Kirjoittaja Aihe: Elämä ilman Potteria ?  (Luettu 13408 kertaa)

Räntsäke

  • Vieras
Vs: Elämä ilman Potteria ?
« Vastaus #40 : 17.09.2014 22:35:36 »
Etteikö Pottereita olis?

Voi hyvänen aika, miten iso osa mun persoonaa olis jääny syntymättä! Potterit on oikeesti henki ja elämä, todellakin paljon enemmän ku pelkkä kirjasarja. Pottereiden henkilöhahmot on kaikki omalla tavallaan rakkaita mulle, kaikista en välttämättä pidä, mut ne on silti potterhahmoja ja jo pelkästään se nostaa ne jotenki erityisen tärkeiksi mulle. Niiden kanssa on kasvanu, niihin on samaistunut, niitä on rakastanut, vihannut, inhonnut... Ja silti, vaikka kuinka olis vihannu, silti niitä on aina pohjimmiltaan rakastanu.
Jos Pottereita ei olis koskaan kirjotettu, en varmaankaan istuisi nyt tässä kirjottamassa tätä viestiä. Olisko mulla joku muu kirjasarja, jota ilman en voisi elää? Pottermaailma on sellainen, mistä en kerta kaikkiaan tahdo koskaan kasvaa ulos, kun kerran olen sinne päässyt. Entä jos sitten, ku me kuollaan, ni me saataski syntyä Harry Potter -maailmaan?
Mä oon loppujen lopuksi huono sanoin kuvailemaan, miten paljon Potterit mulle merkitsee. Mikään muu kirjasarja ei ole vaikuttanut muhun samalla tavalla, ei mikään. 

Kun katson elämääni tästä taaksepäin, ja yritän kuvitella sen ilman Pottereita... Kyllä se olis ollut aika valjua.

Rainbow Light

  • Vieras
Vs: Elämä ilman Potteria ?
« Vastaus #41 : 02.05.2015 00:07:13 »
Elämä ilman Pottereita merkkaisi mulle paljon. Huonolla tavalla.

1. En olis koskaan viettänyt sitä ihanaa kesäiltaa niitä kattellessa <33
2. Ei olisi Finiä :( Ehkä muille faniaiheille, jonka takia.. Noh. En ole enää niin kova Potter -fani, mutta olin ennen ja
3. en ikinä voisi kaivata vanhoja aikoja <33
4. En olisi finissä, löytänyt tänne (Draco haut netissä = k-18 kuvia netissä xDxD joo en muista kaikkea = h/d = eka h/d ficci muistan se oli semmonen tyypit tippu kuoppaa ja dracolle tuli kylmä jne = fini) sut lähin muille reiteille, mutta potterit on silti <33
5. Mun elämä olis samantien ilman Kuroshitsujia, joka on nyt mun elämä. Että. Arvostan j.k.rowlingia ja finin tekijöitä sydämeni pohjasta, ja sinne on aika pitkä vajoama.

Että mitä olisin tehnyt ilman niitä elokuvia ja kirjoja? Nyt varmaan makaisin kuolleena. Oikeesti.. Outoa ajatella, että valitsit tämän polun vaikket kunnolla halunnukkaa.

Vuosi finissä nyt kai viimestään, kiitos kaikille!!!!!!!! <3333 Kiitos ihanasta seurasta, kiitos jutusteluista ja haukuista! Kiitos kaikesta. Kaipaan teitä jokaista <33 Arvostan hyvin paljon teitä.<3

Isilwen

  • ***
  • Viestejä: 495
  • Wildfire
Vs: Elämä ilman Potteria ?
« Vastaus #42 : 03.05.2015 21:15:35 »
En olisi tämä ihminen ilman Potter-kirjoja ja fanfictionia. Reilu viikko sitten 10 vuotta sitten Finissä tapaamani ihmisen kanssa puhuttiin siitä,kuinka oikeasti yksi kaikista eniten elämään vaikuttaneista asioista on Harry Potterit. Luin ensimmäisen kirjan 11-vuotiaana ja 15 vuotta se maailma on ollut osa minun maailmaani ja muovannut minua ihmisenä hyvin paljon. Oikeastaan tosi iso osa identiteettiä on nimenomaan Pottereiden myötä muotoutunut.

En olisi löytänyt Finiä 12 vuotta sitten enkä saanut yhden elämänvaiheen parhaimpia ystäviäni. Minulla ei olisi kaikkia huikeita kokemuksia elämässäni, kuten seitsemännen kirjan jonotusta Lontoossa tai Harry Potter-konferenssia Englannissa. Ei miittejä,larppeja tai Suomen jonotuksia. En puhuisi näin hyvin englantia ilman fanfictionia. Fini piti kasassa vaikeina vuosina ja fanfictioniin voi aina paeta kun elämä potkii.

En usko, että elämääni koskaan tulisi mitään yhtä vaikuttavaa kirjan muodossa.
Jotka tulevat suorinta tietä, saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on,
että eksymättä
et löydä perille


~ Tommy Tabermann

https://harrydracorecs.wordpress.com/

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 3 920
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Elämä ilman Potteria ?
« Vastaus #43 : 06.06.2019 21:17:41 »
Nostanpa tällaisen keskustelun nyt, kun tosiaan on kulunut jo paljonkin aikaa "ilman Potteria" ja aika moni varmaan on jo tottunut siihen, että fandomilla on jo ikää.

Mutta miten tämä on teihin vaikuttanut? Katsotteko ja luetteko HP-sarjaa edelleen aika ajoin läpi, vai ovatko ficit vieneet niiden paikan? :) Tuntuvatko Ihmeotus-elokuvat, teatterinäytelmä, Pottermore-sivusto ja erinäiset jälkipaljastukset hahmoista ja tarinasta aidosti samalta jatkumolta vai ihan omilta jutuiltaan? Onko kenties joku toinen fandom vienyt sydämesi ja syrjäyttänyt entiset?

Tässä ketjussa moni pohti sitä, mitä olisi ollut sijalla, jos Pottereita ei olisi ollut. Nyt jälkikäteen katsoen, mitä arvelette? Mikä olisi ollut toisin, jos et olisi löytänyt Potterien pariin? Mikä muu sarja tai fandom olisi luultavasti vienyt mukanaan samalla tavoin, vai olisiko mikään tehnyt yhtä isoa vaikutusta?

Itse uskoisin, että en ehkä olisi löytänyt ficcaamisen pariin muuta kautta. Kesti pitkään, ennen kuin mikään toinen fandom kiinnosti millään tapaa kirjoittamismielessä, vaikka olisi lukenut tai katsonutkin. Epäilenpä, että nimenomaan HP-maailman kautta moni fanitarina, -taide ja muu inspiroiva toiminta on saanut lähtösysäyksen, josta se on lähtenyt sitten rönsyilemään laajemmalle.
Muistaakseni Star Trek laittoi aikoinaan fanfictionin alulle, mutta se lienee ollut paljon pienempimuotoinen juttu silloin, ja olen ainakin itse siinä käsityksessä, että HP ja sen valtava maailmanlaajuinen suosio jotenkin räjähdytti fanien osallistumisen fandomin laajentamiseen eri tavoin - ehkä sellaistenkin, jotka eivät muuten olisi vastaavasta innostuneet? 

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Melodie

  • ***
  • Viestejä: 1 225
  • Banneri @ Crysted
Vs: Elämä ilman Potteria ?
« Vastaus #44 : 09.06.2019 15:49:40 »
Tuntuu kyllä vaikealta uskoa, että fanifiktion pariin olisin ainakaan kovin varhain löytänyt muuta kautta. Pottereilla oli kuitenkin huikea fanikunta, joka keskusteli ja fikkaili aktiivisesti. Muista lukemistani sarjoista en mitään vastaavaa löytänyt (ja tällainen Potterien hitaanlaisestietenevä sarjamuotohan oli optimaalinen fikkaamiselle, eipä sitä yksittäisistä teoksista niin jaksaisi tai valmiista sarjoistakaan välttämättä). Ja jotkuthan jopa kielsivät fikkaamisen teoksistaan, siinä missä Rowling siihen kannusti. Englanninkielisellä puolella en nuorena liikuskellut (enkä nykyäänkään pahemmin), joten siksikin varmaan meni kaikenlaista ohi! Jos olisin tiennyt fikkailusta, Dragonlance olisi voinut innostaa minua siihen. Myös Näkijän taru/Lordi Kultainen olisi varmaan kiinnostanut, mutta Hobbhan suhtautui aiheeseen nihkeästi, minkä sitten jostain kyllä sain tietää.

Todennäköisesti siis ilman Pottereita kirjoittaminen olisi pysynyt originaalipuolella ja fanittaminen puolestaan älykkäissä keskusteluissa. ;D Rehellisesti sanottuna on kyllä vaikea muistaa, millaisiin muihin harrasteisiin olisi mielenkiinto voinut ohjautua. Enkä kyllä tiedä mitä olisin tehnyt kaikella sillä ajalla jonka käytin fikkien lukemiseen! Myös sosiaaliset piirini ovat luonnollisesti laajentuneet Harry Potterin (Finin) myötä, silloin myöhäsiteininä oli kyllä muitakin viiteryhmiä mutta nykyään olisi kyllä aika työ löytää kiinnostavia ja aktiivisia verkkoyhteisöjä.

Suhtauduin Pottereihin aluksi suurella nihkeydellä, vaikka muuten luin paljon ja fantasiaakin. Sitten koulussa piti lukea ensimmäinen osa ja hurahdin. :D Finiin löysin sitten joskus lukiossa selailtuani Vuotiksesta fikkejä (ei mitään muistikuvaa miksi). Hupsua muistella niitä aikoja!

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 1 424
Vs: Elämä ilman Potteria ?
« Vastaus #45 : 10.06.2019 12:12:09 »
Minä ehdin fanittaa Tolkienin tuotantoa ennen Taikamaailmaa ja Potteria. Ensimmäiset fikkinikin kirjoitin hobiteista. Satuin tosin viettämään aikaani foorumilla, jossa TSH:n ohella Pottermaailman fikit olivat se toinen keskeinen juttu, joten siitä se lähti.
Sen jälkeen Taikamaailma on kyllä jyrännyt fikkipuolella ihan 6 - 0. Tosin noita muita fanittamisia kulkee rinnalla koko ajan, vaikka ne eivät ole jyränneet ihan niin suurta roolia omassa ajankäytössä ja ajattelussa, joten luullakseni ilman Potteria Tolkienin tuotanto olisi varmasti saanut rinnalleen jotain muuta. Sitä voin vain jäädä arvailemaan olisinko innostunut fikkien kirjoittamiseen asti näistä muista fandomeista, koska se on nytkin ollut hyvin vähäistä. (Vaikka päässäni muhii yksi fikki-idea fandomista josta en ole ennen kirjoittanut).

En yksinkertaisesti keksi mikä fandom olisi voinut kolahtaa lujaa, jos Potter ei oli sitä kolauttanut. Luen yksittäisiä kirjoja edelleen silloin tällöin läpi ja toisinaan katson elokuvat uudelleen. Elämä saattaisi olla hieman toisenlaista. Olisi mielenkiintoista päästä kurkistamaan rinnakkaisulottuvuuteen, jossa Potteria ei ole ja kurkistaa sitä kauttaa omaan vaihetoehtoiseen elämään.
« Viimeksi muokattu: 10.06.2019 19:39:03 kirjoittanut Fairy tale »

flawless

  • Deathbat
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 7 640
  • Folie à deux
Vs: Elämä ilman Potteria ?
« Vastaus #46 : 10.06.2019 15:01:22 »
Mun on tosi vaikeaa kuvitella, millaista mun elämä olisi ilman Pottereita. Olisin ollut todella paljon yksinäisempi nuorena, koska lapsena Potterit oli mulle se asia, jota kohtaan tunsin paloa ja ilman niitä olisi vapaa-ajassa ollut iso aukko, josta en osaa kuvitella että millä olisin sen täyttänyt. Sitten taas nuoruudessa ficcaaminen ja kirjoittaminen ylipäätään oli tärkeää mulle, enkä usko että olisin sitä koskaan tehnyt jos en olisi Potterien kautta fanfiction-maailmaan tutustunut. Toisaalta mun tuhannet viestit myös kertoo siitä, kuinka keskeinen ja tärkeä paikka Fini on ollut ja on edelleen. Olisi tosi outoa kuvitella elämä ilman Finiä, oon ollut täällä niin pitkään - reilusti päälle kymmenen vuotta. En voi kuvitella että olisin muualta löytänyt yhtä monipuolista, yhteisöllistä ja rakasta paikkaa kuin Fini.

Lainaus käyttäjältä: Fiorella
Tässä ketjussa moni pohti sitä, mitä olisi ollut sijalla, jos Pottereita ei olisi ollut. Nyt jälkikäteen katsoen, mitä arvelette? Mikä olisi ollut toisin, jos et olisi löytänyt Potterien pariin? Mikä muu sarja tai fandom olisi luultavasti vienyt mukanaan samalla tavoin, vai olisiko mikään tehnyt yhtä isoa vaikutusta?
Mä en jaksa uskoa, että mikään muu sarja olisi samalla tavalla pystynyt viemään mun sydäntä. Potter oli mulle todella suuri juttu ala-asteella, mä vietin suurimman osan ajastani lukien kirjoja uudelleen ja uudelleen ja löysin niistä jotain, mihin koin mielettömän suurta kuuluvuuden tunnetta. En ole koskaan kokenut minkään muun fandomin kanssa samanlaista tunnetta, mutta osaltaan rakkauteni Pottereita kohtaan varmaan johtuu juuri siitä, että se on ollut elämässä mukana jo niin pitkään. Lukemista rakstavalle lapselle kirjat antoivat jotain, mitä kymmenetkään kaverini eivät olisi voineet koskaan antaa, ja vaikka oonkin niistä ajoista kasvanut paljon niin Potterit ovat olleet joka vaiheessa rinnallani mukana, vaikken vuosiin olekaan niitä nonstoppina lukenut kuten lapsena. Mutta kyllä ne tulee koluttua aina tasaisin väliajoin uudestaan, kielellä kuin kielellä ja tilanteessa kuin tilanteessa.

Lainaus käyttäjältä: Fiorella
Itse uskoisin, että en ehkä olisi löytänyt ficcaamisen pariin muuta kautta. Kesti pitkään, ennen kuin mikään toinen fandom kiinnosti millään tapaa kirjoittamismielessä, vaikka olisi lukenut tai katsonutkin. Epäilenpä, että nimenomaan HP-maailman kautta moni fanitarina, -taide ja muu inspiroiva toiminta on saanut lähtösysäyksen, josta se on lähtenyt sitten rönsyilemään laajemmalle.
Sama juttu. En usko, että olisin ilman Pottereita löytänyt ficcailun pariin. Ja oon ihan samaa mieltä tuosta mitä sanoit lähtösysäyksestä, en myöskään olisi kirjoittanut muista fandomeista jos en olisi siitä ficcailusta Pottereiden kautta saanut maistiaista. En myöskään usko että olisin kirjoittanut saatika julkaissut originaalejakaan juurikaan ilman ficcailua, koska mulle ficcaaminen on ollut ensikosketus omaan luovuuteen ja sitä kautta on originaalitkin saaneet tuulta alleen. Olen toki aina ollut kielellisesti kiinnostunut ja lahjakas lapsi, ja ennen tätä aikaakin kirjoittelin kyllä runoja ja tarinoita, mutta se sai kunnolla sysäyksen aktiivisempaan suuntaan vasta kun löysin ficcailun.

Lainaus käyttäjältä: Melodie
Tuntuu kyllä vaikealta uskoa, että fanifiktion pariin olisin ainakaan kovin varhain löytänyt muuta kautta. Pottereilla oli kuitenkin huikea fanikunta, joka keskusteli ja fikkaili aktiivisesti. Muista lukemistani sarjoista en mitään vastaavaa löytänyt (ja tällainen Potterien hitaanlaisestietenevä sarjamuotohan oli optimaalinen fikkaamiselle, eipä sitä yksittäisistä teoksista niin jaksaisi tai valmiista sarjoistakaan välttämättä). Ja jotkuthan jopa kielsivät fikkaamisen teoksistaan, siinä missä Rowling siihen kannusti.
Tämäkin on kyllä ihan totta, että vaikka olisikin jonkun muun fandomin kautta ficcailuun tutustunut niin harvassa muussa fandomissa se on kuitenkaan ollut kulta-aikaan samanlaista kuin Pottereista.

by Sokerisiipi

Larjus

  • Sir Candy
  • ***
  • Viestejä: 932
  • Sytytä kämppäs palaan, se on voimaa.
    • tumblr
Vs: Elämä ilman Potteria ?
« Vastaus #47 : 10.06.2019 20:02:26 »
Mä aloitin ficcailuni silloin aikoinaan (joku 12 vuotta sitten?) RPF:llä, ja pitkään se olikin se mun yksinomainen ficcausmuoto. Harry Potter oli kuitenkin ensimmäinen fiktiivinen fandom, josta ficcasin ja luin ficejä (jos ei lasketa mukaan sitä, kun joskus ala-asteella kirjoitin lempikirjoistani omia tarinoitani - silloin en edes tiennyt mistään fanifiktiosta enkä ollut missään fandomeissa mukana tms.). Uskon kuitenkin, että ilman Pottereitakin olisin päätynyt ficcailussa ensisijaisesti fiktiiviselle puolelle, kun fanitukseni ensisijaiset kohteet vaihtuivat bändeistä animeen, peleihin ja muihin fiktiivisten hahmojen sarjoihin. Sitä en tosin tiedä, miten olisi käynyt ficcieni julkaisun suhteen. Ilman finiä moni olisi hyvin todennäköisesti jäänyt julkaisematta. Sen jälkeen, kun käyttämäni bändifoorumit tavalla tai toisella loppuivat, "ficiväyläni" sen suhteen katosivat, ja ilman Pottereita ei olisi finiä, joten... Ficisaralla olisi voinut jäädä paljon tapahtumatta, koska finin monet haasteet ovat myös olleet monien ficieni alkusysäyksinä.

Potterit itse sarjana ovat sellainen tapaus, että palaan niiden parin aina, tavalla tai toisella, ja sellaiset "fanituskaudet" tekevät yllätysvierailuja. Ihan muutama päivä sittenkin iski niin kovat feelsit Ronin takia että näin jälkikäteen ihan naurattaa :D En ole lukenut kirjoja hetkeen, ja leffojen katsomisestakin on reilu vuosi (pidettiin silloin kaverin kanssa Potter-maraton, joka tehdään aina silloin tällöin), mutta äänikirjoina kuuntelen tarinoita usein. Ne ovat hyvää kuunneltavaa esim. tiskatessa :D Joskus kuuntelen niitä myös taustalla, kun pelaan Star Stablea. Viime aikoina olen myös palannut tarinan pariin pelaamalla pleikalla Lego Harry Potteria :D Leffojen ääniraitojakin tulee kuunneltua usein. Ja olenhan myös pelannut päivittäin Hogwarts Mysteryä sen julkaisusta asti.

Aloin tässä tätä viestiä kirjoittaessani pohtimaan, mikäköhän Pottereista tekee sarjan, jonka pariin palaan aina. Potterit eivät ole minulle se "eka fanituksen kohde" tai sarja, johon olin uponnut jo lapsena. Pääsin tarinan makuun oikeastaan vasta teini-iässä, vaikka olin joskus ekalla-tokalla yrittänyt lukea Viisasten kiven (se jäi silloin lopulta kesken :D). Uskoisin kuitenkin, että tarina (ja koko maailma sen ympärillä), ovat suurin syy. En vain nuorempana vielä "löytänyt perille". Yksi toinen syy on varmasti myös Potterien monipuolisuus median kannalta: on kirjaa, leffaa, peliä... Ja yhteisö. Aina löytyy joku, jonka kanssa jakaa ajatuksia velhomaailmasta. Vaikken olekaan usein aktiivinen fandomeissa, jos fandom on hiljainen/kuollut/olematon, huomaan, että mun on vaikea pysyä mukana itse sarjan mukana. Jotenkin aina kaipaa muita jakamaan sen oman fanituksen, tavalla tai toisella.

Vaikka mulla on ollut vuosien aikana lukematon määrä fanituksen kohteita, ja osa intensiivisempiä kuin Potter oikeastaan koskaan, en usko, että mikään olisi voinut tulla Potterien tilalle. Siinä on sarjana ollut jotain niin uniikkia mulle. Paljon olisi jäänyt tapahtumatta. Osa kaverisuhteistakin olisi voinut jäädä syntymättä.   
Let me show you what I like
Then you can be it on my tiny cupcake