Kirjoittaja Aihe: Pottereihin liittyviä muistoja  (Luettu 64099 kertaa)

cooperaur

  • Martti
  • ***
  • Viestejä: 575
  • Grieving widow Smith
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #140 : 07.08.2011 00:03:51 »
Ensimmäinen muistoni Pottereista. Okei, oltiin kaverin kanssa katsomassa viidettä leffaa teatterissa, ja me kuolasimme siinä Severusta, ja yritin tähdätä limupulloa kohti suutani. No kun Severus oli ruudulla ja oli hyvä kohtaus menossa, niin arvatkaa osuinko suuhuni? Kulautin limpparin nätisti posken ohi ja olan yli. Ja tajusinko edes heti tätä? En.
Kerran aloin itse Alania tuijottaessa kaatamaan limsaa lasin sijasta tuhkakuppiin. ^^ Mutta joo, sori karsee öffffffi.

Lainaus
Ai niin, ja sit veljien kaa leikittiin Potter-legoilla.
Aws, mullakin oli semmonen Rohkelikon tupa -setti niitä legoja mut kaikki on nyt hukkunu. Musta olis hauska omistaa ne edelleen ja kattelen aina vieläkin kaupassa niitä Potter-legoja. :DD Onkohan ihan normaalia... Musta olis vieläkin niin hauska rakentaa koko Tylypahka legoista! ;D


Are you nervous? Irritable? Depressed? Tired of life? Keep it up.
- Monty Python


Naminé

  • Vieras
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #141 : 07.08.2011 00:47:20 »
Mulla parhaiten mieleen jääny muisto on, kun Puoliverinen prinssi (olin kirjottamassa kutonen mutten voinu ^^ :D) oli ilmestyny varmaankin edellisenä tai samana päivänä ja meillä oli jalkapalloleiri. Luettiin sillon kaverin kanssa kilpaa niitä ja molemmat onnistui jotenkin olemaan Dumbledoren kuolemis kohdassa sillon, kun piti lähtee treeneihin. Sitten me tullaan molemmat huoneista vähän myöhässä ja hirveellä kiireellä. Ei tarvinnu suunnilleen kun katsoa toista ja tiedettiin, että ollaan molemmat luettu kuolemis kohta. Siinä sitten itku kurkussa treeneihin ja on jääny mieleen.

Leffoista on jääny mieleen, kun oltiin samaisein kaverin kanssa katsomassa Feeniksin kiltaa ja huokastiin samaan aikaan siinä alussa hiukset, kun näytetään pätkä nelosesta. Se oli hauskaa.

Potterit on kyllä ollu ihan hirveen iso osa lapsuutta ja kasvamista. Oikeastaan vaan tärkeitä ja hyviä muistoja :)

LoveSnape

  • ***
  • Viestejä: 50
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #142 : 07.08.2011 16:04:09 »
Mä kerran joskus jouluna pienenä ootin joulupukkia ja malttamattomana otin sitte jonku kirjan vaan ja se sitte oliki Harry Potter ja Feeniksin kilta, luin sitä jonku matkaa ja aattelin että pitääpä alottaa ihan alusta. (Kiitos joulupukin kun tuli myöhässä aikatauluista)

Jaa sitte kesällä pidettiin kaverin kanssa pottermaratooni ja katottiin kaikki lukuunottamatta seiskan kakkososaa,  ihana leffaputki .. viimesessä alko jo vähä väsyttää mutta cappucino vei voiton ja kaikki tuli katottua. KV2 käytiin katsomassa seuraavalla viikolla, oli tosi hauskaa, tietty kuolattiin Kalkaroksen perään  ;)
« Viimeksi muokattu: 07.08.2011 16:45:20 kirjoittanut LoveSnape »
Here's hoping, you’ll help me to be brave.

Tiuku

  • ***
  • Viestejä: 24
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #143 : 07.08.2011 16:41:50 »
Mulla potter-fanitus alkoi jossain 1-2-luokkien kohdalla, kun opin lukemaan. Ensimmäisiä ihan "kunnon kirjoja" mitä luin. Lainailin niitä koulun kirjastosta, ja eka oma potterkirja taisi olla FK, johon liittyy kylläkin aika huono muisto. Mummolla yökylässä ollessani telkkari syttyi tuleen, ja kun lähettiin sieltä tulipalosta pakoon, niin tottakai rikoin tulipalon yhtä pääsääntöä "ÄLÄ kerää tavaroitasi, vaan yritä päästä pois mahdollisimman nopeasti.." Pelastin kaikki tavarani, ja mukana myös tuo FK.

Nykyisinhän ainoastaan LP puuttuu kirjahyllystä, mutta se tulee jossainvaiheessa muuttumaan. Kukaan ei ikinä mulle ole pottereita lukenut, joka on harmi, mutta ainakin on saanut lukea koska tahtoo. Leffoista VK en pienenpänä uskaltanut katsoa sitä Kielletyn Metsän verenjuontikohtausta, ja AV pelkäsin ankeuttajan kättä..

 Pienempänä luin kirjoja ennen nukkumaanmenoa, niin kuvittelin että Voldemort oli huoneessani olevan kaapin taakana, enkä siksi uskaltanut nukkua, kun pelkäsin että se tulee sieltä kohta ja sanoo "Avada kedavra" ...
~Tiuku kiittää ja kumartaa.

"- Mutta en minä tahdo mennä hullujen luokse, sanoi Liisa.
- Ei voi auttaa, sanoi kissa, - me olemme kaikki täällä hulluja. Minä olen hullu. Sinä olet hullu.
  Kuinka sinä voit tietää että minä olen hullu?
- Sinun täytyy olla, sanoi kissa. - Muuten et olisi tullut tänne."

Lewis Carroll, Liisan seikkailut ihmemaassa

AudreyElisabet

  • Luihuisen Prinsessa
  • ***
  • Viestejä: 28
  • you don't know what it's like to be me
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #144 : 17.07.2012 11:46:07 »
Muistan sen, kun ihan ensimmäinen Harry Potter elokuva oli tullut ja katsottiin se koko perheen yhteisvoimin! Ja sitten elokuvan loputtua meinasin alkaa itkemään, kun Harry jätti Hagridin & Tylypahkan, koska en tajunnut, että se jatkuu vielä! :D

En muista enää, että aloinko jopa ihan kokonaan itkemään, mutta ainakin todella surullisena menin nukkumaan, haha! Ja en ole asiasta maininnut vielä koskaan kenellekään. ;D
Would you like to see my mask?

leikisti

  • ***
  • Viestejä: 127
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #145 : 18.07.2012 00:31:44 »
// Hei muistaako kukaan sitä, kun joskus 2000-luvun alussa myytiin kaupassa niitä Bertie Bottin jokamaunrakeita? Taisin kerran ostaa sellaisen rasian ja muistaakseni siellä oli ainakin tomaatin ja porkkananmakuisia karkkeja. Eihän niitä muuten edes kauaa ollut myynnissä - ainakaan Suomessa. Minkähän vuoksi? Olikohan se vaan joku rajoitettu erä tai sit jos ne ei vaan käyneet kaupaksi. Tiedä häntä. :)

Olin Lontoossa toukokuussa koulun enkunkurssilla ja me ostettiin noita.  Makuvaihtoehdot olivat aika mielenkiintoisia. Itelle ei sattunut yhtään tollasta pahaa versiota (paitsi toothpaste mut se ei nyt sinänsä ollut paha), mutta ne ketkä niitä sai kyllä syljeskeli niitä pois ja kiroilivat aika mukavasti, joten eivät ne vissiin kauhean hyviä olleet. :-D Yksi poika sai jonkun ihan järkyttävän makusen ku me oltiin metrossa, nii se ei viittinyt sylkeä sitä siihen metron lattialle ja voin sanoa, että se jätkän ilmeet on yksi reissun parhaista muistoista!

Yksi hyvä muisto on myös se, kun olin isäni ja pikkusiskoni kanssa katsomassa Puoliveristä prinssiä leffateatterissa. Mä olin käynyt jo kerran katsomassa sen. Siinä kohdassa kun Harry ja Dumbledore on siellä luolassa ja se käsi tarraa Harryn käteen, mun sisko säikähti ihan älyttömästi, se siis ihan kunnolla säpsähti. Yritin sitten hillitä hullua naurukohtausta siinä...
ava © Dani

maigaro

  • ***
  • Viestejä: 390
  • ava by raitakarkki
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #146 : 27.02.2013 09:57:24 »
Muistan kun olin ala-asteella ja ekat Potter kirjat oli jo tullu ja jotkut mun luokkakavereista leikkivät aina välitunnilla Potter-leikkejä ja mä en tajunnu siitä mitään :D
Sitten mun paras kaverikin alkoi lukemaan Pottereita ja suositteli niitä mullekin. Kerran kun olin tän kaverin luona niin luin sielä ekan kappaleen VK:sta ja pian tän jälkeen lainasin ekan kirjan kirjastosta. Vois sanoa että tän kaverin ansiosta löysin Potterit. En tiedä olisinko ominpäin niitä alkanut lukemaan.
Minä ja mun kaverikin alettiin kans leikkimään Potter-leikkejä ja kivaa oli. Me keksittiin aina kaikkia taikajuomia ja keiteltiin niitä pihalla vanhassa kattilassa. Voi niitä aikoja.
Ja sitten kun tuli ekat elokuvat niin katoin ne kaverin kans ja lainasinkin ne sitten häneltä.

Black Lotus

  • ***
  • Viestejä: 71
  • Hufflepuff all the way.
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #147 : 14.05.2013 21:04:44 »
Voi ei näit on aivan liikaa mullakin :'D

Muisteltiin itseasiassa viime viikollaGotitontun kanssa kaikkia vanhoja aikoja ja naurettiin ihan kipeänä. Yks miitti, joka pidettiin joskus vuonna 2005 tai 2006 itiksessä oli ehkä muistuvimpia. Parhaint oli, että porukka oli onnistunut jakautuu pariin osaan niin toinen puoli porukasta oli mennyt info pisteeseen sanoo et joo meil on tämmönen miitti jossa osa porukasta on tampereelt ja muualt suomesta eikä ne osaa liikkuu tääl nii pitäis kuuluuttaa et tulee tänne. No eiköhän se info täti kuuluttanut sit "finniläiset, finniläiset teitä odotetaan info pisteen luona" :''D

Myös finin goblet of fire leffa näytös oli paras ku kaikki nauro ihan kipeen siel vähänki kaksimielisissä kohtauksissa ja sit osa porukast oli jälkeenpäin traumatisoituneita sekä närkästyneit siitä. :D Hämmentävää oli myös se, että mulle muistaakseni joku tyylillä "ootsä se bläkkis? Sulla on yli xmäärä viestei finis! Mä fanitan sua!" oli vähä semmonen wtf olo :'D

Mut yks fici mitä en ikin unoha on semmonen lyhyt raapale, joka oli täynnä kirjoitusvirheitä ja, jossa "drago hyppäsi alas luihutornista" :'D

Muistan myös ne kaikki miljoonat miitit tennarin kakkoskerroksessa, jossa me nimettiin parin ihmisen kanssa siinä lasiovien vieressä oleva nurkkaus homonurkaksi :'D

Potter kirjoista taas muistuvimpia on esim. CAPSLOCK Harry, joka ei esiintynyt leffoissa, josta olen erittäin närkästynyt vieläkin! :(
"Rakkaus on sitä, että on 60 vuotta naimisissa, eikä oksenna kertaakaan."

NeverThought

  • ***
  • Viestejä: 17
  • Siepin orja
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #148 : 15.05.2013 07:51:01 »

Parhaan ystäväni äiti laittoi meidät lupaamaan, ettemme koskaan lukisi Pottereita. Äiti oli siis äärimmäisen uskovainen ja näissä kirjoissa oli paljon pahan siementä tms. Aika kauan mulla meninin, etten katsettani kääntänyt Pottereihin päin. Lopulta salaa(kaikilta, ettei vaan kaverin äiti kuulisi) lainasin ekan kirjan kirjastosta. Pidin lukemastani ja pahaksi onnekseni sen vaikutteet siirtyi ilmeisesti aika suoraan äidinkielen aineeseeni. Yksi luokkailaisemme kommentoi, että se oli ihan kuin Potterista, kielsin tietenkin lukeneeni koskaan edes Potteria, mutta siihen tökähti oma uskallukseni lukea enempää. Tosin aika nopeaan toivuin ja luin sarjaa eteenpäin ^^

Lopulta luin Pottereita ihan avoimesti ja lainasin Feeniksin killan kaverilta hänen luettuaan sen ensin. Olin aivan totaalisen myyty kyseiselle kirjalle, imin sitä kuin paraskin pesusieni. Lopulta pyysin tätä ensinnä mainitsemaani ystävää käymään ostamassa sen itselleni kesken koulupäivän. En enää muista muksen voinut koulun jälkeen käydä itse ostamassa kun kuitenkin yläasteelta oli kirjakaupalle maks. puoli kilometriä ja pyörällä kävin koulua.

Feeniksin kilta on edelleen ainoa suomenkielinen Potter jonka omistan. Kun sain sen omakseni ja luin uudempaa kertaa minä jumituin täysin Siriuksen kuolemaan. Luin yhden kokonaisen viikonlopun noin sataa sivua Siriuksen kuoleman kohdalta ja sen jälkeen kun Harry ja Dumbledore palasivat Tylypahkaan. Linnottauduin huoneeseeni, luin tuota pätkää itkien ja veljeni kiroamisista huolimatta minulla soi stereoista Apulannan Tuhka ja veri yhden biisin repeatillä. Koko viikonlopun perjantaista myöhäiseen sunnuntaihin. En vain kyennyt vaihtamaan kappaletta, lopettamaan lukemista.
Minä - Hilloriippuvainen, Siepin lumoissa. Kumpikin täysin hallitsemattomissa.

thefiach

  • *
  • Viestejä: 1
    • Amundalan taikakoulu
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #149 : 27.06.2013 08:57:25 »
Minua harmittaa, että menin katsomaan VK:n elokuvana ensin.. Ihan tolkuttomasti! olin silloin ehkä 7vee, tai 8, ja ei minua hirveesti kiinnostanutkaan edes koko juttu, isosiskon piti vaan ottaa minut mukaan elokuviin kun se oli menossa katsomaan..*haha* No, kävi niin, että minähän innostuin enemmän kuin sisko Pottereista! Ja minä raukka en edes tiennyt sen olevan jatkosarja, luulin, että se loppui siihen VK:hon, kunnes sisko yksi päivä oli lainannut kirjastosta minulle Azkabanin vangin.. :D Olin ihan ihmeissäni siitä, että niitä on enemmänkin. Se olikin sitten ensimmäinen kirja minkä luin. Olisi ollut kiva lukea kirjat ennen elokuvia, ja järjestyksessä mennä.. :D

Olin koko lapsuuden ajan sitten ihan järjettömän suuri fani, en voinut kuvitellakaan Potteria parempaa. Leikin lapsena aina noitaa, ja melkein "pakotin" pari muuta potterfani kaveriani leikkimään kanssani tylypahkaa :D Kirjottelin itse tylypahkan oppikirjoja, tulostin, ja laitoin isän vanhojen kirjojen väliin niitä papereita sinitarralla kiinni (isä ei arvostanut :D). Keräsin kaikkia kasveja ja kuivatin niitä ja pistin purkkeihin, ja niistä sain kivaa rekvisiittaa noitaleikkeihini. Taikasauvan tein äidin todella laadukkaasta maalauspensselistä jonka varsi muistutti taikasauvaa, irroitin sen harjasosan siitä vaan.. Eli vanhemmat eivät hirveästi tykänneet näistä minun päähänpistoistani, mutta minkäs minä pikkuisena tajusin :D

Sitten löysinkin virtuaalitylypahkat! Aloitin niiden harrastamisen 10 vuotta sitten, omani perustin melkein vuosi sen jälkeen (aika kauhea se oli), ja kun opin lisää, tein hienomman ja siitä tuli todella suosittu! Ja hieno se oikeasti olikin, pääsi seikkailemaan linnassa ja paljon työtä olin tehnyt sen eteen, gosh ihan ikävä tuli. (ja nyt sitten olen rakentamassa sitä samaa uudelleen nostalgiapäissäni :D)

Ja ficeistä sen verran, että joskus aika lapsena eksyin ficcien maailmaan, itse en kirjoittanut, mutta tykkäsin lukea. Joskus kuitenkin vahingossa menin lukemaan todella pervon Harry/Draco ficin, ja maailmani järkyttyi koska olin ihan lapsi vasta :D Enkä edes muista oliko se nyt NIIIN raju, mutta sen ikäsenä se ainakin tuntui siltä :D samanikäinen kaveri sen mulle kyllä esitteli ja se oli ihan innoissaan, minä olin järkyttynyt :D nyt pystyn onneks lukemaan melkein mitä vaan, vaikka nämä "pornoficit" ei kyllä vieläkään sytytä niin paljon :D

Lily02

  • Vieras
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #150 : 31.07.2013 22:47:43 »
Mulla on tässä muistoja:

- Olin pikkuserkkujeni luona yötä ja heidän äitinsä oli lukenut Potterit. Seuraavana päivänä, kun minun piti lähteä, niin pyysin, että saisin ensimmäisen kirjan lainaan. Aloin sitten lukea sitä heti, kun sain se käsiini, ja koska heidän luonaan on kaksi koiraa ja kaksi kissaa, niin kaikki eläimet tulivat viereeni nukkumaan. Siellä minä sitten eläinten keskellä luin Viisasten kiveä. :)

-Muistan, kun luin Salaisuuksien kammiosta kohtaa, jossa Harry pelastaa Ginnyn. Leikin silloin, että kirja on Tylypahkan historiikki.

-Azkabanin vankia lukiessani muistan, kuinka koko ajan näytin kirjalle keskaria, koska olin vihainen Siriukselle. Luulin silloin, että Sirius oli pettänyt Potterit.

-Lainasin LP:n kirjastosta, ja kun tulin kotiin, niin aloin syödä kaupan tekemää hampurilaista.

-Sain Feeniksin killan myös pikkuserkkujeni äidiltä ja kun olin palaamassa kotiin, niin kaikki vastaan tulijat katsoivat, että onpas paksu kirja.

-PV:n lainasin kirjastosta ja kirja oli todella huono kuntoinen, joten siitä lähti kannet irti. Teippasin ne sitten takaisin.

- KV:n  kohdassa,  jossa Bellatrix murhaa Dobyn, raaputin Bellatrixsin nimen pois koko kirjasta. :D

Isilwen

  • ***
  • Viestejä: 495
  • Wildfire
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #151 : 01.08.2013 16:00:24 »
Huh, tähän voisi kirjoittaa romaanin. Fini-muistot erikseen, niitä on muisteltu tuolla vanhojen finiläisten topikissa jo ihan tarpeeksi.

Luin Viisasten kiven, Salaisuuksien kammion ja Azkabanin vangin 13 vuotta sitten, kun olin 12. Silloin ilmestyi myös Liekehtivä pikari. Jäin monien muiden tavoin heti koukkuun ja kasvoin yhtä matkaa Harryn kanssa aikuiseksi. Feeniksin kilta ilmestyi kun olin täyttämässä 15. Minulla on vieläkin ihan tolkuttomasti HP-krääsää tallella aina lakanoista tarrakirjoihin. Elin siinä maailmassa todella vahvasti, olin melko yksinäinen lapsi ja teini joten pako kirjoihin ja ficcimaailmaan oli pakoa todellisuudesta. Finistä löysin elämäni parhaimmat ystävät ja vietin hulvattomia vuosia irkissä, chatissa ja foorumilla, kaikki inside-läpät, miitit ja spekuloinnit sarjan päätöskirjasta. Voi niitä aikoja, kun viimeinen kirja ei ollut vielä ilmestynyt.

Hienoin Potter-kokemukseni oli jonotus Lontoossa seitsemännen kirjan ilmestyessä heinäkuussa 2008. Mahtava Suomi-porukka, mahtava tunnelma, hieno päätös monen vuoden odotukselle. En ikinä kylllä tule unohtamaan sitä iltaa.

Ilman Harrya en olisi tämä ihminen. Harryn maailma opetti ja pelasti paljon, toi ystäviä, viisautta ja muistoja.

Black Lotus, mäkin muistan ton Itis-miitin ja sen kuulutuksen :D
Jotka tulevat suorinta tietä, saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on,
että eksymättä
et löydä perille


~ Tommy Tabermann

https://harrydracorecs.wordpress.com/

Lakunamu

  • *
  • Viestejä: 1
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #152 : 28.10.2013 00:53:03 »
-Olin noin 10-vuotias ja katsonut pari ekaa elokuvaa mutten suostunut lukemaan kirjoja mistään hinnasta. Tykkäsin kuitenkin elokuvista. Aikansa sai isosisko maanitella lukemaan VK:ta ja hän kerran antoi sitten kirjan käteen ja sanoi että käy vessassa ja ensimmäinen sivu oli parasta olla luettuna kun tulee takaisin. No, tuijotin sitten tuskaisesti ekaa sivua ja ihan kysymisen ilosta kysyin tädiltäni, joka siinä sattui olemaan, että mitä tuossa lukee ja hän vastasi "poika joka elää". Sitten luin itse eteenpäin ja alun kuvailut Vernon Dursleystä tuntuivat hyvin puuromaiselta ja etenin vastentahtoisesti. Taisin jättää ekan luvun jälkeen kesken joksikin aikaa mutta toisella kerralla jäin koukkuun.

-Siinä samoihin aikoihin kaksoissiskoni kanssa olin ilmeisesti VK ja SK- elokuvien innoittamana töhertänyt sellaiset erimuotoiset puupalikat esittämään Tylypahkan hahmoja. Palikoille oli siis tehty lyijykynällä kasvot ja tunnistettavat piirteet (Harrylla arpi, lasit, Ronilla pisamat jne.) Osa on jopa väritetty. Kaikki lyhyet lieriöt olivat oppilaita ja pitemmät lieriöt opettajia, kuten Dumbledore. Neliön muotoiset ja leveät palikat olivat Grabbe ja Goyle :D Palikat ovat itseasiassa nyt siskonpojan käytössä, HP hahmot edelleen näkyvinä, ei niitä ole raaskinut kumittaa pois. Nauran niille edelleen, kaikille piirrretty sama pirteä hymysuu. :)


Eririn

  • captain of skyrissian
  • ***
  • Viestejä: 943
  • Jedi like my father before me
    • kiliel is a lesbian ship
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #153 : 28.10.2013 12:50:29 »
Itse muistan kun viidennellä luokalla teimme kavereiden kanssa välitunneilla Potter-näytelmiä ja sitten esitimme ne muulle luokalle niinä päivinä, kun sai esittää. Niistä tuli aika huumoripitoisia juttuja. Me esitettiin esimerkiksi Voldemortin paluu (mä esitin Lucius Malfoyta sekä Harryn vanhempia, Cedriciä jne.) sekä Potterien kuolema (esitin Jamesia). Pottereiden kuolema oli siinä mielessä hauska juttu, kun me tehtiin niin, että James menisi kohtaamaan Volden ilman taikasauvaa, eikä me vielä silloin tiedetty, kun ei ollut seiska vielä ilmestynyt, että James oikeastikin menee kohtaamaan Volden ilman sitä. Hyvä me^^

Lisäksi me väsättiin samojen kavereiden kanssa Päivän Profeettaa ja etenkin parhaimman kaverini kanssa leikimme Potter-legoilla. Kaikista parasta oli, kun otettiin sisko mukaan ja imitoitiin legojen avulla Mysterious Ticking Noise xD

caldera

  • ***
  • Viestejä: 15
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #154 : 30.10.2013 13:36:12 »
Ihania muistoja :'') Ihana lukea.

Mulle Pottereihin liittyy TODELLA paljon muistoja ja kuten joku aiemmin sanoikin, niistä voisi vaikka kirjan kirjottaa. Ne tosiaan löytyvät kirjahyllystä (kuten kaikila meistä) ja olen lukenut ne aika julmetun monta kertaa. Välillä luen uudesta näkökulmasta, välillä keskityn erilaisiin asioihin jne.

Mutta huippua on, että voin sanoa lukeneeni kaikki seitsemän Harry Potteria pikkuveljelleni ääneen. Muistan vielä miten ehdotin, että luettaisiin kirjasarja ja veli oli ihan että "eeeikä ei kiinnosta oon nähny leffat pläääh". No, menin keittiön ruokapöydän ääreen ja aloin lukemaan ääneen. Veli tuli sanomaa et "lälälää en kuuntele", ja höpötteli siinä jotakin itsekseen jonkin aikaa. Mutta kun olin saanut luettua ekan luvun, veli oli ihan että "JATKA JATKA!"
Potterit oli siis mukana kaikilla automatkoilla, taskulampon valossa luettiin iltaisin salaa, saunassa luettiin lämmitellessä, ulkomaan lentomatkoilla... Kaikkialla. Välillä porukoilla meni hermo ja saatiin huutia, kun kokoajan piti olla lukemassa. Mutta tää lähensi meitä tosi paljon ja sen jälkeen ollaan luettu Surkeiden Sattumusten Sarja ja Kolmea etsivää ja muutama yksittäinen fantasiakirja.

Pric

  • ***
  • Viestejä: 50
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #155 : 22.11.2013 20:57:35 »
Vooi, ihania muistoja ihmisillä :')

Mullakin on tosi paljon hyviä ja huonojakin muistoja Pottereista. Innostuin koko sarjasta oikeastaan vasta vuonna 2011, ja oon edelleen ikuisesti katkera siitä että vaikka mä luin pienenä, ehkä 7-vuotiaana VK:n, en ikinä lukenu seuraavaa osaa :'((. Oon katkera, koska multa meni ohi kaikki kirjojen odotukset, kaikki leffojen odotukset ja kaikki, että olisin oikeesti saanu kasvaa Harryn kanssa. Alkaa aina itkettää, kun ajattelen että miten paljon parempi ja maagisempi mun lapsuus olis voinut olla.

En muista kovin tarkalleen, että olisin lukenu niitä kirjoja ekaa kertaa- parhaiten mieleen on jääny kolme viimeisintä. Muistan kuitenkin AV:sta sen, että olin silloin yksin siskon kanssa kotona viikon, kun vanhemmat oli lomalla Kyproksella. Silloin olin kirjastosta hakenut AV:n ja sen kai sitten luin siinä yhtenä iltana.

Muistan kans ku pelkäsin kauheesti siinä kohdassa, missä Harry ja Voldemort on siellä hautausmaalla.  Muita muistoja LP:stä on, kun olin saanut 9 luokan syksyllä bilsan kokeesta 10, niin pyysin äitiä ostamaan mulle sen kirjan palkinnoksi. Sitten kun oltiin se ostettu, mentiin subwayhyn syömään ja en meinannut malttaa oottamaan, että pääsisin lukemaan sen uudestaan. Kotona sitten luin sitä keittiön pöydän ääressä ja söin turkinpippureita. Vieläkin tulee suuhun se maku, kun ajattelenkin huispausmaailmanmestaruuskisoja.

Olin mökillä, ja kirjastosta lainasin sitten FK:n, ja nopea lukija kun oon, vielä samana iltana menin mökin alakertaan ja sanoin äitille, että luin sen. Kun luin, että Sirius, joka on vieläkin yks mun lempihahmoista, kuoli, en muista itkinkö, mutta tuntui, että menin ihan turraksi.   Sitten seuraavana päivänä kävin lainaamassa PP:n, ja luin senkin alle päivässä. Olin kumminkin kai nähnyt PP:n leffan jo, että tiesin että Dumbledore kuolee, mutta olihan se silti tietysti shokki :'(.

Sitten kun luin KV:ta ekaa kertaa, oli kesäloman toiseksi viimenen viikko meneillään. Luin siihen asti, kunnes se ensimmäinen hyökkäys on ohi, ja Hedwig kuoli. Järkytyin siitä niin, että lopetin lukemisen ehkä viikoksi ja melkeen suostuttelin itteni siihen, että en lukisi koko kirjaa loppuun ja en tietäisi, miten sarja loppuu ja ketkä kaikki kuolisivat. Kuitenkin, lähdettiin Pohjois-Karjalaan useemman päivän reissulle, ja otin sitten jostain syystä KV:n mukaan. Siellä sitten yhtenä iltana, nukuttiin siskon kanssa vierekkäin, aloin vaan lukea sitä ja itkin vaan koko ajan. Sen kirjan sivut oli ihan kyynelissä. En muista, luinko koko kirjan loppuun siellä, mutta muistan ainakin ,että kerran, kun olin just saanu luettua sen loppuun, olin kotona ja mummi ja pappa oli just tulleet kylään, menin vaan keittiöön kahville heidän kanssaan, ja tunsin oloni niin tyhjäksi. Mulla on vahva mielikuva, että tää olis ollut eka kerta, kun luin sen kirjan loppuun.

Sitten vielä se, kun aloin ostaa kirjoja omaksi. Se oli ysiluokan syksy, ja mulla ei ollu oikeestaan rahaa, josta johtuu se, että kolme ekaa on pokkareita ja loput on kovakantisia. Kolme ekaa kirjaa ostin jonkun ehkä parin kuukauden sisällä, ennen isoskoulutusta kävin siinä kirkon läheisessä kirjakaupassa, ja kerran kun olin ostanut, kävelin sellasta liuskaa alas ja kaaduin siihen pepulleni :D. Sitten pyysin kolme viimeistä kirjaa synttärilahjaks, ja sitten sain ne ja innoissani vaan synttäreiden aamuna avasin lahjan ja siellähän ne oli <3. Mun synttäreiden ja joulun välillä on 5 päivää, ja jouluun mennessä olinkin jo lukenu ne kaikki kolme.

Tääkin viesti on jo kauheen pitkä, pitää lähteä koiran kanssa iltalenkille. Voi, tulee kauheen nostalginen mieli kun muistelee mun alkutaivalta pottereiden maailmassa.. no, yli kaksi vuotta oon jo ihan koukussa ollut, ja tuntuu, että mikään ei mua täältä pois saa.
If you play your cards right
you can change the world

Violetu

  • Rohkupuusku
  • ***
  • Viestejä: 2 841
  • End of the line
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #156 : 31.01.2014 15:19:35 »
Ah, teidän muistoja on aina kiva tulla lukemaan, tulee niin nostalgiafiilis ja muistaa sen tunteen, kun about kaikki fanitus pyöri vielä potterien ympärillä... oih.

Itse aloitin tosiaan Potterien lukemisen Azkabanin vangista joskus 10-vuotiaana, ja sitten saman vuoden jouluna (olin täyttänyt välissä 11), minä sain Viisasten kiven lahjaksi ja sisko sai Salaisuuksien kammion, vaikka oltiin toivottu niitä toisinpäin. Oltiin etukäteen jo sovittu, että hän saa lukea VK:n ensin ja minä luen SK:n, mutta siinä vaiheessa jouluaattona, kun minulla oli jo kirja kädessä, tulin katumapäälle ja linnoittauduin mummolan vihreälle sohvalle ja aloin lukea VK:ta. Sisko oli hirveän vihainen  :D

Giselille tuputin sitten Viisasten kiven lainaan leirikoulureissulla kutosen syksyllä, ja koko kutosluokka olikin sitten aika pitkälti täynnä lappusia, joita toisillemme luokassa läheteltiin pottereihin liittyen. Oltiin mm. ihan varmoja, että Harry ja Hermione menevät naimisiin (tässä vaiheessa taisi olla molemmilla luettuina kirjat 1-4).

Lisäksi yksi ehdoton potter-hitti oli korteista ennustaminen. Siinä vaiheessa oltiin kai päästy jo sen verran ficcien makuun, että alettiin parittaa myös poikahahmoja keskenään, H/D oli luonnollisesti tosi kova juttu.
Kerran leirillä ennustettiin keskellä yötä, ja sen ennustuksen mukaan Harry ja Draco harrastivat seksiä jotain tyyliin 42(?) kertaa kuussa, ja se oli niin hillitöntä, että naurukohtaus ei meinannut millään loppua ennen kun päädyin hengittelemään jaffapulloon. 
Samaisilla leireillä tuli myös imitoitua potterhahmoja ekasta leffasta, mm. Voro oli yksi suosikkikohteeni kasvonilmeineen kaikkineen xD
Vie minut kanssasi yöhön ja
seikkailuun.

Pohjantähti

  • ***
  • Viestejä: 110
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #157 : 31.01.2014 20:11:01 »
Joskus ensimmäisellä luokalla vihasin Pottereita. Tuntui, että kaikki olivat hullaantuneita elokuvaan josta minä en ollut pitänyt. Joskus toisella tai kolmannella luokalla viimein valkeni, että kirjoihinhan ne pohjautuvat ja tietenkin siinä lukemiseen hurahtanut tyttö meni katsomaan koulun naurettavan pieneen kirjastoon. Ja siellähän niitä oli. Ensin en edes olisi halunnut lukea niitä, en edes muista mikä silloin pääni käänsi.

Potterit olivat omalla kohdalla se ala-asteen pelastus. Itse kun olin kiusattu, eikä kavereita juuri ollut, ainoat lämpimät muistot taitavat olla nimenomaan niitä hetkiä, kun sain koululla istua Potter kädessä ja kerätä outoja katseita kun varsin nuorena jo luin Feeniksin killan kaltaista tiiliskiveä (tai siltä se muiden mielestä tuntui).

LittleDreamer

  • Keijunoita
  • ***
  • Viestejä: 24
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #158 : 25.03.2014 23:06:19 »
Pakko kompata, teillä on immeiset aivan ihastuttavia muistoja Pottermaailmasta! Tässä melkein jo liikuttuu kaiken nostalgian vallassa. :'3

Potterista on niin paljon muistoja, että täytyy varoa tämän paisumasta romaanin mittoihin. Tai noh, väliäkös tuolla, vaikka paisuisikin?
Olin aivan kummissani joskus eskarissa, kun kaikki alkoivat yhtäkkiä puhua innoissaan salaperäisestä Harry Potterissa ja kävivät ostamassa ensimmäisiä kirjoja. Pian näinkin jo ensimmäisen leffan, jonka jälkeen olin aivan rakastunut koko maailmaan ja etenkin päähenkilöön itseen. Muistan silloisten ystävieni kanssa leikkiessäni hahmoni sanoneen ihastuneensa Potteriin ja olleen lähes pyörtymisen partaalla. Voih! :'D Voldua pelkäsin aivan älyttömästi, ne välähdykset leffassa olivat silloin ehkä hyytävintä ikinä (Mörön ohella tietysti).

En muista ollenkaan, milloin aloitin kirjojen lukemisen. Tein sen kuitenkin loogisessa järjestyksessä Viisasten Kivestä alkaen. Äidillä kuitenkin oli kaikki siihen asti ilmestyneet hyllyssä, sehän miulle alussa koko kirjaa eniten hypettikin! 
Kakkosluokalla myö leikittiin lähes joka iltapäivä ystäväni kanssa kaksintaisteluita, mie olin Malfoy ja ystäväni muistaaakseni Severus. Se oli melkoisen hulvatonta, etenkin kun keksittiin välillä joitakin ihan pöhköjä taikoja väliin. Muutenkin kaikki hypettivät kakkosleffaa siinä kohtaa aivan julmetusti, juuri sitä yhtä Voron vuorosanaa matkittiin jatkuvasti ja käärmeskieltä opeteltiin.

Sirius oli kaksintaisteluystäväni kanssa meidän yhteinen lempihahmo ja kaikessa johon vain pystyin millään liittämään jotakin Siriukseen liittyvää, niin myös tehtiin. Lempiväri oli tietysti musta, "koska Sirius Bläkki!" Samainen henkilö piirsi minnuulle muuten Feeniksin Kilta- elokuvan ilmestyessä mahtavan sarjakuvan, jossa Harry suuttui koko maailmalle taikaministeriön sössiessä kaiken. Täten oli mentävä kolmeen luudanvarteen juomaan tuoppi ja tulla universumin vahvimmaksi velhoksi.

Naapurini kanssa myö puolestaan leikittiin jatkuvasti Tylypahkaa, miun huone oli muistaakseni Rohkelikkojen oleskeluhuone. Meillä oli siististi muotoillut kepit toimittamassa taikasauvan virkaa ja koulupuvut. Käytiin katsomassa samaisen henkilön kanssa Liekehtivä Pikari elokuvissa silloin kun se tuli. Miun oli pakko peittää silmäni siinä kohtaa, kun Matohäntä leikkasi kätensä pois. Reaktio oli seuralaisteni mielestä hieman hassu jostakin syystä.

Päädyin ficcien maailmaan vasta 2009, jolloin koko Potter-fanitukseni oli muutenkin paisunut armottomiin lukemiin. H/D oli luonnollisesti ensimmäinen todellinen fanityttöilyn kohde paritusten suhteen. Muistan kun myö kuunneltiin Whomping Willowsin In Which Draco and Harry Secretly Want To Make Outia niin, että yläasteen käytävät vaan raikuivat. :'D (Oli pakko laittaa soimaan, en oikeasti kestä näitä muistoja!) Sinä syksynä miulla oli hurja urakka tupakaulahuivien kutomisessa. Yhtenä iltana järven rannalla ystäväni selosti kaikki Potterit (kirjat nimenomaan) viiten minuuttiin. Muistan nauraneeni vatsaani kipeäksi. 
Aloitin miittailun vuotiksen puolessa 2010 ja sitä kautta saanut entistä enemmän Potterille omistautuneita ystäviä. Heidän kanssaan olen saanut kokea mitä mahtavimpia hetkiä. <3

Etenkin viimeisten kirjojen lukeminen oli melkoista päänhajotusta, juuri niiden surullisten lopetusten takia. Juuri Kuoleman Varjelukset taisi olla sellainen, johon en pystynyt koskemaan moneen kuukauteen ennen seuraavaa lukukertaa. Muistan itkeneeni lopussa enemmän, kuin minkään kirjan vuoksi siihen asti. Se oli sydäntä riipivää, yhtälailla Siriuksen ja Dumledoren kuolemien ohella.

Muistatteko muuten sen pleikkari ykköselle olleen Salaisuuksien kammio-pelin? Sitä tuli manattua ahkerasti, plus se suomidubit olivat ehkä karmeinta ikinä. Niistä tulee heitettyä läppää tänäkin päivänä.



« Viimeksi muokattu: 26.03.2014 14:53:37 kirjoittanut LittleDreamer »

Nelea

  • ***
  • Viestejä: 366
Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
« Vastaus #159 : 14.04.2014 02:01:35 »
Ihania muistoja teillä <3 Potterit varmaan tuo ihmisiä yhteen vielä 20 vuodenkin päästä.

Taisin olla toisella luokalla kun ylipäätään kuulin kirjoista, leikittiin kavereiden kanssa juurikin tylypahkaa ja minä onneton jouduin Oravea leikkimään, kirjoja lukemattomana. Tästä sisuuntuneena luin neljä ensimmäistä kirjaa. Ja koukkuun jäin :D

Kolme ensimmäistä elokuvaa kävin katsomassa saman illan aikana, ensimmäisen äidin kanssa ja kaksi seuraavaa isän kanssa. Finnkino kun esitti tuolloin kaikki siihen asti tulleet elokuvat ja uusimman julkaisujärjestyksessä. Oli siinä pikkutytölle istumista, taisi 6 tuntia tuohon maratoniin mennä. Eikä voinut muuta kuin nostaa hattua porukoille että jaksoivat katsoa sen kanssani, tosin isänikin muistaakseni kehui Azkabanin vankia. Mikä parasta, viimeinen elokuva loppui joskus klo 23, joka oli todella myöhään minulle tuolloin. Olin vielä sellaisessa elokuvahuumassa, että taisinpa nähdä taivaan pilvissä Salaisuuksien kammion käärmeenkin ;D

Mutta paras muistoni oli kun haettiin viimeinen kirja keskiyöllä kirjakaupasta. Olin saanut isän puhuttua kyyditsemään minua ja ystävääni keskustaan, tosin sillä lupauksella, ettei kirjaa lueta samana yönä. Voi sitä jonotuksen odotusta ja jännitystä, siinä paljon vanhempien fanien keskellä. Ja viimein kun sen kirjan sai käteensä ja se tuoksu  :-*. Mahdollisimman paljon siitä kirjasta koitin lukea jo autossa, mutta sekin ilo loppu kotitalolle. Seuraavana päivä taisi koulussa mennä ihan nilkoille, kun vain odotti että pääsisi kotiin lukemaan.
Damn it feels good to be a Lannister.

//puoliprolle kiitos avasta!