Kirjoittaja Aihe: Twilight: Pikkulapsi -trilogia, osa 3 ilmestynyt 25.12. | S, angst, fluffy, general,humour  (Luettu 10359 kertaa)

Narina

  • Utopisti
  • ***
  • Viestejä: 151
  • Keittiösaksisyndrooma...
    • Kesäkengissä
Title: Pikkulapsi-trilogia (=Sieluton, Hukkunut, Halu)
Author: Narina
Beta: -
Fandom: Houkutus
Genre: hienoinen angst, fluffy?, general
Rating: S
PoV: Edward, Bella, Jacob
Warnings: Koostuu raapaleesta, tuplaraapaleesta ja triplaraapaleesta
Summary: Pikkulapset herättävät ajatuksia Houkutus-sarjan päähenkilöissä
A/N: Tuli vain sellainen olo, että pakko kirjoittaa jotakin ihan pienistä lapsista. Harmi vain, Houkutuksesta ei sellaisia mitenkään älyttömästi löydy, ja minä kai jollakin tapaa vähän niin kuin kaipasin OC-lapsia, joista ihmiset (tai minä itse) ei ole vielä ehtinyt muodostaa ennakkokäsitystään… :) Tämä on ollut jo jonkin aikaa valmiina ja niin edelleen, mutta jostain syystä ei ole ollut motivaatiota laittaa nettiin… Tykkäisin kovasti, jos jaksaisitte kirjoitella pari ajatustanne tästä kommenttikenttään… :)

*

Edward – Sieluton

Vaelsin kiireettömänä Port Angelesin kaduilla kuunnellen vastaantulijoiden ajatuksia puolivahingossa. Työhuolia, perhehuolia, seurusteluhuolia… Yritin sulkea äänet pois päästäni.

”Voiko vampyyrit kuolla?”

Hiljainen, ääneen lausuttu kysymys pysäytti askeleeni. Katsoin alaspäin; röyhelöhameisen pikkutytön kirkkaisiin, lämpimänruskeisiin silmiin.

Samanlaisiin, jotka minun Bellallani oli.  

”Bonnie, pää kiinni”, tytön äiti kivahti. ”Olen pahoillani, sir. Bonnie on vähän… suulas.”

Voiko vampyyrit kuolla?”

”Bonnie!”

Tytön nappisilmät tapittivat minua uteliaina. Aavistiko hän jotakin? Näkivätkö viattomat lapsiolennot selkeämmin teennäisten elkeitteni taa kuin vanhemmat? Vai johtuiko se sittenkin suklaasilmistä?

”Eivät voi”, vastasin tytölle.

”Eivät tietenkään voi,” tytön äiti tiuskaisi. ”Eihän niillä ole sielua!”

Äiti raahasi tyttärensä pois.

Jäin seisomaan sanattomana tien varteen.

*

Bella – Hukkunut

Lojuin First Beachin rantahietikolla silmät suljettuina, nauttien vartaloani hyväilevästä lämmöstä. Aurinko oli vanginnut Edwardin sisätiloihin, joten olin päättänyt viettää iltapäivän Jacobin seurassa. Ja hän oli myöhässä, sivumennen sanoen.

”Mitä on passiivinen tupakointi?”

Avasin silmäni kohdatakseni viereeni kyykistyneen pienen quileuttitytön tiedonhaluisen katseen.

”Tupakointia passikuvassa”, murahdin kärttyisänä. En ollut hyvä pikkulasten kanssa.

”Onko?” tyttö ilahtui.

”No ei.” Minun oli pakko nauraa. Tyttö nauroi myös.

”Mitä se sitten on?”

Selitin hänelle. Tyttö näytti tyytyväiseltä.

”Mitä on hukkuminen?” tyttö sinkosi seuraavan kysymyksensä.

”Sitä, että joku sukeltaa liian pitkään ja kuolee, kun ei saa happea”, selitin kömpelösti. Saattoiko viisivuotiaalle lapselle sanoa asian niin suoraan?

”Ei, ei!” tyttö kiivastui. ”Ei, kun mitä tarkoittaa, että joku hukkuu huumeisiin?”

En halunnut liiemmin ajatella, mistä tyttö keksi esimerkkinsä.

”Se tarkoittaa sitä, että joku on koukussa johonkin. Lähtemättömästi, lopullisesti, täydellisesti.” Tajusin hämärästi, että kuvailin omaa suhdettani Edwardiin.

”Se on aika paha juttu, eikö?” tyttö tivasi topakkana.

”Joo kai”, vastasin epäröiden. Vielä pahempi juttu se oli silloin, kun itse ei edes halunnut päästä riippuvaisuudestaan eroon...

Tyttö juoksi pois.

”Äiti, tuolla oli tyttö, joka sanoi, että passiivinen tupakointi on tupakointia passikuvassa!” kuulin tytön huutavan.

En välittänyt. Suljin silmäni, yritin häivyttää päästäni henkilön, jonka olemassaoloon olin hukkunut, ja annoin auringonsäteiden jatkaa tanssiaan ihollani.

*

Jacob – Halu

Leirinuotion himmeä hehku kajasti häiritsevästi suljettujen silmäluomieni läpi. Bella Swan, jonka olin silmieni eteen piirtänyt, sai epämiellyttävän, punaisen häivähdyksen kalpeille kasvoilleen. Avasin silmäni turhautuneena.

Ympärilläni pimenevässä illassa istui lähes koko quileuttiheimo. Että minä inhosin näitä sukukokoustyyppisiä illanistujaisia! Kylmää makkaraa, kehnoa laulua ja kuolettavan tylsiä kansantaruja. Ne vain olivat jotakin, mistä en osannut nauttia.

”Hei, antaisitko sinapin”, pyysin vieressäni istuvalta, ehkä kahdeksankesäiseltä pojalta. En edes vaivautunut katsomaan häntä silmiin. Keskityin vain leikittelemään käsissäni olevalla makkaranpätkällä.

”En”, poika vastasi nenäkkäästi. Mokomakin pikkuihminen!

”Mikset?”

”Koska kaikkea, mitä haluaa, ei voi saada.”

En jaksanut välittää. Näytin hänelle kakaramaisesti kieltäni ja kurottauduin hänen ohitseen ottamaan sinappipurkin. Keskityin pakenemaan todellisuutta mutustellen makkaraani ja yrittäen epätoivoisesti loihtia Bellan taivaallisia suklaasilmiä alitajuntaani.

”Kaikkea, mitä haluaa, ei voi saada.”

Pikkupojan sanat kilahtivat päässäni niin aitoina, että minun oli pakko varmistaa katseella, että hän ei ollut oikeasti puhunut. Ei ollut. Pojan katse oli kiinnittynyt naiseen, joka hyräili piirimme keskellä jotakin hautajaismarssilta kuulostavaa riitasointusikermää. Irvistys, joka oli levinnyt pojan kasvoille, tarttui minunkin suupieliini.

Yritin yhä ankarammin luoda haavekuvaa Bellasta mieleeni. Kuvittelin hänen pehmeät, taipuisat sormensa iholleni. Kuvittelin hänen hieman lohkeilleet, ruusunpunaiset huulensa. Kuvittelin, miltä tuntuisi koskettaa noita huulia, suudella niitä…

”Kaikkea, mitä haluaa, ei voi saada!”

Ei voinut olla totta. Siinä se taas oli. Ääni. Se toden totta alkoi hermostuttaa minua. Olinko minä tulossa hulluksi tai jotain? Tai, no olinhan minä jo hullu; oli täysin tuhoon tuomittua edes yrittää vietellä naista vampyyriltä. Bella -.

”Kaikkea, mitä haluaa, ei voi saada.”

Hienoa. Olin jo valmiiksi totaalisen masentunut tästä raivostuttavasta nuotioiltamasta. Tarvittiinko tähän vielä karmivia ääniä pään sisälle kuiskimaan, etten voinut saada omakseni tyttöä, johon olin niin lohduttomasti rakastunut? Ja oliko täysin kohtuutonta pyytää, että koska en voinut saada kyseistä tyttöä, voisin edes fantasioida hänestä ilman hallusinaatioita? Oliko kahjojen äänien täysin mahdotonta antaa minun -.

”Kaikkea, mitä haluaa, ei voi saada.”

Ilmeisestikin oli.
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 22:56:37 kirjoittanut NiNNNi »
"Söin porkkanoita päivän ja pelastin maailman."
(Kuusiraajainen purppuratähti)

kakku.

  • ***
  • Viestejä: 502
  • I know it hurts, it was meant to
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #1 : 09.11.2009 20:10:04 »
Tämäpäs oli kiva! Ihan uutta tekstiä tällänen. Eniten kyllä pidin tuosta Edwardin tekstistä. ^^
Ja mun mielestä oli mukava lisä, että nuo oli erilaisia raapaleita. En yleensä raapaleista niin välitä, mutta näistä pidin, kovasti.
Hmm.. En nyt kyllä keksi mitään hienoa sanottavaa. Mielelläni lukisin lisää sun tekstejä! :)
Kiitos tästä :)
But I am the chosen one.
Avatar by Aiju

Naxone

  • Kaipauksen haamu
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Say what you want
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #2 : 10.11.2009 14:39:33 »
Paras oli Jacobin osa!
Kauheeta, jos koko ajan päässä vaan sois tommonen ääni ja mua nauratti hirveesti toi:
Lainaus
Että minä inhosin näitä sukukokoustyyppisiä illanistujaisia! Kylmää makkaraa, kehnoa laulua ja kuolettavan tylsiä kansantaruja. Ne vain olivat jotakin, mistä en osannut nauttia.

Angsti-Jacob, en aattelu, et se ihan noin kielteinen olis ollu niitä nuotioiltoja kohtaan  :D

Ja passiivinen tupakointi+tupakointia passikuvassa= reps  ;D

-Nax
Mr. Boombastic
What you want is some boombastic romantic
Mr. Lover lover, Mr. Lover lover, girl, Mr. Lover lover

UntenLaiva

  • A Musketeer
  • ***
  • Viestejä: 175
  • "Every man for himself"
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #3 : 10.11.2009 19:02:05 »
Vähän jännä stoori :D Aikas mielenkiintonen, tommosii tarttis olla enemmänki! *vink vink*   ;)

-AliceCullen-

  • kuolonsyöjä
  • ***
  • Viestejä: 83
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #4 : 10.11.2009 20:44:50 »
Ihana <3 Pidin eniten Edwardin osasta, jotenkin jäi sillai kivasti kesken ja oli muutenki ihana. Bellalle hajosin, tupakointia passikuvassa. Mielenkiintoista. JA Jacobia säälin. Voi raukkaa, kuulee nyt ääniä..

Hyvin kirjoitettu, kiitos sinulle.
erase all the memories they'll only bring us pain

Narina

  • Utopisti
  • ***
  • Viestejä: 151
  • Keittiösaksisyndrooma...
    • Kesäkengissä
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #5 : 12.11.2009 19:34:25 »
Hallo, everybody! Wie geht's dir? :)

Kiitos ihan älyttömän paljon kaikille kommentoineille! Oli ihanaa tajuta, että joku on tämänkin jaksanut kahlata läpi ja piristänyt päivääni kommentilla...! Laittoi hymyilemään ihan älyttömän leveästi... :)

katriqqq: Kiitos ihanista kehuista! :) (On muuten aika mielenkiintoista, että raapaleita on ihan älyttömän hauska kirjoittaa, mutta että kukaan ei niitä jaksaisi lukea...) ;)

Naxone: Kiitos, kiitos, kiitos! :) Itsekin pidän tuosta Jacobin osasta... Ehkä siksi että kolmeensataan sanaan saa tungettua vähän enemmän väriä kuin vain sataan... Outoa sinänsä että tuo tripla onnistui parhaiten, koska se oli ainoa, jota en suunnitellut etukäteen. x)

UntenLaiva: Kiitos!! :) Mitä tuo *vink vink* nyt oli tarkoittavinaan? x)

-AliceCullen-: Kiitos - sinäkin piristit! :) Pidän itsekin tuosta 'tupakoinnista passikuvassa'... C;

Hups, tuli taas käytettyä vähän hymiöitä... Mutta ehkä ne jotenkin kuvastavat silleen kivasti tämänhetkistä olotilaani, että jospa niiden suhteettomalle käytölle voidaan antaa anteeksi... :)

- Narina
"Söin porkkanoita päivän ja pelastin maailman."
(Kuusiraajainen purppuratähti)

Lupine

  • ***
  • Viestejä: 16
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #6 : 19.11.2009 16:00:26 »
Ok. Ekaks mähän oon jo sulle kertonu kuinka paljon täst pidin, mut kerrompa uudestaan. MAH-TA-VA! Toi Jakobin oli kyl best.  ;D

Menee nyt ohi aineest, mut en muuten muista enää ollenkaan saksaa. Ja mul on huomen ruotsin kokeet, mut luen täs tätä ja juon teetä ku pitäis ruotsii lukee. Hyvä minä! ::)

Pystyisikkö kirjottaa jotain vaik Alicest ja Jasperist? *koiranpentukatse*

No nyt meen lukee. Ku en keksi tähän hätään kirjotettavaa kauhee pelko et porukat herää ja huomaa etten luekkaa ruotsii.

Jatka samaa rataa! <3

Lupine
« Viimeksi muokattu: 21.11.2009 21:49:10 kirjoittanut Lupine »
Now! This is it! Now is the time to choose! Die and be free of pain, or live and fight your sorrow! Now is the time to shape your stories! Your fate is in your hands!

-jjassuu

  • Vieras
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #7 : 19.11.2009 20:50:23 »
aw, tää oli sulonen :--)♥
lisää vaa samanlaisia !  ;) (mä lukisin ainakin innolla ♥)
”Mitä on passiivinen tupakointi?”

Avasin silmäni kohdatakseni viereeni kyykistyneen pienen quileuttitytön tiedonhaluisen katseen.

”Tupakointia passikuvassa”, murahdin kärttyisänä. En ollut hyvä pikkulasten kanssa.


^ tälle repesin ihan totaalisesti x)
tykkäsin ihan hirmusesti kyl tästä ! :)
kiitti illan piristämisestä ! :)

Eltsu

  • ***
  • Viestejä: 75
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #8 : 19.11.2009 21:05:06 »
Vähänkö hyvä pikkulapsethan on tollasia.Apua mun serkku tulee kohta toho ikää tai n0 se on jo tossa kysely-iässä.Kaikkeen oikeesti mitä sano sille niin tuli vastaukseksi:Miksi?.Passikuvassa tupakointia okei vähänkö nauroin noille jutuille.
If you can live forever what do live for? Twilight<3

Clair De Lune

  • ***
  • Viestejä: 47
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #9 : 19.11.2009 21:26:40 »
laita lisää raapaleita! noi äskeset oli tosi hyvii! :)

Jemmi

  • Peter Pan
  • ***
  • Viestejä: 175
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #10 : 20.11.2009 02:05:13 »
Olen ehtinyt itse kyllastya jo Twilightiin, mutta luinpa syysta tai toisesta taman silti. Ja yllatyin positiivisesti ! Ajattelin ensin (en kai lukenut alkutietoja kunnolla), etta nama Twilightin henkilot olisivat lapsia tassa, mutta tama oli nain paljon kivempi.

Eniten pidin Jacobin osuudesta. Inhosin ennen koko henkiloa, mutta nykyaan kylla Edward ja Bella ovat arsyttavampia. Kavi ihan saaliksi herraa, mut mun mielesta olisi just hauskaa paasta tollaseen nuotioiltaan. Tuo lapsi oli kylla hitsin arsyttava.

Bellan osuudessa Bella oli kylla arsyttavampi kuin se tytto. En tykkaa koko tyypista muutenkaan, joten sekin varmaan vaikuttaa. No jaa.

Mutta tykkasin kovasti kuitenkin ! Vaikka fandom ei suosikkeihini lukeudukaan, niin taman luki mielellaan :D

Thank you~!
I told you to get a Bepsi.

mai.

  • bakteerivaltias
  • ***
  • Viestejä: 90
  • 呼吸 空ろな体
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #11 : 21.11.2009 13:38:13 »
Tää on kaunis.

Rakentavat kaupassa.

Kiitos.
~mai.

Kotitonttu

  • ***
  • Viestejä: 478
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #12 : 22.11.2009 03:10:33 »
tää oli todella hyvä!
vähän toi edwardin osan loppu oli jotenkin surullinen
mut jacob oli kaikista surullisin, se on jotenkin tosi parka.
ei mulla oo oikee mitä rakentavaa sanottavaaa mut tykkäsin tästä!
« Viimeksi muokattu: 02.01.2010 16:26:31 kirjoittanut Kotitonttu »
olkapäällä kyyhkynen vaikket sitä nää

Ewelyn

  • Musta joutsen
  • ***
  • Viestejä: 663
  • Death makes artist.
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #13 : 22.11.2009 10:21:50 »
Iha huippu. Minusta kaikista parhain näistä oli Edwardin näkökulmasta. Jacobista en oikein tykännyt, sillä minulla tulee aina mieleen, että hän yrittäisi varastaa Bellan Edwardilta.

Bellan "juttuun" repesin totaalisesti. :D Aivan samantyylinen Bella kuin kirjoissakin. O_O

Loistavaa, suoraan sanottuna.

Mutta voisitko jotenkin pyöräyttää samantapaisen Emmett/Rosalie ja Jasper/Alice?<3

(Awwss. On siinä kyllä niin ihania parituksia.)

Mutta tämä sai kyllä päiväni pomppaamaan korviin astin. Tack.
And if you die before I leave
What on earth becomes of me
Look around there's no one here
To love me and hold me. 
Robbie Williams - Please don't die

Narina

  • Utopisti
  • ***
  • Viestejä: 151
  • Keittiösaksisyndrooma...
    • Kesäkengissä
Vs: Pikkulapsi -trilogia (Sieluton, Hukkunut, Halu)
« Vastaus #14 : 28.11.2009 21:56:43 »
Oioioi! Kommentteja! :) Ihan ensimmäiseksi on pakko kertoa kaikille, että kakkososa Pikkulapsi -trilogiaan on jo viimeistelyä vaille valmis, vaikka sellaisen ei alunperin pitänyt edes ilmestyä... Kommentinne kuitenkin piristivät minua niin suunnattomasti, että jatkon kirjoittaminen tuntui tosi luontevalta - vähän niin kuin kirjoittaisi kiitosta teille kaikille ihanille ihmisille...

Lupine: Ei sitten yhtään mennyt ohi aiheen... Mistä sä ton saksankin tohon revit? XD [muoks: Hups... Mun tervehdyksestäni?] Ja joo, toi sun koiranpentukatseesi on aika tehokas - mitä nyt vaan sai mut kirjoittamaan jatko-osan ja suunnittelemaan kolmannenkin... Ja Alicenhan mä tungin jo kakkososaan, Jasper on kolmosessa... :) Ihanaa että jaksoit tulla kommentoimaan! <3

-jjassuu: Kuten jo totesinkin, jatkoa tulossa pikapuoliin... :) Kiitoksia ihan älyttömästi kommentistasi! :)

Eltsu: Joo, pikkulapsien syvällistä olemusta olen tässä yrittänyt hakea... :) Mulla itselläni on alle kouluikäinen pikkuveli, jota ajattelin runsaasti tätä kirjoitellessani... :) Kiitos kun jaksoit kommentoida! :)

Clair De Lune: Kiitos, kiitos! Ja lisää raapaleita tulossa - kiitoksia sullekin innostuksesta! :)

Jemmi: Iso kiitos ja suunnaton kumarrus älyttömän ihanasta, pitkästä kommentistasi! :) Mullakin oli joo silleen, että inhosin Jacobia luvattoman pitkään, mutta nykyään tyyppi on yksi suosikeistani... Ja Bella kuuluu inhokkeihin - näkyiköhän se tästä? Taisin tehdä siitä ehkä vähän kovan tai jotain... :) Mutta kiitos vielä kerran ihan älyttömästi! <3

MinenChan: Kiitos itsellesi, kun jaksoit kommentoida! :)

Kotitonttu: Kiva jos tykkästi ja ihanaa, että jaksoit kertoa sen mullekin... :) Kiitos kommentistasi!

Chewy: Parituksilla ei jatkoa ole tulossa, mutta kakkososan henkilöinä on Alice, Emmet ja Carlisle... :) Itsekin inhosin Jacobia pitkään sen takia, että tuntui, että se ryösti Bellaa Edwardilta, mutta olen päättänyt, että Bella on oikeasti kaiken pahan alku ja juuri ja inhoan sitä Jacobin sijasta... :) Kiitoksia kommentistasi! :)

Halauksellinen kiitoksia vielä kaikille toistamiseen! Palaan tänne parin päivän sisällä postaamaan toisen osan... :)

- Narina
"Söin porkkanoita päivän ja pelastin maailman."
(Kuusiraajainen purppuratähti)

Narina

  • Utopisti
  • ***
  • Viestejä: 151
  • Keittiösaksisyndrooma...
    • Kesäkengissä
Pikkulapsi -trilogia II (Nimi, Joulupukki, Hyvitys)
« Vastaus #15 : 29.11.2009 19:52:58 »
A/N: Kuten jo eilisessä viestissäni kerroin, minun ei ollut alun perin tarkoitus kirjoittaa tälle jatko-osaa. Olen aina tavallaan pitänyt sellaisia ihmisiä outoina, jotka jatkavat ficcejä, joiden on tarkoitus pysyä one-shot’eina, mutta nyt on kyllä pakko myöntää, että alan ymmärtää heitä… :) Kommentit ja niiden tuottama positiivinen mieliala oli ainakin itselleni suuri tekijä tämän syntymisen kannalta, samoin ”koiranpentukatseet” hyvän, hyvän ystäväni Lupinen suunnalta. Että kiitoksia sitten siihen osoitteeseen. :)

Tämä mukailee rakenteeltaan ykkösosaa, mutta mielestäni tässä on ehkä sellaista pakollisuuden tuntua – että oli nyt vain pakko kirjoittaa, koska porukka niin toivoi… Toivottavasti olen kuitenkin tähänkin jotain ideaa saanut – yritys ainakin oli kova… :) Tällä kertaa lasten herättämät ajatukset eivät edes kosketa henkilöitä henkilökohtaisesti kuten ensimmäisessä osassa, vaan käsittelevät aika randomeita asioita maailmankaikkeudessa. Suurkiitos inspiraation lähteelleni – rakkaalle pikkuveljelleni, jonka suusta muun muassa allekirjoitukseni kommentit ovat… :) Kommenttia, jooko?

*

Title: Pikkulapsi-trilogia II (=Nimi, Joulupukki, Hyvitys)
Author: Narina
Genre: angst, general
Rating: S
PoV: Alice, Emmet, Carlisle
Warnings: Spoilaa Aamunkoita!! Koostuu raapaleesta, tuplaraapaleesta ja triplaraapaleesta.
Summary: Pikkulapset herättävät ajatuksia Houkutus-sarjan päähenkilöissä (tälläkin kertaa)

*

Alice – Nimi

Nessie tarvitsi syntymäpäivälahjan. Ei, ei Nessie – Renesmee. Apua – Bella tappaisi minut, ellen muistaisi puhutella hänen tytärtään tämän ylihankalalla ristimänimellä. Miksi raskaana olevien naisten annettiin esittää toiveitaan lapsiensa nimistä? Miksei Edward vain ollut tukkinut vaimonsa suuta kun he olivat keskustelleet lapsensa nimestä ja ilmoittanut, että tytön nimeksi tulee Beth? Okei, joo – koska hän oli Edward ja hänen vaimonsa Bella.

Jos totta puhuttiin, minusta Bella oli tekopyhä; me kaikkihan kutsuimme häntä lempinimellä, koska hän ei pitänyt Isabellasta. Miksi hänen tytärtään ei siis saanut nimittää Nessieksi? Maailma osasi olla niin hankala. Bella osasi olla niin hankala. Mutta senhän me kaikki tiesimmekin jo.

*
 
Emmet – Joulupukki


Edward oli heittänyt minut ulos autostaan. Eihän siinä sinänsä mitään – juosten pääsi koululle puolet nopeammin kuin autolla – mutta syy ulosheittämiseeni kielsi juoksemisen; vetoomme kuului täpötäydellä bussilla kouluun matkustaminen.

Siksi minä nyt istuin bussin perällä vallaten puolitoista penkkiä.

”Voinko mä istua tähän?” kysyi ääni. Katsahdin käytävälle. Vieressäni seisoi suunnilleen kahdeksankesäinen poika. Hän näytti siltä, että voisi millä hetkellä hyvänsä kuolla pelosta.

Yritin hymyillä helpottaakseen hänen oloaan. ”Joo, tietty.”

Poika näytti entistä säikymmältä istuessaan penkille siten, että hänen toinen jalkansa roikkui käytävällä – ihan kuin hän olisi varmistanut, että pääsisi pakoon mahdollisimman nopeasti,  jos alkaisin riehua.

”Mitäs mietit?” kysäisin keskustelua viritelläkseni.

”Sitä että sä olet varmaan joulupukki siviilissä”, poika hymisi.

Pärskähdin hieman. ”Eikö sulle ole kerrottu?”

”Ai mitä?”

”Sitä että aito ja alkuperäinen joulupukki kuoli kolmesataa vuotta sitten keuhkokuumeeseen?”

Poika näytti epäilevältä. ”Mitäs ne sitten on, jotka käy meillä jouluisin?”

”Halpamarketista kuteensa ostaneita kopioita. Oikean joulupukin ruumis on syväjäädytettynä Islannissa ja newyorkilaistiedemiehet yrittää parhaillaan keksiä tapaa kloonata se, jotta meidän ei tarvitsisi enää tyytyä johonkin idioottimaisiin jäljennöksiin”, selitin.

”Sä olet ihan seko”, poika julisti. Hänen kasvojensa ilme oli jotenkin oudon venähtänyt.

Istuimme loppumatkan ääneti. Aina välillä poju vilkaisi minua epäluuloisesti ja minä vain istuin siinä ja ihmettelin, mitä ala-asteikäisille ihmisille nykyään koulussa opetettiin.

*
 
Carlisle – Hyvitys


Oli taas yksi niistä illoista, joka oli venähtänyt ylipitkäksi. Rehellisyyden nimissä en voinut väittää, että Forksin alikansoitetussa sairaalassa olisi jotenkin pitänyt kiirettä – täällähän oli vuoteissa tuskin viittä ihmistä – mutta jokin siinä paikassa veti puoleensa.

Ehkä se oli halu auttaa ihmisiä – halu hyvittää heille se, että jos olisin ollut tavanomainen hirviö, he olisivat jo ajat sitten kuolleet. Esme yritti aina väittää, ettei minulla ollut mitään tarvetta hyvittää, että minä olin jo hyvittänyt kaiken elämäntyyliä valitessani. Kai minä oikeasti tiedostin, että hän oli oikeassa. Ongelma oli vain se, että olin perusluonteeltani liian miellyttämisenhaluinen. Halusin miellyttää sitä jumalaa joka jonakin päivänä minut tuomitsisi. Vaihtoehtoina helvetti ja taivas – kumpaankohan pääsyä hinguin enemmän?

Vuorossa oli sen illan viimeinen potilasvierailu. Kuusivuotias Jeff Martin oli kiikutettu lastenosastolle joitakin tunteja aiemmin katkenneiden rintaluiden takia, ja hän oli joutunut jäämään paikoilleen vuoteeseen yön yli. Poika oli näyttänyt olevan tilaansa aika tyytyväinen – kotitalon katolla vieraileminen oli hänestä kuulemma parin katkenneen luun arvoinen asia.

”Hei, Jeff”, lausuin ja astelin hänen vuoteensa vierelle.

”Hei, tohtori Cullen”, poika hihkaisi. Hän yritti ryhdistäytyä hieman sängyllään vällyjensä alla.

”Miten sinä nyt voit?” kysyin. Tavoittelin stetoskooppiani kaulaltani.

”Ihan hyvin, kai”, Jeff hymyili puolihampaatonta hymyään.

Nyökkäsin hajamielisesti. Stetoskooppini kun ei ollutkaan siellä, missä sen olisi pitänyt olla ja sen puuttuminen sekoitti ajatuksia. ”Hupsis”, totesin leikkisästi. ”Stetoskooppi on tainnut hukkua johonkin.”

”Minne se meni?” Jeff uteli tiedonhaluisena.

Muistelin hetken. Toimiston pöydälle se oli jäänyt raporttia täyttäessä… ”En minä ole ihan varma”, vastasin.

”No, oletko sinä katsonut sängyn alta?” Jeff tiedusteli.

”Sängyn alta?” toistin hämmentyneenä. Yksi syy lääkärinammatilleni; minun oli tarkoitus olla yhden maailman älykkäimmän rodun edustaja ja silti ihmisten aivoitukset eivät koskaan lakanneet tuottamasta minulle tervetullutta päänvaivaa.

”Niin”, poika vahvisti. ”Täällä on niin puhdasta, että kaikki tavarat on ihan varmasti tungettu sängyn alle. Minä ainakin tungen kotona kaiken sinne.”

Naurahdin kevyesti. Juuri tämänkaltaisia lapsien viisauksia varten minä elin.
« Viimeksi muokattu: 30.11.2009 15:25:48 kirjoittanut Narina »
"Söin porkkanoita päivän ja pelastin maailman."
(Kuusiraajainen purppuratähti)

-jjassuu

  • Vieras
Vs: Pikkulapsi -trilogia, osa 2 ilmestynyt 29.11.
« Vastaus #16 : 29.11.2009 21:00:06 »
noniin ... *ryhdistäytyy*
okei tota ... ööö... mitä mä sanoisin?
menin sanattomaks anteeks :D
mut siis taas ah miten sulosta :3
”No, oletko sinä katsonut sängyn alta?” Jeff tiedusteli.

”Sängyn alta?” toistin hämmentyneenä. Yksi syy lääkärinammatilleni; minun oli tarkoitus olla yhden maailman älykkäimmän rodun edustaja ja silti ihmisten aivoitukset eivät koskaan lakanneet tuottamasta minulle tervetullutta päänvaivaa.

”Niin”, poika vahvisti. ”Täällä on niin puhdasta, että kaikki tavarat on ihan varmasti tungettu sängyn alle. Minä ainakin tungen kotona kaiken sinne.”



tää oli niin sulonen jotenki et oli vaa pakko nauraa! :)
mutta joo lisää saa taas kirjottaa !
ja joo rakentavat meni vessasta alas D:
mut joo ihana oli ♥
lisää? *koiranpentuilme*  ::)

Rassermus

  • ***
  • Viestejä: 548
  • Do you like it? I like it. I lööööv it!
Vs: Pikkulapsi -trilogia, osa 2 ilmestynyt 29.11.
« Vastaus #17 : 29.11.2009 22:12:28 »
Heh. Varsinkin toi Bellan ja Carlislen osat :D
Tykkäsin. Ihana toi loppu<3

Amanecer

  • ***
  • Viestejä: 392
Vs: Pikkulapsi -trilogia, osa 2 ilmestynyt 29.11.
« Vastaus #18 : 29.11.2009 22:20:31 »
Vai että tässä jälkimmäisessä jotain pakollisuudentunnetta, pyh. Tämä varmasti jakaa jos jonkinlaisia mielipiteitä, mutta minä pidin enemmän juuri tästä jälkimmäisestä osasta. Nämä molemmat osathan olivat aivan loistavia, enkä osaa sanoa, mikä minua viehätti niin paljon. Ehkä minua vain yksinkertaisesti kyllästyttävät Jacob, Bella ja Edward tämän kaiken jälkeen, en tiedä. Emmettin juttu vain oli todella hauska (ai niin, vannoin itselleni että muistaisin huomauttaa, että Emmettin nimi tosiaankin kirjoitetaan kahdella t :llä), Alicenkin oma nosti hymyn huulilleni ja Carlisle... no, tämä kohta ainakin oli erittäin suloinen, huvittava ja täydellisesti kirjoitettu;
Lainaus
”No, oletko sinä katsonut sängyn alta?” Jeff tiedusteli.

”Sängyn alta?” toistin hämmentyneenä. Yksi syy lääkärinammatilleni; minun oli tarkoitus olla yhden maailman älykkäimmän rodun edustaja ja silti ihmisten aivoitukset eivät koskaan lakanneet tuottamasta minulle tervetullutta päänvaivaa.

”Niin”, poika vahvisti. ”Täällä on niin puhdasta, että kaikki tavarat on ihan varmasti tungettu sängyn alle. Minä ainakin tungen kotona kaiken sinne.”

Minäkin nostatan koiranpentuilmeen kasvoilleni, jos se oikeasti auttaa jotakin. Ei kahta kolmannetta, niinhän sitä sanotaan. Erityisesti Rosalie kiinnostaisi minua todella paljon.
Onni on kuin lasi: kun se on kirkkaimmilleen hiottu, se särkyy.

HYDE

  • Vieras
Vs: Pikkulapsi -trilogia II (Nimi, Joulupukki, Hyvitys)
« Vastaus #19 : 30.11.2009 10:59:45 »
”Sängyn alta?” toistin hämmentyneenä. Yksi syy lääkärinammatilleni; minun oli tarkoitus olla yhden maailman älykkäimmän rodun edustaja ja silti ihmisten aivoitukset eivät koskaan lakanneet tuottamasta minulle tervetullutta päänvaivaa.


no aaw carlisle. voin niiin kuvitella tän kohdan.

siis. nyt ryhdistäydyn. ideasi on mahtava, olen itsekin miettinyt miksi kirjoissa ei ole lapsia. 8( niistä olisi kiva lueskella. :3 mutta juu.
nämä todellakin piristivät aamua. (: kipeänä ei ole kiva olla, mutta onneksi on ihania ficcejä! kuten tämä.

eli siis, kiitos.