Nimi: Sinun aamuusi on helppo nukahtaa
Kirjoittaja: JaneDoe
Beta: ScreamLove
Genre: one-shot, fluffy, lopussa ehkä ripaus angstia. (Tai ainakin joku voi sen niin tulkita.)
Paritus: nimetön tyttö/nimetön tyttö
Ikäraja: S
Warnings: -
Summary: Pieniä hetkiä erään tytön aamusta.
A/N: Hmm. En lue femmeä, en kirjoita femmeä. Tai no, tähän mennessä se ainakin oli näin. :D Olen "hiukan" epävarma tällaisten, hmm, juonettomien tunnelmointien kirjoittamisessa, joten arvostaisin hirmuisesti kaikenlaista rakentavaa palautetta!
Sinun aamuusi on helppo nukahtaa
Vedin oven perässäni kiinni niin hiljaa kuin mahdollista ja osasin kerrankin nostaa kahvan ylös aiheuttamatta sitä kovaa loksahdusta, joka huoneesi ovesta yleensä kuului. Pysähdyin ovelle, sillä halusin nauttia aamuisesta huoneestasi, jossa ilma seisoi unisena paikoillaan. Joskus minusta tuntui, että tällaisina hetkinä ainoa liike huoneessasi oli herätyskellon viisari, joka raksutti tasaisesti eteenpäin muovinsa takana. Siltikin, en koskaan voisi sanoa huonettasi tunkkaiseksi. Tässä pysähtyneessä ilmassa tuoksui sinun tuoksusi, sinun tavaroidesi, vaatteidesi, ihosi ja hiustesi tuoksu. En olisi suostunut avaamaan ikkunaa vaikka olisit pyytänyt, tätä tunnelmaa ei saisi päästää karkuun.
Aamuauringon säteet tunkeutuivat huoneeseen saaden ohuissa, keltaisissa verhoissa leikkivät kissanpennut hohtamaan taianomaisesti. Katselin kuinka pölyhiukkaset tanssivat hiljaa ympärilläni, niin tottuneina huoneesi hellään lämpöön. Lattialla edessäni oli kasa pyykkiä, matkalla kohti pesukonetta ties monettako viikkoa. Kenen tahansa muun huoneessa sellainen epäsiisteys olisi häirinnyt minua, mutta ei sinun huoneessasi. Sinun huoneessasi se tuntui ainoastaan kodikkaalta.
Harppasin pyykkikasan yli ja kävelin siksakkia huoneesi poikki vältellen lattian narahtelevimpia kohtia. Väistöyrityksistäni huolimatta vanhat laudat nitisivät ja natisivat reittini varrella. Puolireiteen ulottuva ylisuuri t-paita roikkui päälläni pysähtyessäni sänkysi viereen katsomaan sinua. Puristin paidanhelman nyrkkeihini, yritin vastustaa halua silittää poskeasi. Kasvosi olivat niin kovin rauhalliset. En ollut ehkä koskaan nähnyt sinua niin rauhallisena. Yleensä kauniit kasvosi olivat tilanteesta riippumatta hieman huolestuneet, purit alahuultasi epävarmasti ja kulmasi kurtistuivat huomamaattasi. Nyt vaaleat hiuksesi kehystivät epätavallisen rauhallisia kasvojasi, kuin olisit enkeli. Ehkä sinä oletkin, ajattelin.
Makasit selälläsi melkein keskellä sänkyä. Peittosi oli valunut lantiolle saakka jättäen yläruumiisi paljaaksi. Ikkunasta kajastava aurinko ja sen tuoma yksisuuntainen valo hivelivät alastonta vartaloasi ja muodostivat varjoja sinne minne eivät yltäneet. Kaula, solisluut, pienet rinnat, vatsan kaari. Hymy hiipi varkain kasvoilleni, kuten aina sinua katsoessani. En saisi sinusta tarpeekseni, vaikka kuinka tuijottaisin.
Toinen kätesi roikkui melkein sängyn laidan yli, olit heittänyt sen levälleen juuri minun puolelleni sänkyä. Tartuin varovasti käteesi, jääkylmät sormesi saivat kylmät väreet juoksemaan selässäni. Nostin kätesi vatsasi yli tarkkaillen samalla ilmeettömiä kasvojasi. En tahtonut herättää sinua.
Istuin sängyn laidalle, sille kapealle kaistaleelle, jonka olit minulle jättänyt. Asetuin varovasti viereesi makaamaan. En jaksanut kaivautua peitteeseen, makasin mieluummin sen päällä. Sänky painui ja valitti korjatessani asentoa, sinä et edes liikahtanut. Kiersin käteni kätesi päälle, sen saman, jonka olin juuri nostanut vatsallesi. Solmin sormeni hellästi kylmään käteesi. Katsoin kasvojasi läheltä, ihailin niiden tyyneyttä ja kurkotin koskettamaan poskeasi huulillani. Hengitin pehmeän ihosi tuoksua silmät kiinni, nauttien.
Painoin pääni paljaalle rinnallesi, joka kohoili rauhallisesti. Ihosi tuntui hetken aikaa viileältä poskeani vasten. Hymyilin. Makasin paikallani hiljaa kuunnellen tasaista hengitystäsi ja sivelin kättäsi hellästi sormillani.
Vaikka olin ollut jo hetken aikaa hereillä ja ehtinyt syödä aamupalaakin, alkoi uni hiipiä silmiini uudestaan. Ihosi huumaava tuoksu, huoneesi aamuinen lämpö, rauhallinen hengityksesi ja tasainen sydämensykkeesi vaivuttivat minut lempeään horrokseen. Käteni lisäksi kiersin toisen jalkani ympärillesi, se jäi lepäämään Nalle Puh-peittosi päälle. Sikiöasento ja sinusta huokuva rauhallisuus saivat turvallisuuden harson laskeutumaan ylleni, kun suljin silmäni ja vaivuin rauhalliseen uneen, jota eivät saavuttaneet painajaiset, alkoholisoitunut äiti tai perhekodista karannut pikkusisko.
A/N2: Sitä palautetta? n___n
