Title: Sielunsiskoni, paras kaverini
Author: Vaivaiskoivu
Genre: Draama minkään muun puutteessa
Ikäraja: S
A/N: Tämmönen syntyi eräästä hetkestä. Hetki oli kaunis, en tiiä onko tämä niinkään.
Tämä on tuo biisi, jota kuunneltiin, jos kiinnostaa.
Ollaan me täällä oltu ennenkin.
Ja sillon on ollut kesä, ja parempi sää.
Mutta tämä hetki on täydellinen.
Me istutaan joen rannassa, kylmillä ja kosteilla portailla, ja tuijotetaan molemmat eri suuntiin.
Mä tuijotan vastarannan pikkuisia valopilkkuja, sä sakeaa, kaunista harmautta vähän kauempana.
Marraskuinen ilta on pimeä, sakea sumu lisää tumman joen hiljaista aavemaisuutta.
Sä sanot, että mun pitää alkaa pitään kameraa mukana.
Sä kuvailet, miten sä rajaisit maiseman kuvaan. Sun äänestä kuultaa innostus, kerron sen sulle. Sä hymyilet.
”Oonko mä ihan outo kun minä nautti tämä hetki?”
Sä puhut tahallaan silleen takeltelevasti, huonoa suomea, niin kuin me aina. Se vaan jää päälle.
Hiukan aavemainen, tunnelmaan hyvin sopiva biisi soljuu kuulokkeista meille molemmille.
”Tämä on kaunis hetki.”
Vain me tiedetään, missä me ollaan. Tämä on meidän paikka, me ollaan täällä, vaikka pitäis olla ihan muualla.
Kotona molempia oottaa jokin pelottava, mutta se ei häiritse meidän yhteistä täydellistä hetkeä.
Me puhutaan jotain, mutta enimmäkseen me nautitaan. Mä nojaan sun olkapäähän, katson samaan suuntaan kuin sä.
”Nyt me ollaan bestoja.”
Sun äänessä on varovaisuutta, mutta myös iloa. Haluaisin kertoa sulle, että tossa lauseessa oli yks virhe.
Ainahan me ollaan oltu.
Biisi loppuu, kello on paljon, pitää lähtee. Hetken taika päättyy.
Me lähdetään kankeasti nousemaan portaita, mä nopeammin ja sä hieman hitaammin. Odotan sua pyörälläni.
Katsot mua hymyillen. Vastaan hymyyn.
Sielunsiskoni.
”Luulenko mä vaan, vai oonko mä hias?”
”Luulet vaan.”
// Kommentit ois kivoja : )
~Vaivaiskoivu
