Kirjoittaja Aihe: En enää soita banjoa, K-11  (Luettu 1647 kertaa)

putputti

  • ***
  • Viestejä: 54
  • danonino tulee maidosta
En enää soita banjoa, K-11
« : 13.12.2009 21:32:51 »
// Alaotsikko: k11, angst songfic, Ron/hermione, hermione/george

Ficin nimi: En enää soita banjoa
Kirjoittaja: lol thats me
Beta:  Amenecer
Genre: one-shot , drama , songfic , angst
Ikäraja: k11
Paritus: ron/hermoine  hermoine/george


 A/N: Scandinavian music groupin biisistä Vieläkö soitan banjoa keksin monenlaisia surullisia ajatuksia. Tiedä sitten kuinka hyvin niitä osasin siirtää paperille?
Ron rakastui liikaa, se koitui hänen kohtalokseen.

***

metsä palaa rajan takana
minä vain nukun
aamulla kaduilla on savua
ja aurinko kutistuu


Lontoo on kylmä ja pimeä. Viikkoon en ole poistunut asunnostani. Miksipä olisinkaan? Vuosi sitten tiesin tämän kaiken olevan edessä. Sen, etten enää näe syytä nousta ylös sängystä. Olisin voinut estää sen, jos olisin toiminut toisin. En olisikaan tällainen. Tämä ei olisi pilannut kaikkea, jos en olisi ollut niin yksin.
Lähdit Ranskaan, enkä minä enää ollut se, jonka tahdoit mukaasi. Jätit minut yksin.
En ole toipunut.

Ehkä voisinkin kirjoittaa.

sinä lähdit Pariisiin
sanoit olevasi onnellinen


Jos olisin juovuksissa koko ajan, olisin onnellisempi. Näin monta päivää olen kuluttanut vain ajattelemalla sinua. Kai huumeet olisivat minun oikea tapani unohtaa, vaikka loistava vaihtoehto olisi myös yliannostus lääkkeitä. Mutta joskus vielä sinä eroat veljestäni.
En enää koskaan tahdo tavata Georgea, sitä miestä joka vei sinut minulta. Veli ei saa kutsua hautajaisiini.
 Sinä olet minun ensirakkauteni, juuri se oikea minulle. Tällainen rakastaminen ei kai voi olla yksipuolista. Ymmärrät sen kun saat pöllöni.
Silloin on meidän uusi mahdollisuutemme.
Eronneet palaavat yhteen tajuttuaan, etteivät löytäneetkään parempaa. Ja kun huomaavat, ettei rakkaus ole kuollut. Mutta minä en enää kauaa jaksa olla kuolematta, en enää ilman sinua. Minulla ei ole ollut ketään, ja se on satuttanut sieluani ja ruumistani.
 Mutta en koskaan tahdokaan muuta kuin sinut. Jos sinä et ymmärrä, mitä meillä oli ja mitä kaikkea miellä voi vielä tulla olemaan, ei minullakaan ole mitään.

kukaan ei odota minua
miksi nousisin
ennen uutta unta
soitat sittenkin


menetin sinut kauan sitten
vedit hartiat korviin ja kävelit pois


Aioin unohtaa mitä teit minulle.

kysyt olenko leikannut hiukseni
olenko muuttunut
vieläkö soitan banjoa
iltaisin pimeän jälkeen


Sinä sait pöllöni, soitit minulle. Kiitin itseäni, Jumalaa ja kaikkea tässä maailmassa siitä, että olin ostanut töistä puhelimen saatuani potkut. Kirje olisi ollut ihmeellisen onnellinen tapahtuma elämässäni. Mutta tämä, äänesi kuuleminen oli kuin olisin todella tavannut sinut. Äänesi oli pysäyttävä. Kuulin Herimionen äänen!
Olisin voinut vaikka kuolla. Ainakin olisin kuollut onnellisena.
Kirjeeseeni olin valinnut jokaisen sanani tarkasti. Mutta sinä et ymmärtänytkään, vaikka olet aina ollut niin älykäs.

Tahdoit tietää, mitä minulle on tapahtunut. Kerroit vastaukseni tekevän sinusta surullisen. Sanoit saavasi lapsen, ja kerroit kuinka minun täytyisi jatkaa.
Se onkin totuus.

möin banjoni pois
jo viime talvena
mutta laulan vielä
kuuntele tarkasti


Hävitin viime talvena pois kaiken yhteisemme. Kaikki muistutti sinusta, enkä voinut  ilman sinua elää yhteisten muistojemme keskellä. Omat muistoni oli vaikein kestää. Enkä pysty koskaan unohtamaan niitä, en tahdokaan.

Tästä on yksi suunta minne jatkaa. En koskaan päädykään luoksesi. Edessäpäin kaikki on mustaa. Eikä minua ole enää huomenna, ja kuolemani mukana kuolee myös meidän raukkautemme. Ehkä sinä loppuun asti luulet olevasi onnellinen.

tämä on viimeinen laulu
jonka laulan sinulle
sen nimi on liian paljon
ja liian myöhään


Minusta olisi tullut isä lapsellesi,
jollei kakara olisi Georgen.
 
tämä on viimeinen laulu
jonka laulan sinulle
se loppuu kohta
kuuntele tarkasti



Se saatanan mulkero.
 

// Sca laski ikärajaa
« Viimeksi muokattu: 09.04.2013 22:31:57 kirjoittanut Sca »
Kulkeminen omalla vastuulla.
Mielikuvitus on paikka jossa ei ole rajoja.