Kirjoittaja Aihe: Twilight: Hetken onni, S  (Luettu 1499 kertaa)

MilzZzu

  • Vieras
Twilight: Hetken onni, S
« : 02.09.2009 21:05:14 »
 
                                Nimi: Hetken onni
                              Kirjoittaja: MilzZzu
                              Fandom: Houkutus
                              Genre: Romance
                              Ikäraja: S
                              Fandom: Twilight
                              Paritukset: Edward ja Jasper
                              A/N: Henkilöt ja koko maailma kuuluvat Stephenie Meyerille. Tarina on puhtaasti mielikuvitukseni tuotetta . . .


//Firdilien muokkasi fandomin otsikkoon







        Tunnen itseni oudon surulliseksi. Ulkona sataa vettä, pisarat ropisevat ikkunoihin. Pidän sateesta, se tuntuu puhdistavalta iskeytyessään vitivalkoiselle iholleni. Nyt en kuitenkaan jaksa mennä ulos siitä nauttimaan. Joskus toivon että voisin itkeä. Kun Bella itkee hän näyttää kauniimmalta kuin koskaan, vaikka yleensä hän salaakin kyyneleensä minulta. Olen kyllästynyt itseeni, vihaan kaunista ulkomuotoani ja kylmää sydäntäni joka ei enää lyö. Tarvitsen jotain lämmintä, jotain joka valaisisi kasvoni ja saisi suuni taas nousemaan hymyyn. Ennen olisin sanonut sen jonkin olevan Bella, oma kaunis puhdas Bellani, mutta nyt tiedän ettei niin ole. Ja vihaan itseäni entistä enemmän sen takia. Jos voisin hypätä kalliolta ja kuolla siihen, tekisin sen heti. Mutta olen liian heikko, pelkkä pelkuri.
       Muutama salama halkoo taivasta, ukkonen jyrähtää huumaavan kovaa. Tiedän perheeni pelaavan juuri nyt baseball- kentällä, he nauttivat jokaisesta iskusta, jokaisesta yliluonnollisen nopeasta juoksuaskeleesta, sateesta kylmillä kasvoillaan. Tänään en jaksa iloita heidän kanssaan. En jaksa hymyillä enää. Tunne olevani likainen, saastunut ja paha. Suljen silmäni ja lasken pääni vasten kylmää lattiaa. Voi kunpa olisin yhtä hauras kuin ihmiset, kunpa voisin päättää elämäni yhtä helposti kuin hekin.
       ”Edward?” hiljainen ääni kantautuu korviini ulko-oven suunnalta, tunnistan heti tulijan. Vain Jasperin läsnäolo saa oloni näin rentoutuneeksi ja kevyeksi. Poika kävelee luokseni äänettömin askelin ja istuu viereeni.
       ”Miksi sinä istut täällä yksin? Tule pelaamaan, sää on siihen mitä parhain”, Jasper houkuttelee ja tönäisee minua kevyesti kylkeen. Tuhat sähköiskua värisyttää ruumistani kosketuksen jäljiltä ja avaan heikosti hymyillen silmäni.
       ”Ei kiitos . . .Olen väsynyt.”
        ”Sinä! Väsynyt! Edward, sinä olet vampyyri”, Jasper hymähtää ja se hymy saa ihoni nousemaan kananlihalle.
        ”Ja sekö seikka estää minua väsymästä?” kysyn hiukan surumielisesti ja Jasper katsoo minua hieman huolestuneena. Sitten hänkin asettuu makuulle ja alan tuntea oloni harvinaisen epämukavaksi.
       ”Onko tässä kyse Bellasta?” hän kysyy arasti. Naurahdan hiljaa, kuinka hän voikaan osua heti oikeaan. Hän lukee minua kuin avointa kirjaa, mietin kuinka kauan tunteeni ovat näkyneet kasvoiltani.
       ”On. Todellakin. Jasper, minä olen paha”, kuiskaan. Jasper katsoo minua hämmästyneenä ja siirtyy hieman lähemmäs.
       ”Ei. Enpä usko että olet”, Jasper vastaa varmalla äänellä.
        ”Sinä et tiedä mitä minä olen tehnyt . . .”
        Huoneeseen laskeutuu hiljaisuus. Jasper pureksii huultaan ja hipaisee sitten kättäni.
        ”Haluatko kertoa minulle?”
         ”En. En halua että vihaat minua . . .Tai pelkäät.” vastaan ja huomaan jo paljastaneeni liikaa. Jasperin silmät tummuvat selvästi, hän näyttää vihaiselta.
         ”Edward, olet veljeni. En koskaan voisi vihata sinua. Tai pelätä. Mutta ei sinun tarvitse puhua jos et halua”, hän sanoo ja sulkee silmänsä. Katselen häntä hetken ja tunnen vastustamatonta halua siirtyä vielä lähemmäs häntä, kietoa sormeni hänen sormiensa lomaan ja . . .Ei, en saa ajatella noin!
        ”En . . .En taida .  . .olla enää rakastunut Bellaan.”
         ”MITÄ!!!” Jasper älähtää ja nousee istumaan.
         ”Tai siis olen, mutta . . .Rakastan siis häntä edelleen valtavasti mutta nyt . . .Jasper, auta minua! Taidan olla rakastumassa erääseen toiseen. Hän on täysin erilainen, enkä tajunnut ihastustani ennen kuin . . .kuin oli liian myöhäistä. Nyt olen rakastunut häneen enkä .  . .Minulla ei ole oikeutta rakastaa häntä!” huudan kauhuissani omasta iljettävyydestäni ja nousen seisomaan. Harpon ovelle ja astun ulos. Sade valuu pitkin virheetöntä ihoani, se kastelee vaatteeni mutta ei rauhoita tuskaista mieltäni.
       Äkkiä tunnen hellät kädet olallani ja huomaan Jasperin seuranneen minua ulos. Hän hymyilee minulle hieman surullisesti ja minä nojaan häneen kuin en jaksaisi enää pysytellä pystyssä.
       ”Edward . . .Älä ole liian ankara itsellesi. Eihän omille tunteilleen voi mitään”, Jasper kuiskaa hiuksiini ja sivelee otsaani kylmillä sormillaan.
        ”Olen luvannut rakastaa häntä aina ja ikuisesti. En voi . . .En pysty . . .” änkytän mutten osaa sanoa enempää. Jasper tuoksuu huumaavan hyvältä, hänen silmänsä säteilevät kuin puhdas kulta ja hänen huulensa ovat vain muutaman sentin päässä omistani.
        ”Edward . . .mitä jos jätät kaiken tuon tuskan vähäksi aikaa taka-alalle. Keskity hetki vain tuntemaan.” Jasper mumisee ja kumartuu vielä hieman lähemmäs.
         ”En voi . . .Jasper, älä pakota minua pettämään häntä . . .” mumisen mutten oikeasti edes yritä vastustella. Jasperin huulet painuvat omilleni, ne ovat pehmeät ja hellät. Kiedon käteni hänen vyötäisilleen ja suutelen häntä hieman voimakkaammin. Sata erilaista tunnettani myllertää sisälläni, tunnen oudon lämmön täyttävän ruumiini. Huuleni kohoavat pieneen hymyyn. Kohta irrottaudumme toisistamme ja huomaan Jasperin silmien olevan kuin mustaa tulta.
         ”Tiesin että se olen minä.” hän naurahtaa. Nyt kun seisomme erillämme tunne pakokauhun taas hiipivän lähemmäs. Tiedän tekeväni väärin, petän Bellan jolle olen vannonut elinikäistä rakkautta. En voi tehdä näin . . .Ja entä Alice! Jasper huomaa kauhistuneen ilmeeni ja halaa minua uudelleen.
         ”Shh . . .Kenenkään ei tarvitse tietää. Tämä on meidän salaisuutemme. Edward . . .Minäkin rakastan sinua.” Jasper mutisee ja suutelee kaulaani, poskeani, otsaani, nenääni ja lopulta huuliani.
        Seisomme sateessa kauan ja tunnen pelkkää puhdasta, rikkumatonta onnea. Tiedän ettei se kestä ikuisesti mutta aion nauttia siitä vielä pienen hetken kauemmin. Sillä minä elän ikuisesti. Ja ehkä vielä joskus koittaa aika minulle ja Jasperille. Ehkä.

     A/N: Tässä tämä olisi. Rakastan kommentteja ja otan kaikki miinukset ja plussat huomioon seuraavassa ficissäni.  ;D
         
« Viimeksi muokattu: 11.11.2014 10:01:03 kirjoittanut plööt »

Cherina

  • Täystuho
  • ***
  • Viestejä: 537
  • Eikö kaikissa ole ripaus hullua... minussa ainakin
Vs: Hetken onni
« Vastaus #1 : 02.09.2009 21:22:10 »
Olin(ko) eka!

Tää on tosi söpösti kirjotettu! Tykkäsin ihan sairaasti. Kaunista. Tosin pari virhettä löyty, tosin vaan ihan pikkusia kirjotusvirheitä, joita sattuu jokaselle.

Lainaus
Voi kunpa olsiin yhtä hauras kuin ihmiset,
"Olisin"

Lainaus
”Ja sekä seikka estää minua väsymästä?”
kai "sekö"

Lainaus
Jasperin huulet painuvat omilleni, ne pvat pehmeät ja hellät.
Niin, tossahan pitäis olla varmaan "ovat"

Beta vois olla kätevä (vapaaehtoinen betaaja tuleviin ficceihisi, jos sitä tarvitset), mutta ei sulle välttämätön, sillä kieliopillisia virheitä ei löytynyt. Plussaa siitä! Mutta koneella kirjitettaessa kappalejako voisi olla hieman erilainen. Ei tarvitse sisentää mitään, painaa vaan enteriä.

Kivasti oot kirjottanut, ja mä tykkäsin eniten Jasperin vuorosanasta: "Tiesin että se olin minä" tai jotain sinne päin. Tääs siis ei oo tosiaankaan negatiivinen (päin vastoin) kommentti, pilkunviilaja-minä vain pääsi valloilleen...

Kiitos kamalasti, kun kirjoitit ja kirjoitathan lisää ficcejä?! Love it <3
TEAM SOLMIO

Dark and cloudy world, black and white, and it's all mine.

And it's TOTALLY AWESOME!

Joeyboy

  • Vieras
Vs: Hetken onni
« Vastaus #2 : 04.09.2009 17:36:12 »
Jei! Teit minut iloiseksi kirjoittamalla slashia, Houkutuksesta löytää ihan liian vähän slashia!  ;D Edwardille voisi kyllä minusta ihan hyvin rakkauden kanssa käydä näin, jos olettaa että Bella todella oli Edwardille se ensirakkaus.  :D Kokemus voisi osoittaa, että sitten kun yhteiselo pitkittyy, huomaisikin ettei se rakkauden kohde olekaan se ainoa ja oikea vaan oikea onkin ollut joku muu, joku jonka kanssa on jo elänyt. Edward on oma suloinen itsensä tässä. Samoin Jasper. 

Rins

  • Tribuutti
  • ***
  • Viestejä: 1 931
  • Team Peeta
    • The pieces of my heart
Vs: Hetken onni
« Vastaus #3 : 04.09.2009 17:54:08 »
En ookaan tätä paritusta aikasemmin lukenu, mut vaikutti kyllä tosi kivalta.
Tää on hyvin kirjotettu, mutta kappalejaon ois voinu tehdä paremmin, jättää niinku kokonaiset rivit kun kappale vaihtuu.



Joitakin unelmia ei ole tarkoitettu toteutuviksi.

Bannerin tehnyt Lady Dynamite