Kirjoittaja Aihe: Harry Potter ja death of the author  (Luettu 1538 kertaa)

Iloinen Sipuli

  • Potterhead forever
  • ***
  • Viestejä: 430
  • Olen jälleen takaisin!
Vs: Harry Potter ja death of the author
« Vastaus #20 : 09.06.2020 14:37:49 »
Lainaus
Mä oon itse kuitenkin ajatellut sen johtuvan siitä, että Potterit lähti liikkeelle nimenomaan lastenkirjoina, joihin ei useinkaan harmaan sävyjä mahdu. Ja niin kuin itsekin sanoit, kirjat on kirjoitettu ikään kuin Harryn näkökulmasta, minkä takia Harryn inhokkityyppien ulkonäkökuvauksissa se rumuus varmasti entisestään korostuu.

Nimenomaan tämä lastenkirja-aspekti oli itsellänikin ajatuksissa kauan, ennen kuin tutustuin Rowlingin konkreettisiin ulostuloihin. Ja muutenkin, tällainen tapa käsitellä kirjoja, jossa niiden maailmankuvan mahdollinen mustavalkoisuus tms., laitetaan sen piikkiin että näkökulmahenkilö on tarkoituksellisen kapeakatseinen puupää, on yleensä ollut varsin hedelmällinen. Viime aikoinakin olen lukenut useita hyviä kirjoja, joista on nimenomaan ilo löytää kerroksia, kun ymmärtää maailman olevan tarkoituksellisesti rakennettu yhdenlaisen hahmon yhdenlaisen näkökulman varaan. Ei hitsi, muistan jopa jonkun pitkän tumblr-postauksen, jonka sisältö oli sen kaltainen, että "ajatelkaa, Harryhan on henkilönä varsinainen puusilmä, *esimerkkejä kirjojen kohtauksista*, oikeastihan Hermione saattoi olla vaikka transsukupuolinen tai Neville muslmi tms., mutta sitä ei vain kerrottu koska hölmä Harry ei sitä huomannut!"

Mutta, kirjailijan konkreettiset ulostulot tietysti kumoavat kaiken tuon, mikä on varsin surullista. Mihin Carolynne viittasi, tavallaan harmi, että kirjailijat/taitelijat ovat olemassa näkyvinä henkilöinä kommentoimassa teoksiaan ja maailmaa (minkä sanominen ääneen kuulostaa tietysti aika päättömältä!). Joku juuri sanoi hyvin, että onneksi meille ei ole esimerkiksi ah-niin-suvaitsevaisen 50-luvun Tolkienia kommentoimassa maailman menoa, vaan saamme nauttia hänen teoksistaan "rauhassa".

Mutta kaikki on monimutkaista, eikä maailma ole niin ihanteidenmukainen paikka. Kirjoitat Starr niin hyvin, kaikkeen tulee however, ja siihenkin however, ja lopulta jonkinlaiseksi loppukaneetiksi jää, että kannattaa osata olla kriittinen.

Mutta tätä "kriittsenä olemistakin" voidaan kritisioda! Voidaan tosiaan kysyä Violetun tavoin, mitä hyötyä on supertarkasta syynäyksestä.

Ja toisaalta, voidaan kysyä mahdollisen sorretun vähemmistön puolesta, auttaako sekään, että jotkut onnelliset ja hyvinvoivat osaavat olla woke ja kriittisiä. Jäin kovasti miettimään esimerkiksi twiittiä, jossa sanotiin "your nostalagia isn't important than trans people". Tämä oli kuitenkin mielestäni epäreilu vastakkainasettelu, ainakin siksi (varmaan muistakin syistä), että konkreettisesti moni vähemmistöön kuuluva, täälläkin, on ilmoittanut kirjat itselleen tärkeiksi. Mikä nostalagiassa(ni) vähentää toisten oikeuksia?
Fanfiction: all the stories live forever

Welcome to the Island - there's no coming back (Ei hätää, tämä ficci tullaan kirjoittamaan valmiiksi!)

Arte

  • Puuskupuh
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 391
Vs: Harry Potter ja death of the author
« Vastaus #21 : 09.06.2020 14:53:54 »
Lainaus
Mä oon itse kuitenkin ajatellut sen johtuvan siitä, että Potterit lähti liikkeelle nimenomaan lastenkirjoina, joihin ei useinkaan harmaan sävyjä mahdu. Ja niin kuin itsekin sanoit, kirjat on kirjoitettu ikään kuin Harryn näkökulmasta, minkä takia Harryn inhokkityyppien ulkonäkökuvauksissa se rumuus varmasti entisestään korostuu.

Nimenomaan tämä lastenkirja-aspekti oli itsellänikin ajatuksissa kauan, ennen kuin tutustuin Rowlingin konkreettisiin ulostuloihin. Ja muutenkin, tällainen tapa käsitellä kirjoja, jossa niiden maailmankuvan mahdollinen mustavalkoisuus tms., laitetaan sen piikkiin että näkökulmahenkilö on tarkoituksellisen kapeakatseinen puupää, on yleensä ollut varsin hedelmällinen. Viime aikoinakin olen lukenut useita hyviä kirjoja, joista on nimenomaan ilo löytää kerroksia, kun ymmärtää maailman olevan tarkoituksellisesti rakennettu yhdenlaisen hahmon yhdenlaisen näkökulman varaan.
Kiva näkökulma tähän mustavalkoisuus-keskusteluun! Yhä edelleen nuortenkirjallisuuskin yleensä jaotellaan tähän mustavalkoiseen kirjallisuuteen, ja kirja luokitellaan aikuisten kirjaksi vasta siinä vaiheessa, kun siinä esiintyy harmaita henkilöitä ja asioita käsitellään useammasta näkövinkkelistä, vaikka hahmot olisivat itsekin nuoria. Esimerkki tästä on Victoria Schwabin Magian syvemmät sävyt -sarja, joka on luokiteltu aikuisten fantasiaksi, vaikka hahmot ovat nuoria, koska siinä asioita käsitellään niin monipuolisesti ja hahmotkin ovat varsin harmaita.

Minä olen myös itse ymmärtänyt tuon Potterien ihmissusi-keskustelun niin, että siinä nimenomaan tuodaan esiin sitä, että Remus on nyt se HIV-positiivinen, jota kohdellaan väärin, vaikka hän on täysin hyvä ja kelpo ihminen. En edes osannut ajatella, että joku näkisi sen diskurssin jotenkin toisella tapaa, mutta olipa hyvä kuulla siitäkin!

Minuakin kyllä vaivaavat nämä Rowlingin trans-kommentit. Olen yrittänyt pysyä irti Rowlingista henkilönä, koska Potterit ovat itselleni niin tärkeä sarja enkä ole halunnut, eikä minua oikeastaan ole kiinnostanutkaan, Rowlingin kommentit. Tätä uusinta trans-juttua tulee kuitenkin niin paljon esiin, että on osunut omaankin silmään. En voi kyllä käsittää, miten Rowling voi tuollaista kommentointia harrastaa eikä ymmärrä, miten haitallista se on... Olen kuunnellut myös noita Rowlingin dekkareita ja tainnut kuulla ennenkin jonkun huomion juuri tuosta transfobiseksi kuvatusta hahmokuvauksesta, mutta tekee kyllä mieli kuunnella sarja uudelleen ja katsoa, miten se hahmo siellä nyt toimikaan ja miten hänet kuvattiin (kirjoja on monta enkä yhtä sivuhahmoa valitettavasti muista).


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

ruttopoika

  • pelle
  • ***
  • Viestejä: 946
  • aika gay
Vs: Harry Potter ja death of the author
« Vastaus #22 : 09.06.2020 16:59:08 »
Lainaus
Jäin kovasti miettimään esimerkiksi twiittiä, jossa sanotiin "your nostalagia isn't important than trans people". Tämä oli kuitenkin mielestäni epäreilu vastakkainasettelu, ainakin siksi (varmaan muistakin syistä), että konkreettisesti moni vähemmistöön kuuluva, täälläkin, on ilmoittanut kirjat itselleen tärkeiksi. Mikä nostalagiassa(ni) vähentää toisten oikeuksia?
No siis onhan tuo twiitti ihan totta mutta tosiaan, kuten sanoit, on ainakin itelle vaikea nähdä miten kirjoista tykkääminen olis uhka mulle tai kellekään muulle, etenkin kun maailmassa (ja ihan Suomessakin) on niin hirveesti ihan oikeita, konkreettisia ongelmia. Ymmärrän tuon siltä kantilta, että ei haluta rahallisesti tukea tyyppiä, joka laukoo tuollaisia kamaluuksia, mutta tuon samaisen twiitin alla olikin hirveesti ihmisiä (kuten myös alkuperäinen twiittaaja) sanomassa että Pottereita voi fanittaa myös tukematta kirjailijaa. Kirjat ja leffat voi ostaa käytettynä ja fanikamaa voi ostaa toisilta faneilta, esimerkiks Etsystä. En mä nyt itse lähde ketään tuomitsemaan, jos nyt päätyykin Rowlingia tukemaan, mutta että Potter-faniutta on mahdollista jatkaa myös ihan ilman sitä ja siinä näen kyllä ihan 0kpl ongelmia. Koska otanpa esiin senkin pointin, että itselle nimenomaan ficcaaminen oli yks iso osa siinä että tajusin mun omaa identiteettiä ja alunperin muutuin suvaitsevammaksi ihmiseksi koska opin queer-ihmisistä ja sitä kautta itsestäni nimenomaan ficcien kautta alunperin, ja Potter on yks isoimpia fandomeita ja yks ensimmäisiä myös itselleni joten. Niin. Koen että Potterit on omaan elämään tuonut niin paljon hyviä asioita. Mut taas meni vähän aiheen vierestä, sori.

(Also tää nyt ei liity mihinkään mut haluun vaan sanoa että mua ihan itkettää lukee tätä keskustelua. Kun näin tän topan, pelkäsin että tää olis täynnä jotain "no mut eihän Rowling mitään pahaa sanonut", ja vaikka olinkin ihan valmiina vääntään asiasta vaikka maailman tappiin saakka, oon helpottunut ettei tarvii. Kiitos että olette upeita ihmisiä. ;__; <3)
boom, boom, ciao.

flawless

  • Deathbat
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 356
  • Folie à deux
Vs: Harry Potter ja death of the author
« Vastaus #23 : 11.06.2020 20:44:53 »
Tosi mielenkiintoinen topic ja ihanaa lukea tästä aiheesta monipuolista ja pohdiskelevaa keskustelua! Rowling on musta aina ollut jollain tapaa vähän tollo enkä ole häntä kauheasti koskaan pohdiskellut, mutta tämä keskustelu loi asiaan huomattavan paljon enemmän tarttumispintaa kuin jotkut vihaiset twiitit, joissa Pottereista tykkäävät kirotaan tyyliin Hitlerin tasolle paskaihmismittarilla ja jotka saavat mut lähinnä vaan puolustuskannalle :D Mun suhteeni Pottereihin kun on ja tulee varmasti aina olemaankin pelkästään rakastava. Mä tiedostan siellä olevat problemaattiset seikat ja näin aikuisena osaankin ne nähdä ihan eri tavalla kuin lapsena, mutta eivät ne vähennä mun rakkauttani Pottereihin. Potterit olivat sille koulukiusatulle lapselle, joka mä olin niihin tutustuessani, aivan ehdoton henkireikä. Ne toivat mulle todella paljon iloa ja turvaa ja mä rakastan niitä varauksetta, koska mä olen jokaisessa elämänvaiheessani aina lukenut niitä ja ne ovat aina tuoneet mulle todella paljon onnellisuutta ja ne ovat olleet todella suuri osa mun elämääni. Mulle kun Potterit eivät ole pelkkä kirjasarja. Ne on mun lapsuus ja nuoruus ja ne on vaikuttanut mun elämään niin paljon, että jos mun elämästä poistaisi Potterit, mä en ihan oikeasti tietäisi millainen mä olisin ja missä mä olisin. En olisi alkanut lukea tai kirjoittaa, tavannut joitain hyviä ystäviäni, ollut Finissä mikä on edelleen tosi suuri osa mun elämääni, tai välttämättä edes selvinnyt ala-asteajoista näin eheänä ihmisenä.

Ehkäpä juuri siksi mua harmittaa tosi paljon se, että osa ihmisistä on tässä asiassa niin radikaaleja, että Pottereiden lukeminen on transfobista jne. Musta siinä laitetaan mutkat ihan liian suoriksi. Musta Pottereista voi edelleen nauttia Rowlingin möläytyksistä riippumatta. Mulle kirja ja kirjailija ovat erillisiä asioita siinä mielessä, että kirjan ostaminen on kyllä kirjailijan tukemista ja musta on validi tapa protestoida kirjailijan ongelmallisuutta olemalla tukematta tätä rahallisesti, mutta siihen se jääkin tässä tapauksessa. En aio ostaa mitään Rowlingin muuta tuotantoa enkä pidä häntä kovin miellyttävänä ihmisenä, mutta Pottereista aion edelleen nauttia hyvällä omallatunnolla. En ihan kykene ajattelemaan asiaa niinkään, että Pottereilla ei ole enää kirjoittajaa, koska toisaalta en halua myöskään kieltää Rowlingilta sitä että Potterit ovat hänen. Musta ei ole oikein ns. omia niitä häneltä, koska ilman häntä ei olisi Pottereitakaan, mutta ei se tarkoita, että häntä pitäisi millään tavalla tukea tai arvostaa muusta kuin Pottereiden kirjoittamisesta (tai ei edes siitäkään, jos ei halua).

Mä olin aika yllättynyt Rowlingin kannanotosta, koska vaikka hän on antanut itsestään lgbt-asioihin liittyen aika hölmön kuvan aikaisemminkin, niin en olisi arvannut häntä vihamieliseksikään. Musta hän on yrittänyt kerätä jotain woke pointseja lisäämällä teoksiinsa jälkikäteen jos jonkinlaisia vähemmistön edustajia (mukamas, tosi keinotekoiselta yrittämiseltähän se on aina vaikuttanut eikä aidosti siltä että olisi suunnitellut ne hahmot sellaisiksi) ja hänestä on noiden asioiden tiimoilta huokunut sellainen yritys kiillottaa omaa sädekehää. Mulle se näyttäytyi aina enemmänkin sellaisena onttona virtue signalling -touhuna ja sellaisena että tässä täti yrittää nyt hypätä trendin junaan muttei ihan ymmärrä koko asiaa. Vähän sellaisena kiusallisena hölmöytenä. Nämä transihmisiin liittyvät kommentit kuitenkin ovat sellaisia, että eihän noita voi mitenkään nähdä minään muuna kuin typerinä ja tuomittavina. Joskus vaan kannattaisi olla ihan hiljaa, mutta siinä Rowling ei tosin olekaan koskaan ollut hyvä. :D Surullistahan se oli häneltä tuollaista kuulla, koska kyllähän se on ihan suoraan sanottuna paskaa että johonkin mitä itse rakastaa liitetään nyt tällaisia transfobian teemoja. Mutta elämä on, kait. Kai se vaan täytyy hyväksyä, että taiteella on myös taiteilija ja joskus se taiteilija on mäntti. Itse kuitenkin näen, että siitä taiteesta voi edelleen nauttia.

Toki meneehän tässäkin raja. Itse esimerkiksi koen aika äklöksi jos joku kuuntelee Blood on the Dance Floorin musiikkia sen jälkeen, millaisia asioita Dahvie Vanitysta on paljastunut (tldr niille joille ei ole tuttu, että hän on raiskaaja ja seksuaalinen ahdistelija joka on ottanut kohteekseen nuoria tyttöfanejaan). Nyt kun aloin tarkemmin miettimään että mitä eroa näillä tilanteilla nyt sitten mun mielestä on, niin eihän niillä objektiivisesti katsottuna kauheasti eroa olekaan, paitsi että Dahvie on kyllä ihmispaskuusmittarini mukaan aika paljon kamalampi kuin Rowling, koska ainakaan Rowling ei hiplaile lapsia :D Ehkä tässä on sitten kyse paitsi siitä kuinka kiintynyt on siihen taiteeseen niin myös siitä, että kuinka paha se taiteilijan teko on. Itse kun oksuilen BotDF musiikkia kuunteleville ihmisille, niin mähän teen ihan samaa kuin ne twiittaajat joista viestini alussa valitin. Kaipa mä siis ymmärrän senkin näkökannan aika hyvin lopulta. Jokainen punnitkoon sen, missä se raja sitten itsellään menee.

bannu: Sokerisiipi

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 273
  • it's not on you.
Vs: Harry Potter ja death of the author
« Vastaus #24 : 11.06.2020 22:22:41 »
Rowling on muuten nettisivuillaan avannut taustaa tästä keissistä sekä aikaisemmista toimistaan Twitterissä. Twitter on ehkä näin sivumennen mainittuna maailman huonoin paikka keskustella yhtään mistään. Musta tämän lukeminen on aika olennaista, koska Rowling selittää tässä laajasti omien näkemystensä taustoja ja ne täytyy ymmärtää, että ymmärtää miksi hän sanoo mitä sanoo ja tekee niin kuin tekee.   

Minun silmääni ylläoleva teksti tuo tähän keskusteluun ihan eri perspektiivin kuin pari twittertykkäystä ja twiittiä. Rowlingin huolet tuntuvat linkittyvät etenkin naiseuteen, mutta taustalla on myös kokemuksia perheväkivallasta ja seksuaalisesta ahdistelusta.

disclaimer: en asemoidu tässä nyt rowlingin puolustajaksi, mutta oheinen teksti avaa hyvin hänen mielenmaisemaansa ja siihen suhteutettuna moni asia muuttuu ymmärrettävämmäksi (joka on eri asia kuin hyväksyttävämmäksi)
« Viimeksi muokattu: 11.06.2020 22:24:20 kirjoittanut Unohtumaton »

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

ruttopoika

  • pelle
  • ***
  • Viestejä: 946
  • aika gay
Vs: Harry Potter ja death of the author
« Vastaus #25 : 12.06.2020 01:12:51 »
Yritin lukea tuota Rowlingin tekstiä. Pääsin johonkin asti, vaikka uhriutuminen aiheuttikin silmien pyöräyttelyä, kunnes:

Lainaus
they include trans men in their feminism, because they were born women.
:---D Moikka.

Aika perinteistä terffisoopaahan tuo on. Ne muutamat jutut mitä ehdin lukea, voisin korjata ennen kuin tulee väärinkäsityksiä kellekään.

1) TERF ei ole transaktivistien keksimä termi. Se on radikaalifeministien ihan itse keksimä termi, josta nyt sitten uhriudutaan, kun ihmiset ei jostain kumman syystä (lol) pidäkään siitä, mitä termi edustaa ja käyttää sitä ihan oikeutetusti haukkumasanana.

2) Transnaisten oikeudet ei ole pois cisnaisten oikeuksista. Kukaan ei ole sanomassa, että miesten täytyy päästä naisten tiloihin. Niin luullaan, koska transnaisia pidetään miehinä. Rowlingin kaltaiset terffit haluaa väkisin levittää propagandaa, jonka mukaan naisia uhkaa joku ihan ihme joukko miehiä jotka feikkaavat olevansa transnaisia jotta pääsevät käymään näihin naisiin käsiksi. Todisteet tästä olis ihan nastoi, meinaan enpä oo ikinä kuullut et tollasta ois käynyt - tai että se olisi sen kaltainen iso ilmiö jollaiseksi terffit sen haluaa maalata. Joku twitterissä aika groteskisti, mutta osuvasti ilmaisi asian: "miks kukaan mies käyttäis vuosia ja satojatuhansia euroja terapiaan ja korjaushoitoihin, jos voi vaan huumata naiset". Ja tän ideologian levittäminen on muuten aivan helvetin iso ongelma, koska arvatkaapa huviksenne ketkä on esim. Yhdysvaltojen murhatuin ihmisryhmä? Mustat transnaiset. Ja missähän ois syy? No osaksi tämmöisessä paskassa. Meillä on vuosittain Trans Day of Remembrance, jonka aikana muistellaan sinä vuonna murhattuja trans ihmisiä. Meitä murhataan joka vuosi. Jonkun tutkimuksen mukaan 40% transsukupuolisista on yrittänyt itsemurhaa. Voin luvata, että huvikseen kukaan ei tätä roolia itselleen ota.

3) Trans aktivistit ei oo mitään hirviöitä jotka pakottaa lesboja panemaan vastentahtoisesti ketään. Joo, on ihmisiä jotka kiistää genitaalien osuuden seksuaalisessa suuntautumisessa, ja se nyt on ihan oma aiheensa sit taas, mut valtaosa ei oo haukkumassa transfoobiseksi tollasen takia.

4) Nopeella selailulla näin myös paskaa siitä, kuinka nykyään yhä enemmän ihmiset transitioituu ja katuu päätöstään. No, se itsessään on totta. Ihmisii transitioituu nykyään enemmän koska ensinnäkin tietoa on saatavilla mikä auttaa monii tajuumaan oman identiteettinsä ja myös lisää hyväksyntää, minkä ansiosta useempi uskaltaa tulla kaapista. Hoidot on kans kehittyneet ja kehittyy koko ajan, ja esim itse eläisin kyllä suosiolla valheessa ja yrittäisin sopeutua naisen rooliin jos ei ois mahdollista saada fyysistä muutosta (tää ei toki koske kaikkia, osa ei sitä muutosta halua ja se on okei, tää on vaan oma kokemus). Ja jos hoitoja haetaan ja myönnetään enemmän, totta kai katujiakin on enemmän. Mut hauska juttu minkä nää Rowlingin kaltaiset kusisukat aina tahtoo ignoorata: katujia on arviolta 2-6%. Tarkkaa numeroo mahdoton saada, koska tutkimuksia on tehty eri paikoissa jne mut toi on aika suuntaa antava luku. Also on tutkittu, että suurimmassa osassa tapauksia katuminen ei liity siihen että yhtäkkiä kokeekin olevansa syntymässä määriteltyä sukupuolta. Syitä oli mm. lisääntynyt syrjintä ja väkivalta, se ettei hoidot poista kokonaan kehodysforiaa vaikka potilas on niin luullut (mikä on luonnollista koska hoidot ei yleensä tee potilaasta täsmälleen samanlaista kuin cissukupuoliset) ja lähipiirin painostus peruuttaa prosessi. Eli summa summarum: Rowling esittää väitteitään ilman kontekstia. Kokonaan en lukenut juttua loppuun koska en suoraan sanottuna pysty, mut antakaa kun arvaan, siellä esitetään huolta että tytöt haluaa olla poikia koska vihaavat tyttönä olemista ja haluavat paeta naisen huonoa asemaa ja lässynlää. Ainakin toi on tosi yleinen argumentti.

5) En syntynyt naiseksi. Synnyin pojaksi, jolla kesti lopulta 19 vuotta olla todella sinut itsensä kanssa. Ja voinpa sanoa että jos Rowlingin kaltaisia ihmisiä ois vähemmän (tai jos he pitäisivät turpansa tukossa), mulla ois tod näk kestänyt huomattavasti vähemmän ja mun nuoruus ois voinut olla siedettävämpää.

Tämmöstä. Sori jos menee aiheen vierestä, mut no, Rowlingin sanomisia tässä käsittelin joten ehkä tää on ookoo. Ai jumaleissön kun menee tunteisiin kyllä. En olettanut et joskus näkisin sen päivän jolloin mun lapsuuden lempikirjojen kirjoittaja kokee tarpeelliseksi määritellä mun sukupuolen mun puolesta, mut no, elämä on, I guess.

Joo ja! Komppaan flawlessia siinä että oksu Blood on the Dance Floorille, mikä on huisin sääli kun niiden musa uppoais muhun kuin häkä jos... Jos. Pottereita voin vielä lukea, mut rajat kyllä mullakin menee tuossa. Ylipäätään aina jos tulee joku ahdistelu/raiskaushomma ilmi niin I'm out. (Voin muuten sanoo et sattui kun sain tietää tämmösen mun lempinäyttelijästä joka oli miun suurin idoli ja oli miulle twitterissäkin vastannut pariin otteeseen. Mut jos joku paljastuu ihmisperseeks niin en mä semmosen ihmisen naamavärkkii pysty kattomaan, vaikka esittäisi jotain toista hahmoa. Kirjailijoiden kanssa ongelmaa ei onneks oo lmao)
boom, boom, ciao.

Iloinen Sipuli

  • Potterhead forever
  • ***
  • Viestejä: 430
  • Olen jälleen takaisin!
Vs: Harry Potter ja death of the author
« Vastaus #26 : 22.06.2020 13:06:46 »
Voisin lainata lähes koko flawlessin viestin, niin osuvasti olit asiat ilmaissut! Etenkin tuo kertomasi Potterien merkityksestä kasvulle, identiteetille, lapsuudelle, nuoruudelle, sekä etenkin tämän merkityksen lähtemättömyys olisi voinut olla suoraan itse kirjoittamani!

Luin muuten itse nyt ensi kertaa tuon Rowlingin pitkän kirjoituksen, ja pidin sitä ymmärrettävänä puheenvuorona. Vaikka se sisälsi joitakin tunkkaisia yksittäisiä argumentteja, etenkin tuo ruttopoikan lainaama, niin pidän ylipäätänsä siitä konseptista, että asioista tuodaan laajasti esille monia näkökulmia. Voisin jollain tasolla sanoa ymmärtäväni Rowlingia. Mutta täysin toinen asia on se, millaista keskustelua tai "keskustelua" internetissä käydään. Vaikka esimerkiksi Rowlingin näkemykset olisivat omassa kontekstissaan ymmärrettäviä ja perusteltuja, ja niistä saisi varmasti pitkällle menevää keskustelua pienissä piireissä, tekee niiden heittäminen sosiaaliseen mediaan tms. ainoastaan tuhoja.

Hieman samankaltainen esimerkki on hiljattain lukemani vertaisarvioidun tieteellisen journaalin numero, jossa tuotiin esille todella monipuolisesti näkökulmia maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijiohin liittyviin issueihin. Kapean yleisön tieteellinen julkaisu voi näin tehdä, mutta populaarimediassa pienenkin näkökulman esille tuominen avaa kaamean likakaivon, ja antaa valtavasti vettä myllyyn kaikenlaisille vihamielisille äänille.

Yksinkertaistettuna siis, vaikka Rowlingin sanoma olisikin perusteltu näkemys, on hänen tapansa tuoda se esille sekä muodossaan että asemassaan (erittäin tunnettuna ja seurattuna henkilönä) omiaan lisäämään vihaa ja antamaan argumentteja konservatiivisille, vihamielisille, syrjiville tms. äänille. (Twitterissä kiertää muuten nyt juttu, että jokin Britannian parlamentin (?) jäsen olisi tietoisesti siteerannut Rowlingia perustellessaan transihmisten oikeuksien polkemista.)
Fanfiction: all the stories live forever

Welcome to the Island - there's no coming back (Ei hätää, tämä ficci tullaan kirjoittamaan valmiiksi!)