potterille paremmuutensa muillakin keinoin, kuten oli tähänkin asti tehnyt. Normaalein keinoin. Ongelmana oli vain se, että hänen tupalaisensa saattaisivat alkaa pitää häntä pelkurina, mikäli hän ei vastaisi haasteeseen. Ja sitä hän ei missään nimessä ollut.

Draco manasi mielessään, muttei kuitenkaan voinut olla vilkaisematta rohkelikkojen pöytään ja Potteriin, joka juuri sillä hetkellä selitti Weasleylle jotain käsillään samalla suurieleisesti huitoen, kun taas Weasley nauroi niin, että näytti vetävän kurpitsamehunsa väärään henkeen hetkenä minä hyvänsä.

Varmasti taas jotain typerääkin typerämpiä rohkelikko-juttuja, Draco tuhahti halveksuen ja käänsi katseensa takaisin koskemattomaan aamiaiseensa. Tämä päivä ei tästä taatusti ainakaan enää paranisi. Jo pelkkä Potterin ajatteleminen sai hänet huonolle tuulelle, ja nyt hän oli joutunut ajattelemaan tätä ehdottomasti aivan liikaa, vaikkei aamua ollut ehtinyt kulua vielä nimeksikään.

Hemmetti.

Draco työnsi lautasensa syrjään, nousi pöydästä ja käveli ripein askelin ulos. Potteriin hän ei vilkaissutkaan.




Tyttöjen vessa



"Luuletko, että hän tekee sen?”

"En tiedä, mutta jos tekee, haluan totta vieköön olla näkemässä!"

"Veit juuri sanat suustani, Pansy."

"Hah, arpinaama ei tokenisi siitä varmaan koskaan!"

"Puhumattakaan muista puhtoisista rohkelikoista."

"Mennään, tämä on kerta kaikkiaan liian hyvä idea hukattavaksi."

"Mutta kuinka muka saamme hänet suostumaan?"

"Minulla on keinoni - tiedän tarkalleen, mistä naruista vetää. Potter tulee kokemaan elämänsä nöyryytyksen, ja me olemme aitiopaikoilla todistamassa sitä. Ja mikä parasta, meille ehkä jopa maksetaan siitä."




Rohkelikkotorni, poikien makuuhuone



"HARRY!"

Hermione pyyhälsi sisään välittämättä edes koputtaa. Juuri t-paidan puoliksi ylleen saanut Harry karahti hennonpunaiseksi ja käänsi hänelle nopeasti selkänsä.

"Ah, anteeksi", Hermione mutisi kiusaantuneena ja suuntasi katseensa toisaalle. "Olisin tietenkin voinut jotenkin ilmoittaa tulostani."

Harry suoristi paidanhelmansa, rykäisi ja kääntyi sitten taas. "Eh, tuota... Hei, Hermione. Mitä ihmettä sinä täällä teet? Tai siis, ei varsinaisesti kuulu tapoihisi ryntäillä suin päin huoneisiin, joista saattaa löytyä puolialastomia miehiä."

Hermione ei kiinnittänyt huomiota Harryn hieman epävarmaan virnuiluun, vaan istahti tämän sängyn reunalle. "Malfoy suunnittelee jotain."

Harry kurtisti kulmiaan. "Malfoy?"

"Tai siis, ei ehkä hän, mutta muut luihuiset", Hermione korjasi. "Olen varma siitä. Ja se on jotakin ikävää sinun päänmenoksesi."

Harry mietti hetken, istuisiko Hermionen viereen, mutta tyytyi sitten vain vaihtamaan painoa jalalta toiselle. Tyttö näytti sen verran kiihtyneeltä, että oli parempi antaa tämän puhua loppuun.

"Vietin koko alkuillan kirjastossa ja kun palasin sieltä, ajattelin poiketa vessaan. Juuri kun olin tulossa ulos kopista, kuulin kun kaksi ihmistä astui sisään, ja jostain syystä jäin kuuntelemaan heidän keskusteluaan. Toista en tunnistanut äänestä, mutta toinen oli Pansy Parkinson, olen varma siitä", Hermione henkäisi. "Se toinen tyttö kutsui häntä nimeltä."

Harry kohotti kulmiaan. "Ja?"

"Ja he puhuivat sinusta! Tai siis -"

"Niin?"

"Äh." Hermione nousi seisomaan, ja Harry alkoi muuttua hieman levottomaksi. Asian täytyi tosiaan olla tärkeä, kun tyttö kerran ei malttanut pysyä hetkeäkään paikoillaan.

"He eivät maininneet Malfoyn nimeä, mutta minä tiedän, että tämä liittyy häneen."

"Hermione", Harry huokaisi. "Ensinnäkin, en saa puheestasi mitään tolkkua. Mikä liittyy ja mihin? Ja kuinka voit tietää, että kyse on juuri Malfoysta? Emmehän me edes ole ottaneet yhteen vähään aikaan."

"Sepä se!" Hermione huudahti ja huitoi käsillään ilmaa, kuten tapasi tehdä aina, kun kiihtyi jostain. Sitten hän veti henkeä ja odotti hetken, että rauhoittui hieman, ennen kuin jatkoi. "En ole aivan varma, mutta sain käsityksen, että kyseessä on jonkinlainen... veto."

Harry kurtisti taas kulmiaan, hänen mielenkiintonsa alkoi viimeinkin herätä. Malfoyn kanssa nyt sai aina olla riitelemässä tai painimassa milloin missäkin, mutta kieltämättä tämä kuulosti tavoista poikkeavalta.

"Tai en ole varma, mutta jotain sinne päin. Sen kuitenkin tiedän, että se on jotain äärimmäisen inhottavaa, ja ainoa päämäärä on nolata sinut täydellisesti. Ja vaikka en Malfoyn nimeä kuullutkaan, niin kenestä muusta he muka olisivat voineet puhua? Tehän olette olleet toistenne kurkuissa iät ja ajat, miksi hän nyt siis lopettaisi. Luihuiset ovat kehittäneet jotain pääsi menoksi, Harry, ja he ovat varmoja, ettei sinusta ikipäivänä ole samaan."

"Sittenhän tähän ei ole kuin yksi ratkaisu", Harry totesi tyynesti, vaikka hänen sisällään olikin jo alkanut kiehua. Draco Malfoysta ei ollut tähän päivään asti ollut mitään muuta kuin vaivaa. "Minun täytyy ottaa selville, mitä se limanuljaska aikoo. Ja ehtiä hänen edelleen."

Hermione ei ehtinyt reagoida, kun Harry oli jo mennyt.




Luihuisten oleskeluhuone



"Mitä luulet, olisiko hänestä ihan oikeasti siihen?"

"Hmm, enpä kyllä usko... Eääh."

Draco vilkaisi vastakkaisella sohvalla istuvia Blaisea ja Pansya kulmiensa alta, muttei sanonut mitään. Muut huoneessa olevat luihuiset tuntuivat tarkkailevan heitä, mutta käänsivät kuitenkin katseensa visusti pois, kun hän silmäili vaivihkaa ympärilleen.
Draco pyöräytti silmiään ja käänsi sitten sivua sylissään pitelemästään kirjasta, jossa kerrottiin joidenkin varsin monimutkaisten liemien valmistuksesta. Opuksen hän oli saanut lainaan Kalkarokselta, vaikka oikeastaan hänen ei olisi vielä edes kuulunut tietää sen tason liemistä.
Ei sillä, ei hän itse asiassa ollut keskittynyt koko teoksen lukemiseen enää vähään aikaan, mutta ei myöskään todellakaan aikonut paljastaa sitä muille. Nämä selvästi hautoivat jotain, eikä aamun tapahtumien jälkeen ollut vaikeaa arvata, mitä. Jostain syystä päivän mittaan asiasta oli tuntunut kehkeytyneen heille pakkomielle.

Pansy rykäisi ja koukisti jalkaansa. "Niin, sanathan ovat tunnetusti eri asia kuin teot."

"Kuten myös suuret sanat ja pienet teot", Blaise jatkoi hieman liian kovalla äänellä, jotta sen olisi voinut tulkita kuiskaukseksi.

Draco puri huultaan ja käänsi esiin uuden sivun. Hemmetin pässinpäät.

Samaan aikaan Blaise loi Pansyyn epätoivoisen katseen. "Tämä ei taida onnistua", hän sihahti. Pansy rummutti sormillaan polveaan ja näytti mietteliäältä. Potter olisi nolattava, maksoi mitä maksoi. Koulupäivät olivat jo muutenkin aivan liian tylsiä jatkuvine kokeineen ja kotiläksyineen, puhumattakaan Potterin ja Malfoyn alituisesta kärhämöinnistä, joka ei koskaan johtanut yhtään mihinkään.

"Niin", Pansy sanoi hetken kuluttua taas ja venytti sanaa turhankin paljon. "Jotkut uskaltavat enemmän kuin toiset. Potter esimerkiksi", tässä kohtaa hän piti pienen vihjaavan tauon ja vilkaisi vierellään tyytyväisenä virnistelevään Blaiseen, ennen kuin jatkoi, "vaikka hän idiootti onkin, hän ei varmaankaan jänistäisi tällaisella hetkellä, etenkään kun kyse ei ole kuin yhdestä vaivaisesta -"

Draco pudotti kirjan syliinsä. "Hyvä on, helvetti soikoon, minä kyllä tiedän, mistä te puhutte ja miksi", tämä kivahti ja katsoi jokaista huoneessa olijaa vuorotellen. Jotkut perääntyivät muutaman askeleen tai käpertyivät syvemmälle tuoleihinsa, ainoastaan Blaise ja Pansy näyttivät odottavan innolla, olisiko heidän puheillaan minkäänlaista vaikutusta.

"En Merlinin tähden ymmärrä, mikä hitto teitä kaikkia vaivaa, vai onko vähäinenkin järkenne viimeinkin jättänyt teidät, mutta HYVÄ ON! HYVÄ ON, MINÄ MENEN JA SUUTELEN SITÄ POTTERIN TYPERYSTÄ NIIN, ETTÄ HÄN MUISTAA SEN KOKO HEMMETIN LOPPUIKÄNSÄ, KUNHAN TE SITTEN JÄTÄTTE MINUT RAUHAAN!"

Draco ei usein menettänyt hermojaan näin täydellisesti, mutta nyt hän oli raivona. Raivona typerille ystävilleen ja Potterille, sillä jos tätä ei olisi ollut olemassa, ei hän ikimaailmassa olisi joutunut näin epämiellyttävään tilanteeseen. Hän oli koko päivän joutunut kestämään Blaisen ja Pansyn merkitseviä katseita ja ei niinkään hienovaraisia vihjailuja aiheesta, he olivat roikkuneet hänen kannoillaan kuin takiaiset. Eikä asiaa ollut auttanut lainkaan, vaikka hän oli jo ennen puolta päivää uhannut Avada Kedavrata kummatkin.
Ja, Draco kirosi mielessään, kaiken huippu oli ollut, kun päivän lopussa muutkin oppilaat olivat tuntuneet olleen tietoisia asiasta ja olivat muka vaivihkaa vaihtaneet keskenään sulmuja ja kaljuunoita. Vedon kohdetta ei edelleenkään tarvinnut miettiä kahta kertaa.

"Menisitte itse lääppimään sitä likinäköistä imbesilliä, kun se kerran teille tuntuu noin tärkeää olevan", hän vielä tiuskaisi, paiskasi kirjansa vierellään hännystelevän Crabben syliin ja marssi ulos huoneesta viitanhelmat liehuen.




Kolmannen kerroksen käytävä



Harry oli vähällä törmätä päistikkaa Dracoon, joka tuli kulman takaa melkoisella vauhdilla. Hän horjahti, mutta onnistui kuitenkin säilyttämään tasapainonsa ottamalla tukea seinästä.

"Helvetti, Potter, voisit vähän katsoa eteesi!" Draco ärähti ja katsoi tätä raivoissaan.

"Samat sanat sinulle, Malfoy!"  Harry sinkosi takaisin. "Minkä hemmetin takia juoksentelet ympäriinsä kuin päätön jänis?"

"Ja mistähän olet saanut päähäsi, että kuuluu sinulle, missä minä juoksentelen? Ja saanen korjata - sinä se törmäsit minuun, eikä päinvastoin."

"Hah."

"Hah itsellesi", Draco tuhahti ja oikoi kaapuaan. Sitten hän muisti, mihin oli ollut matkalla ja miksi. Hän oli hetki sitten vimmoissaan päättänyt painella vaikka suorinta tietä Rohkelikkotorniin ja hoitaa tehtävän pois alta siltä istumalta, jos tilanne kerran sitä vaati. Muussa tapauksessa, ja etenkin jos olisi vielä päivänkin joutunut kuuntelemaan Blaisea ja Pansya, hän olisi saattanut todellakin tehdä jotain anteeksiantamatonta.

Kaksi edellä mainittua ja joukko muita luihuisia oli kulkenut Dracon kintereillä tyrmistä asti, turvallisen välimatkan päässä tosin, tottahan he tahtoivat omin silmin nähdä Potterin nöyryytyksen ja jos mahdollista, moninkertaistaa sen. Myös Hermione oli äkisti muuttunutta tilannetta hetken ihmeteltyään sännännyt Harryn perään, kiskottuaan ensin oleskeluhuoneessa Deanin kanssa istuneen Ronin mukaansa. He eivät vielä olleet saavuttaneet tätä, Harry oli pinkonut eteenpäin sellaisella vauhdilla, etteivät he olleet ehtineet nähdä hänestä kuin vilauksen silloin tällöin, ennen kuin poika oli jo kadonnut uuden nurkan taakse.

"Itse asiassa, sinua minä etsinkin", Draco totesi hetken kuluttua, kun Harry ei ollut tehnyt elettäkään lähteäkseen. Tämä kohotti kulmiaan.

"Niinkö?"

"Niin. Mutta älä silti ala kuvitella sen perusteella liikoja itsestäsi."

"Hah", Harry sanoi taas. "No, nyt löysit etsimäsi. Ja hyvä niin, sillä juuri sinulle minulla oli asiaa. Tiedän, että suunnittelet jotain."

Draco virnisti ivallisesti. "Minä? Ja mistähän sinä sen muka tietäisit?"

Harry tuijotti Dracon harmaisiin silmiin, jotka olivat kaventuneet viiruiksi. Hänellä ei ollut aavistustakaan, mitä toisella oli mielessä, mutta hän totta vieköön aikoi ottaa siitä selvää. Mitään hyvää se Malfoyn tuntien ei ainakaan ollut.

"Sinä ja muut kieroutuneet ystäväsi. Hermione oli kuullut Pansyn puhuvan vessassa aiemmin tänä iltana."

"Aa, kuraverinen harrastaa salakuuntelua. Kuinka omaperäistä."

"Pää kiinni, ääliö", Harry kivahti. "Voin taata, että mitä tahansa tällä kertaa suunnitteletkin, se ei tule yllättämään minua millään tavalla."

Dracon ilme muuttui hitaasti ivallisesta omahyväiseksi. "Ihanko totta, Potter? Oletko nyt aivan varma?"

Harry naurahti pilkallisesti. "Todellakin, Malfoy. Sinun mielikuvituksesi tuntien yrität vain joko lyödä nenäni poskelle tai kirota minut takaapäin - taas kerran. Kummassakaan et kyllä tule onnistumaan, mokomakin pelkuri."

Samaan aikaan Blaise liikehti levottomana Pansyn vieressä, joka tökkäsi tätä kylkeen. "Pysy nyt hitto vie edes hetki aloillasi, en pysty keskittymään!"

"Tekeeköhän Draco sen?" Blaise kysyi huomioimatta Pansyn kommenttia lainkaan.

"Totta kai tekee", Pansy tuhahti. "Luuletko, että hän muka ikimaailmassa antaisi tuon typerän rohkelikon päästä niskan päälle."

Blaise ei ehtinyt enää sanoa mitään, kun heidän huomionsa kiinnittyi jälleen Harryyn ja Dracoon, joista jälkimmäinen oli juuri paiskannut nimenomaisen, mustatukkaisen rohkelikon voimalla päin käytävän seinää.

"Sinuna pitäisin pääni kiinni", Draco sihahti ja vei kasvonsa melkein kiinni Harryn kasvoihin. Häntä oli hetki hetkeltä enemmän alkanut ärsyttää Potterin ylimielisyys, tämä tosiaankin tarvitsisi kunnon opetuksen. Opetuksen, jota ei hetkeen unohtaisi...

Dracon silmät välähtivät pahaenteisesti, eikä Harry ehtinyt kuin avata suunsa seuraavaan tulikivenkatkuiseen vastaväitteeseen, kun tämä oli jo runnonut huulensa hänen huuliaan vasten. Harryn silmät laajenivat säikähdyksestä, ja tämä yritti selvästi sanoa jotain, mutta sai aikaan pelkästään sen, että Draco työnsi kielensä muitta mutkitta avonaiseen suuhun. Myöskään Harryn vimmaiset yritykset työntää Draco kauemmas itsestään eivät tuottaneet minkäänlaista tulosta, sillä tämä oli painautunut häneen kiinni koko kehollaan ja lukinnut tämän kädet omillaan seinää vasten.

Jostain kauempaa luihuisten joukosta kuului kohahdus, ja juuri parahiksi paikalle saapuneet Ron ja Hermione tuijottivat edessään avautuvaa näkymää silmät lähestulkoon lautasen kokoisina.
"Mitä HELV -" järkyttyneeltä näyttävä Ron aloitti, mutta Hermione läppäsi käden tämän suun eteen. "Ei voi olla totta."

Toisella puolella seisovat Blaise ja Pansy puolestaan näyttivät siltä kuin tahtoisivat hyppiä tasajalkaa riemusta. Oletettavasti he olisivat sen tehneetkin, mikäli se olisi sopinut luihuisten käyttäytymismalliin.
"Mikään ei voi olla parempaa kuin tämä", Pansy virnuili tyytyväisenä Blaisen seuratessa esimerkkiä vieressä. Muut supisivat kiihkeästi heidän takanaan, todennäköisesti nämä jo suunnittelivat sopivia iskulauseita ja repliikkejä, joilla nolata Potter seuraavana päivänä kaikkien edessä.

Määrittelemättömän ajan kuluttua Draco viimein irtautui varsin intensiivisestä - joskin melko lailla yksipuolisesta - suudelmasta. "No, Potter, tätä tuskin osasit odottaa, vai mitä? Toivottavasti en liannut puhtoista rohkelikon mieltäsi täysin." Sanojensa päätteeksi Draco virnisti ivallisesti ja kääntyi lähteäkseen jättäen edelleen pöllämystyneen Harryn nojaamaan seinää vasten. Hän ei kuitenkaan ehtinyt ottaa kuin muutaman askeleen, kun Harry oli toennut ja riuhtaissut tämän voimalla takaisin.

"Tämänkö takia sinä minua etsit, suudellaksesi minulta ilmat pihalle, niinkö?" hän lausui yllättävän tyynesti huolimatta hitusen punehtuneista poskistaan, ja jatkoi: "Ja sen siis pitäisi järkyttää minut todenteolla? Hah. Usko huviksesi, tätä peliä osaan pelata minäkin."

Seuraavassa hetkessä Harry tarttui Dracoa ryntäistä ja kierähti ympäri tönäisten samalla tämän kohtaan, jossa oli vain hetki sitten itse seisonut. Siirtäen kätensä Dracon harteille hän työnsi tämän niin kiinni seinään kuin vain suinkin kykeni ja seurasi itse perässä. Luihuinen näytti liian hämmästyneeltä tehdäkseen mitään, joten Harry jatkoi muitta mutkitta siitä, mihin tämä oli äsken jäänyt saaden Dracon haukkomaan henkeään.

"Luulitko ihan oikeasti, että olisit ainoa, joka tähän kykenee", Harry mutisi Dracon suuhun ja puraisi tätä kipeästi huulesta. Draco ynähti vastaukseksi, ja Harry henkäisi yllättyneenä, kun tämä hetken kuluttua vastasi hänen suudelmaansa. Ensin pienesti, kuin täysin ilman omaa tahtoaan, mutta sitten hetki hetkeltä vaativammin ja koko ajan kasvavalla kiihkeydellä.
Draco näytti itsekin havahtuvan sekunnin sadasosaksi tajuamaan mitä oli tekemässä, sillä keskeytti huuliensa liikkeen hetkeksi, mutta jatkoi kohta entistä suuremmalla innolla.

"Siinä teille suudelma", hän mietti sumeasti ja olisi virnistänyt, mikäli ei olisi ollut liian kiireinen tutkiessaan Harryn suuta.

Ron tuijotti parasta ystäväänsä ja pahinta vihollistaan suu auki unohtuneena näyttäen siltä, että pyörtyisi hetkenä minä hyvänsä, kun taas vieressä seisova Hermione yritti muodostaa edes yhden järkevän lauseen siinä onnistumatta.

"Draco suunnittelee selvästi jotain", Blaise totesi Pansylle kuulostaen kaikkea muuta kuin varmalta ja vaikeni sitten seuraamaan, kuinka vaaleahiuksinen luihuinen kuljetti käsiään Harryn kyljiltä tämän selälle ja takapuolelle. Harry puolestaan hiveli sormillaan Dracon niskaa ja kietoi muutaman vaalean suortuvan niiden ympärille.
Suudelma oli kuin varkain muuttunut kiihkeästä ja lähestulkoon väkivaltaisesta helläksi ja tunnustelevaksi, eikä sen enempää Harrylla kuin Dracollakaan tuntunut olevan enää kiirettä mihinkään.
Dracon tiukentaessa otettaan Harryn pakaroilla tämä voihkaisi ja täysin varoittamatta riuhtaisi huulensa irti Dracon huulilta vain siirtääkseen ne saman tien imemään tämän kaulaa.

Kun Draco aavistusta myöhemmin vei toisen käsistään kiskomaan sekaista, mustaa tukkaa huohottaen ilmaan Harryn nimeä kerran toisensa jälkeen, kalvennut Pansy luetteli kaikki tietämänsä kirosanat. Ron oli valunut istumaan lattialle pää käsiensä välissä, ja Hermione hymyili jo pienesti. Loput pysyttelivät hiljaa ja seurasivat tapahtumia lähes hypnoottisen hartauden vallassa. Ja kun seuraavan viiden minuutin kuluttua Draco oli ainoastaan taas vuorostaan kääntänyt Harryn seinää vasten ja upottanut tämän seuraavaan intohimoa täynnä olevaan suudelmaan käsiensä seikkaillessa tämän paidan alla, Blaise rykäisi:

"No, en tiedä teistä, mutta minusta tuntuu, että nuo kaksi voittivat tämän vedon aika kiistattomasti."


//Swizzy laski ikärajaa kiroilusäänntöjen muutoksista johtuen
« Viimeksi muokattu: 26.05.2015 03:19:20 kirjoittanut Kaapo »
My life came with it's own scars
I don't need you to tell me about your sorrow
I can't say I've seen it all
But I live for the things that keep me hollow

Wave

  • ***
  • Viestejä: 25
  • A/H
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #1 : 07.08.2007 20:57:43 »
Ehkä johtuu myöhäisestä ajankohdasta, mutta siis repesin tälle täysin  :D  Juoni ei minusta ole sinänsä niinkään erikoinen, mutta toteutus on mahtava! Lopputilanteen voi niin hyvin kuvitella omien silmiensä eteen. Tästä tulee mieleen eräs käännösfic, jonka nimi taisi olla Stars with a spin...
Hyvä oli, kiitoksia!

retsu

  • ***
  • Viestejä: 35
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #2 : 07.08.2007 21:13:30 »
Dihih, mukavahan tämä. Alku ei ole ehkä niinkään erikoinen, tuolla tapaahan kaikki suostuttelee kaikkia. Mutta loppu, voi, se oli hauska. Olin ihan varma, että Draco voittaa, että Harry järkyttyisi kauheasti ja jotain tällaista, mutta eipäs niin käynytkään. Harry vastasi samalla mitalla takaisin, en olisi uskonut, mutta hienoa, että niin kävi : ) Ja voi muita parkoja, kun pojat sitten innostuivat. Kiva ficci : )

Hekate

  • ***
  • Viestejä: 15
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #3 : 08.08.2007 19:08:58 »
Voi, että. Meinasin kiljua tuon loppukohtauksen takia. Yltsisöpöä. Aaaaw... H/D on aina ihanaa.
Ron oli huvittava. Hermionekin paljon kivempi, kuin yleensä. On hiukan kiire, enkä ehdi nyt kommentoida. Mutta pidin, pidin kovasti.
Ainoa, joka jäi vaivaamaan oli se kun Blaise yhdessä vaiheessa sanoi Voldemortin nimen aiva kuin se ei merkitsisi mitään. Tiedät-kai-kuka olisi ollut parempi siihen kohtaan..
Mutta ihana oli.
Ne timeas illam, quae vitae est ultima finis:
Qui mortem metuit, perdit, quod vivit, id ipsum.

Eruru

  • ***
  • Viestejä: 398
  • easy, breezy, beautiful
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #4 : 08.08.2007 22:55:11 »
Lainaus
"No, en tiedä teistä, mutta minusta tuntuu, että nuo kaksi voittivat tämän vedon aika kiistattomasti."
Samaa mieltä!

Se on muuten jo aika klise, siis että kun vedonlyönnin avulla saadaan Draco ja Harry suutelemaan, he eivät maltakaan päästää toisistaan irti. Tarina oli kuitenkin hyvin kirjoitettu eikä epäkohtia näkynyt. Mutta mitäköhä seuraavana päivänä tapahtuu, jatkuuko tämä ylisöpö suhde vai ovatko he taas toistensa kurkuilla? :DD

coward

  • ***
  • Viestejä: 80
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #5 : 09.08.2007 00:16:03 »
Hah :D aivan ihana. ^-^
en oikeesti nyt osaa sanoo mitää, mutta tää oli aivan ihana.. :DD

kiitos ja kumarrus..
H/D <3

Someone so lonely

  • ***
  • Viestejä: 65
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #6 : 09.08.2007 16:29:44 »
Yksi parhaista one-shoteista joita olen lukenut... Oli tosin hyvin kirjoitettu ja kuvailtu... en ajetellut missän kohtaa etteikö näin voisi käydä tai en voisi kuvitella Dracosta mitään tuollasta.. vaan pikemminkin hypein täällä puolella ja olin sillain JEEE NE PUSSAAA!!!
KIIITOS ihanasta ficistä




~Someone kiittää



--------------

[size=85]Kuulun HRIR-kerhoon[/size]
not so lonely enymore

Brenda

  • ***
  • Viestejä: 62
    • http://brenda-malfoy.livejournal.com
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #7 : 09.08.2007 16:49:54 »
Hyppelin tätä kommentoimaan jo aikaa sitten, mutta kun olin niin hysteerisessä tilassa silloin (kuten tiedätkin :'D), en saanut oikein mitään aikaiseksi. Nyt paremmalla ajalla täällä taas, ehkä saisin jopa jotain sanottuakin.
Ensinnäkin, tuo A/N on snif, olet aivan liian ihana. Välillä tuntuu, etten todellakaan ansaitse sinua. <3

Voi damn, minun piti aloittaa lainauksella, mutta luettuani tämän - omien sanojesi mukaan :'DD - sen sata kertaa läpi en osaakaan päättää, mitä lainaisin, kaikki kohdat ovat niin sinua että eääh! Noh, aloitetaan sitten hahmoilla. Pansy ja Blaise ovat kyllä niin lutusia, saavat Dracon ihan suuttumaan, mikä on aina supersuloista. ^^ Olet saanut molemmat jotenkin ihaniksi, ja heidän ansiostaanhan Harry ja Draco päätyvät lopulta yhteen, yay! Sinun Pansystasi olen lukenut ennenkin (haha, vähän vaikeaa olisi ollut olla lukematta), ja Blaisesta myös, mutta tässä he ovat jotenkin... erilaisia.

Lainaus
Pansy istuutui sohvalle Dracon ja Blaisen väliin ja risti jalkansa katsoen sitten kumpaankin poikaan vuorotellen.
Kheh, tähän virkkeeseen olen ihastunut, Pansy on niin tyttömäinen ja vieläpä sellainen, joka keskeyttää poikien jutut ja ottaa johdon. Hih.

Lainaus
"Pysy nyt hitto vie edes hetki aloillasi, en pysty keskittymään!"
Tälle kyllä repesin, Blaise ei anna Pansyn keskittyä! xD Voi mahdoton sinunsunsiun kanssas!

Draco nyt on vastustamaton itsensä, sellainen jääräpäinen jässikkä. Ei ehkä ihan IC, mutta milloinkas se olisi. Capslock!Draco on ihan mahtava, repesin ensimmäisellä lukukerralla aivan totaalisesti! :DD
Harry taas... Noh, punasteleva Harry alkaa olla jo liian tuttu näky, mutta ainakin ensimmäinen nolostuminen liittyy Hermioneen eikä Dracoon. Puolipukeinen!hahatteleva!Harry, khih.

Loppu menee aika peruskaavalla, mutta eipä Harry/Dracoon oikein mitään uutta ole helppo keksiäkään, kaikki on kulutettu loppuun asti ja jokaisesta käytetystä jutusta on jo ehtinyt muodostua klisee. Mutta ainakaan tällä kertaa pojat eivät salailleet mitään vaan aloittivat avoimesti kaikkien ylikiinnostuneiden nenien edessä. :DDD Eivät tosin sittenkään päätyneet pyörimään ja kellimään lattialle, mutta ehkä minä (edelleenkin) elän. Kai.

Sinun tekstejäsi on aina hauska lukea, olivat ne sitten yltiöhuumoria, semiangstia tai jotain siltä väliltä. Älä vain lopeta kirjoittamista. ^^
How could you possibly know what I'm going through right now?

”Argh, kun menee taas hermot. Ihan kun Harrylle soittais ja Ray vaan vastais koko ajan.”
”:'DDDDDDDD”

April

  • funky aphrodite
  • ***
  • Viestejä: 396
  • since 2007, biatch.
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #8 : 21.08.2007 22:06:06 »
AAIHHH! <3
starálfur! Sun kirjottamaa HooDeetä! ? Vielä Untensa kaltaisen lisäksi! ? ;o
Siis ihunaaaa-aaah!
Tää oli kyllä erittäin söpis. Ja aina tälläset vedonlyönnit on hienoi ideoita! *wirn*
Niinjuu... Tykkäsin kovastikin. Sujuvaa tekstiä, mikä on aina plussaa!
Jajaja... ei muuta! ^^'

~Apsu kiittää rouskuttaen rakentavia
If a writer falls in love with you,
you can never die.

   - Mik Everett

MOLLY

  • Vieras
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #9 : 22.08.2007 22:52:29 »
Awwww!!! Toi oli niin ihana ja niin klisee ku Ron on homofoobinen ja Hermione hyväksyy tilanteen jne. Saisko tähän pyytää jatkoo??? Awww!!! Oli kyl nii ihana!

ransu

  • Vieras
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #10 : 24.08.2007 10:55:55 »
*hillitsee kikatusta* C:

Hihhih. Käytit sanoja mielenkiintoisesti :'D Heh. Jeps, hyvä oli. Hienoa että Harrykin osasi pelata peliä >8D
Virheitä en löytäny/etsiny.
Mun viesti on aika hieno .. :'''''''''D Ihkutusta<3

katss

  • *
  • Viestejä: 1
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #11 : 21.10.2007 16:53:25 »
oioi.... heti kun aloitin lukemisen repesin ihan täysin, en tiedä miten olet keksinyt noin mahtavan idean! Joka tapauksessa toteutus oli aivan mielettömän loistava XD. Kiitos että kirjoitit :D

Sierra

  • ***
  • Viestejä: 323
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #12 : 22.10.2007 15:44:31 »
TAJUATKO SINÄ MITÄ SINÄ MINULLE AIHEUTIT? :D Ensinnäkin, vatsalihakseni ovat aivan järjettömän kipeät, nauraessani löin polveni ja pääni, varpaani musertui, ja huomasin juuri, että ikkunani oli auki ja nauruni kuului ulos asti, ja pihalla seisoi luokkalaisiani, jotka katsovat punaista naamaani tälläkin hetkellä! :D

Tämä oli niiiiin yli-ihana, etten voi sanoa muuta, rakentavaa ei vain nyt synny, joten menenpä tästä selittämään luokkalaisilleni... heippati.
“Aha! What villains are these, that trespass upon my private lands! Come to scorn at my fall, perchance? Draw, you knaves, you dogs!” -Sir Cadogan

Karakuriningyou

  • Vieras
Re: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #13 : 06.11.2007 23:42:40 »
Voi eiii, tämä on aivan ihana!
Repeilin totaalisesti tätä lukiessani ja voii, tuo Blaisen loppukommentti <3
Hauska ideä älyttömän hyvin toteutettuna. Tämä oli aivan täydellinen.
Olen onnellinen, väsynyt ja nauran täällä vatsani kipeäksi.
Syytän sitten sinua, kun en aamulla pääse ylös sängystä... ^^
En osaa sanoa mitään järkevää, anteeksi.

Kiitos tästä piristävästä lukukokemuksesta ^^

Lydia

  • ***
  • Viestejä: 14
  • Yaoi
Vs: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #14 : 05.04.2008 12:28:42 »

Awwww... Tää on ihana... Hyvä idea, joka on vielä loistavasti toteutettu!
H/D-ficit on parasta maailmassa (heti suklaan jälkeen)!
Ja toi Blaisen loppukommentti... Hahahaha, repesin...
Se dialogi tyttöjen vessassa on hyvä, se...ööö... se on hyvä!

En nyt mitään tän järkevämpää saa aikaiseks... ;D

 
No just joo...

Got it memorized?

Mullistus

  • ***
  • Viestejä: 71
Vs: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #15 : 05.04.2008 18:17:30 »
MAHTAVAAAA
ei tähän nyt muuta voi sanoa :D
School is practice for future, practice makes perfect, nobody is perfect, so why practice?

Luthien

  • ***
  • Viestejä: 204
Vs: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #16 : 05.04.2008 18:46:31 »
Voi luoja tämä oli ihana!!! <3333333<333<3
Idea yksinään melko kliseinen ja kulunut, mutta toteutus aivan uskomattoman hyvä! ;D
Vatsalihakseni ovat vieläkin ihan kipeät nauramisesta! :D
Sorry, en saa itsestäni mitän järkevää irti...
Wanna see how hard i can fall?

enas

  • ***
  • Viestejä: 171
  • näätä
Vs: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #17 : 06.04.2008 22:06:53 »
tjaa, taas jäi jänskää kohtaa joku. =o
grr, äkkiä jatkoa, en jaksa ootella.
tästä piti tulla mun iltasatu, mutta loppu liian aikasin 8D
"se on makuasia", sanoi koira kun pallejaan nuolaisi.

Dead Angel

  • Bitch
  • ***
  • Viestejä: 180
  • Shh.
Vs: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #18 : 09.04.2008 10:52:21 »
Ahm nam, ihanasti kirjoitettu H/D ficci, tämä oli ihanan positiivinen yllätys. Juoni on aika yleinen tätä nykyä, mutta tämä oli niin hyvin kirjoitettu, ja hahmot olivat aika omanlaisiaan, joten se kietoutui hyvin yhteen ja tulos oli ylisöpö dracsuharrypusu =DD

Kiitos tästä!
Deaddy kiittää ja kumartaa

Fallen angel

  • ***
  • Viestejä: 90
  • Kuollut kaksoissisaresi
Vs: Uskallatko? (H/D, lievä R, one-shot)
« Vastaus #19 : 23.05.2008 15:45:56 »
Ai että *virnistää* Sait minutkin melkein repeämään tätä lukiessa, täytyi ihan kädet nostaa suulle, ettei herättäis koko taloa  :D Mut aivan ihana ficci, ihana paritus! <3 En ole ennen törmännyt tähän vedonlyönti-asetelmaan, niin ihan kiintoisaa oli :) Kiitokset!
Mistä sen tietää, ettei Rowling olisikin suunnitellut Harryn ja Dracon yhteen?