Kirjoittaja Aihe: FMA, Ikaroksen taru, k-11 | Ed/Roy, tuplaraapale  (Luettu 1522 kertaa)

creep

  • ***
  • Viestejä: 418
Title: Ikaroksen taru
Author: creep
Pairing: Ed/Roy
Genre:  angst
Rating: k-11
Fandom: FMA
SummaryJa minun täytyi miettiä, miten olikaan mahdollista, että vaikka tuli oli elementtini, jota hallitsin, en koskaan kyennyt hallitsemaan liekkiä hänessä, hänen silmissään.

A/N: En osaa päättää, että pidänkö tästä vai enkö... Harvemmin kirjoitan raapaleita, tämänkin kirjoitin vain siihen tyyliin, että 'joo kirjotan jotain parissa sekassa hehheh, valmis, oho, siitä tuli tuplaraapale!'  ;D Eeettä näin.


Ikaroksen taru


Siitä on kulunut kauan. Kauan sitä, kun pystyin hillitsemään itseni täysin hänen seurassaan. Enää en pysty, enää en kykene katsomaan hänestä pois. Hän on vanginnut minut, hän vainoaa minua unissani, hehkuvilla silmillään ja kultaisilla hiuksillaan. Tahdon unohtaa itseni, sen, joka minun kuuluisi olla, tahdon sulaa häneen. Haroa käsiäni pitkien, kultaisten hiusten läpi, jotka loistavat kilpaa auringon kanssa. Minun aurinkoni, jota olen aina seurannut sivusta. Minun aurinkoni, joka kaipaan kaukaa, olen hänen varjonsa, olen hänen kuunsa.

Minun olisi kuulunut pitää itseni kaukana, aina riittävän etäällä, tyytyä osaani, eläen hänen varjossaan. Mutta minä hukuin, hukuin hänen hymyynsä. Ja silloin en voinut hillitä enää itseäni, tarrauduin häneen, hengittäen hänen tuoksuaan itseeni, ja hänen tummuneet silmänsä… Ne saivat minut unohtamaan kaiken paitsi tulen rintakehässäni. Hänen makunsa, hänen tuoksunsa, hänen hiustensa sileys ja pehmeys… Niihin minä menetin järkeni, tuijottaen hänen palaviin silmiinsä. Ja niin minä menetin järkeni, poltin siipeni häneen, putosin, vajosin alas. Hinta siitä, että sain sen yhden ainoan kerran omistaa hänet; katselin, kuinka hän heilautti hiuksiaan ja lähti.

Ja minun täytyi miettiä, miten olikaan mahdollista, että vaikka tuli on elementtini, jota hallitsen, en koskaan kyennyt hallitsemaan liekkiä hänessä, hänen silmissään. Ja minä vajosin – vajosin syvälle itseeni, muistoihini, jotka ruostuivat. Käteni haroen kultaisia hiuksia.

« Viimeksi muokattu: 10.06.2012 02:11:39 kirjoittanut Yukimura »
i'm just a painting that's still wet, if you touch me i'll be smeared

Lunella

  • ***
  • Viestejä: 704
Vs: Ikaroksen taru, k-11
« Vastaus #1 : 30.03.2010 22:11:48 »
Eeee? Minä olin ihan varmana kommentoinut tähän jo, mutta näköjään jätin sitten kommentoimisen kesken aikasemmin tai jotain. :'D

Joka tapauksessa, tämä oli ihana ficci, ja alunperin tämät houkutti lukemaan tuo otsikko, mutta Ed/Roy suorastaan pakotti lukemaan.
Tämä oli oikeastaan aika mielenkiintoinen siinä suhteessa, että pystyin ajattelemaan tämän muutekin kuin Ed/Royna, jos ei niin tarkasti lue. Olit siis hyvin saanut Ikaroksen tarun sisällytettyä Roy/Ediin.
Oli vaihteeksi myös kiva lukea siitä, että Roy on hulluna Ediin, eikä molemmilla ole hampaat irvessä ja kauheaa vastenmielisyyttä toista kohtaan. 

Lainaus
Hänen makunsa, hänen tuoksunsa, hänen hiustensa sileys ja pehmeys… Niihin minä menetin järkeni, tuijottaen hänen palaviin silmiinsä.
Äägh, ihana kohta. <3

... Oon niin hitsin huono kommentoimaan, mutta selvis varmaankin, että tykkäsin tästä? : D


Life is an illusion.



creep

  • ***
  • Viestejä: 418
Vs: Ikaroksen taru, k-11
« Vastaus #2 : 01.04.2010 16:05:19 »
Lunella: Kiitos kommentista. c: Minusta on oikein mukavaa kirjoittaa myös sellaisia fikkejä, joita voi ajatella oikeastaan ihan millä parituksella vain. Tämäkään fikin ei välttämättä tarvitse olla Ed/Royta, mutta koska kirjoitin noita kahta ajatellen, niin minulle tämä on Ed/Royta. (haha mitä selitän...)
Ed/Roy+juuri tuo hampaat irvessä-meininki on toki mukavaa ja viihdyttävää, mutta joskus täytyy vetää koko juttu päälaelleen. Plus tykkään luvattoman paljon, kun joku (tässä tapauksessa Roypieniparka) on aivan epätoivoinen ja ihan pimahtanut toisen takia ja aaa.
Eh, joka tapauksessa! Oikein mukavaa, että pidit tästä ja oikein mukavaa, että kommentoit. ^^'
i'm just a painting that's still wet, if you touch me i'll be smeared