Luota muhun, kyllä sä pysyt pystyssä [K-11] (slash, draama, fluff) ILMOITUSASIAA 21.4.2012!

[Snouk]

Okei, mun on pakko tulla kommentoimaan, vaikka tää onkin tavallaan aika "vanha". (Tiedetään, pari kuukautta viimeisestä kommentista, ja mä olen kommannut jotain parin vuodenkin takaisii, että niin.) Ensinnäkin tsot, tsot kettusade, kun et tästä ole mulle mitään kertonut! Vaikka puhe olikin Freffuista, niin olisihan tämmösestä taideteoksesta pitänyt jotain mainita. Häpeä, mutta älä todellakaan häpeä, koska tää oli ihan ältsiguud.

Oon aina (siis kaikissa ficeissä, jotka sulta oon lukenu) tykänny kirjoitustyylistäs. Se ei ole mitenkään räikeän erottuva, mutta sä osaat samaan aikaan kuvailla hyvin, kirjoittaa selkeästi ja oikein, sekä viedä tarinaa eteenpäin, eikä mielenkiinto lopahda missään vaiheessa. Joissakin jutuissa ruvetaan jaarittelemaan liikaa, jolloin tahtoisi vain saada jotain toimintaa. Sulla tää menee vähän niin kuin jaarittelua, actionia, jaarittelua, actionia, eikä jaarittelua, jaarittelua, jaarittelua, vähän actionia. Ymmärsitkö? 

Ja nää hahmot! Aaaws. Mä en oikeastaan edes löytänyt hahmoja, joista en tykänny, paitsi ehkä Pete. Sami oli niin huomaamaton, ettei siitä oikein jaksanu välittää, eikä Eliaskaan, ihme kyllä, ollut mitenkään hirveä, vaikka se olikin tarinassa ärsyttävä.

Mä en nyt muista, mikä osa se oli, mistä löysin virheitä. Ei kun joo! Se oli se sivu, mistä löyty se luku, jossa Tatu vei Santun niille kahville. Niin sillä sivulla niistä luvuista mä löysin kolme 'kutsua'-sanaa, joista puuttui ässä. Yhdessä luki ainakin kuttua, ja joku muistutti lähemmäs kutemista, kuin kutsumista. xD

En mä osaa sanoa muuta.  Tack.

[foxrain]

Snouk: Siis totta kai vanhoihinkin teksteihin saa ja pitää kommata <3 Kiitos miljoonasti Hihih, kyselit Frerruja, Frerruja sait. Originaaleista ei ollut mitään puhetta Vai että on Satutanteri jo ihan taidettakin Mut kivakiva jos tykkäilit^^

Mä oon aika hyvä jaarittelemaan, joskus pitää aina stopata itseään, mutta joskus taas tekisi mieli kirjottaa pelkkää toimintaa, eikä sekään ole hyvä Eli loistavaa jos olen löytänyt sen kultaisen keskitien, buddhalaiset olisivat ylpeitä minusta Ymmärsin hyvin mitä meinaat.^^

Eiih, sinäkään et pitänyt Petestä Kukaan ei pidä siitä. Sen sijaan Eltsu the tarinan wnb-pahis sai paljonkin sympatiaa puolelleen. Nyyh ;__;

Se kuttua-muoto on siellä tarkotuksella, oon kirjottanu noi repliikit oman puhekieleni mukaan suunnilleen Mut tästä on tulossa paranneltu versio jossahin vaiheessa jahka saan sen kunnolla korjailtua, voisin siihen vähän muokata noita repliikkejä. Yritin saada ne mahdollisimman luonnollisiksi mukailemalla omaa puhetapaani vaikka se vähän omituinen onkin Kuteminen, eikös se kuitenkin sopisi näille kahdelle oikein hyvin?

Kiitos paljon kommentista<3

[Lexie]

Hei mä lukiin tän yhteen putkeen ja sain hirveitä kohtauksia. Välillä virnuilin ihan awwissa ja välillä olin ihan möks ja yms - kaikenlaisia kiinnostavia mielentiloja tuli käytyä läpi. Voi vitsit, tää tarina oli aivan ihana jajaja wii. Min tahtoisi jatkoa. Onkohan sitä?

Joo moido en osaa kommentoida mu enivei tykkäsin kaammeesti.

- kk

[foxrain]

kyynelkanava: Kiva että tarina herätti tunteita Jatkoa on kyllä tulossa mutta vielä ei ole julkaisussa (saati edes kirjoitettuna). Mutta oon kyllä taas alkanu ajatella sitä ja pohdin tässä, että alkaisinko kirjottaa sitä päällekkäin ton keskeneräisen Frerrun kanssa... Katseleepi nyt^^ Mut kiitos kommentista ^3^

[Reta]

Heipä hei. Luin juuri koko tarinasi läpi yhdeltä istumalta, ja ajattelin laittaa tänne vähän kommettia mitä mieltä olen siitä.

Otsikko herätti minussa eniten huomiota. Mieleeni tuli jonkinlainen tarina jossa toisella´on hiukan huonompi itsetunto ja toisen täytyy kokoajan tukea. Tässä tarinassa ei sitä ainakaan ollut kovinkaan näkyvästi.

Tarina oli melko perinteinen kahden pojan tarina, jossa  aluksi tutustutaan, sitten ihastutaan ja sitten aloitetaan seurustelu, Tällaisissa perinteisissä tarinoissa, joissa juoni on jo valmiiksi selvillä, kiinnittää aina huomiota miten se juoni on kerrottu. Sinä ainakin laitoit tähän suht mielenkiintoiset alkuasetelmat. Oli hienoa laittaa toinen hahmo jo suht julkihomoksi, ettei se ainakaan hidastaisi tarinan tahtia.

Hahmot olivat mielestäni ihan mukavia, paitsi joissain kohdissa aloin oikeasti miettiä hahmojen sukupuolia. Se ensimmäinen mesekeskustelu jossa Santeri selitti kaverilleen asioita, vaikutti pikemminkin siltä että kaksi tyttöä olisi mesettänyt. Mesekeskusteluista kyllä pakko sanoa sitä plussaa että olit vaivautunut jopa laittamaan kellonajan

Se kuinka kaikki tuntuivat suhtautuvan niin hyvin Santerin seksuaaliseen suuntautumiseen, vaikuttaa melko idealliselta muttei kuitenkaan kauheasti realistiselta. Odotan että toisessa osassa Santerin isällä tuklee olemaan sulattelemisvaikeuksia. Se, ettei Tatu uskaltanut kertoa kenellekään, oli melko hyvä juonenkulku.

vaikka tarinan luokittelussa lukeekin fluff, olisin kuitenin odottanut hiukan enemmän pohtimista enkä kovinkaan pelkkää toimintaa. Jos ajattelee, että hahmoilla oli kyseessä ensimmäiset seurustelukokemukset saman sukupuolen kanssa, olisin odottanut jotain ajatuksia siitä. Jos minun npitäisi alkaa nyt seurustelemaan saman sukupuolen kanssa, ja vaikka kuinka olisinkin ihastunut, niin saattaisin ehkä miettiä että hei, tuo tuossaon tyttö ja minäkin olen tyttö. Näillä pojilla ei tuntunut olevan minkäänlaista ongelmaa sen kanssa.

pakko kuitenkin kiittää, ettet sortunut siihen mihin niin monet kirjoittajat tekevät: henkilöiden mielettömään ulkonäen ylistämiseen ja jumalalliseksi julistamiseen! Se ainakin minua ottaa päähän, se kuinka hahmoja aina ylistetän. Tarinaan tuli realistisuutta kun hahmot pysyivät ihmisten näköisinä. En kuitenkaan huomannut juuri missään kuvailua Tatun ulkonöästä. Minkä näköinen hän on? Vai onnistuinko täydellisesti ognooraamaan sen?

Minä pidin tässä tarnasta näistä oikein värikkäisä kuvailuista, mistä jo monet muut kommentoijat ovat jättäneetkin jo lukuisia lainauksia, joten minun ei kai niitä tarvitse lainailla.  Pidin myös ihan alusta, jossa kerrottiin eka Tatun puuhista, josta pikku hiljaa siirryttiin Santeriin, joka tarkkaili Tatua.

Huomasitko muuten että kertoja vaihtui kesken kaiken monissa kohtaa? Ensiksi oli kappale Tatun näkökulmasta, ja seuraavassa kappaleessa tarinaa kerrottiinkin Santerin .

Muokkaus:// JEp ja aion lukea toisenkin osan sitten kunhan se ilmestyy, ja kenties kommentoin sinnekin jotain

[foxrain]

Reta: No hei ja kiitos mielettömän rakentavasta palautteesta! *innoissaan*
Tuo otsikko ei ole mitenkään ajatuksella pohdittu (myönnän nolona), olen ylitsepääsemättömän surkea niiden kanssa ja useimmiten keksin ne topicin aloittaessani. Mutta itse ajattelin tuon viittaavan noihin Tatun luottamisvaikeuksiin.^^

Tunnustan kaiken mistä minua on syytetty: teinisläshiä, kliseisiin sortumista. Mutta sepäs tuossa ficin kuvauksessakin taitaa lukea Tää on eka kunnollinen originaali, jonka koskaan kirjoitan, joten tuon realistisuuden kanssa on ihan varmasti niin ja näin. Yritän kiinnittää siihen enemmän huomiota kakkososassa

Hah, mä itsekin mietin tota mesekeskustelua, että aika neitiähän tuo on, mutta voin sanoa että mä ja mun kaveripoika joskus ihan oikeasti puhuttiin tuohon tyyliin, ja hän on vieläpä ihan hetero Että ei se niin tavatonta ole vaikka siltä kyllä varmasti vaikuttaa. Ja totta kai se on eri asia kun kaksi poikaa puhelee keskenään. Mut mä halusin tehdä näistä tän tarinan pojista sellaisia syvällisiä, emotionaalisia ja inhimillisiä, koska mua tätä kirjoittaessa ärsytti ihan helvetisti suomalaisten miesten olutta ja urheilukeskustelua -linja (sorry yleistys), ja halusin tavallaan sitten ottaa siihen kantaa tekemällä näistä kahdesta tällaisia marttakerholaisia

Sinne kakkososaan on suunnitteilla sitä pohdintaa ja pulmia ja kaikenlaista ättäröintiä, että katsotaan joskos sieltä sit saisit enemmän irti Loppujen lopuksihan tää oli aika pinnallinen, vaikka eihän nää oo ollu kun kaks viikkoo yhessä että kuinka syvälliseks se suhde siinä ajassa sit ehtis ees mennä.^^

Itse tarinasta hahmojen ulkonäön ihquttaminen oli helppo jättää pois, koska useimmiten meinaan unohtaa koko ulkonäkökuvauksen :"D Mut auta armias A/N:t ja kommenttivastaukset. :"D Etenkin Tatun kohdalla... Eli Tatua varmaan jonkin verran (EHKÄ) tuli kuvailtua itse tarinassakin, mutta johonkin A/N:ään tms. postasin kuvan, josta Tatun ulkonäön olen lainannut. Kyseinen herrasmies löytyy kun laittaa Google-hakuun SHINee Key. ^^

Heheh, mun kuvailu on aina vähän tollaista, tulee kai enedeshaluatietäämistä :"DD Mutta olen todella otettu että se on uponnut niin moneen ja että tästä tarinasta on pidetty, kaikki kommentit on aina ilahduttaneet suuresti eikä tää ollut millään tavalla poikkeus.

POV:in vaihdokset huomasin kyllä ja ihan tarkoituksella on hypitty. En jaksanut tässä niitä merkata, koska ne kuitenkin olivat aina suht lyhyitä pätkiä Tatusen näkökulmasta tai muuta. Mutta jos sen kerran huomasi että näkökulma vaihtui, niin hyvä on.^^

Kiitos kivasta kommentista, sain tästä paljon huomioitavaa, kunhan JOSKUS alan kirjoittaa sitä kakkosta Toivottavasti jaksat sitten vielä lukea senkin, jos tämä ei ihan hirveän kauheaa teinilässytystä ollut.^^

[Cherina]

Argh! Mun kone on ottanut nyt kaks kertaa peräkkäin pitkän sairasloman ja siinä sitten meni puoli-valmiit kommentit mukana. Sori kauheesti että tää on kestänyt näin kauan.

Hän ei oikeastikaan ollut huolissaan siitä, ettei hänen äitinsä pitäisi Tatusta. Päinvastoin hän pelkäsi tämän olevan liiankin innoissaan poikansa ensimmäisestä poikaystävästä...

Ihan niinkuin äidit tuntuis olevan aina tällasissa tilainteissa vähän yli-innokkaita, ei mulla omaa kokemusta kyllä oo, mutta voin kuvitella...

Ja Tatu on sulonen hermoillessaan. Älä pelkää Tatu, me fanit tuemme sinua! *ritarillisesti*

Oi sitä nuorenparin avio-onnea.

Reps. Kiitos paljonnnn, mä oikeesti rakastan tällasia kohtia XD

Hän tavoitteli mahdollisimman luonnollisenkuuloista äänensävyä, mutta hänen perässään mahdollisimman huomaamattomasti hiippaileva Tatu pilasi tavallisen "toin tässä vain kaverini käymään vain kahvilla emmekä aio harrastaa pian villiä seksiä päidenne yläpuolella" -vaikutelman.

Reps. Okei, tätä menoo mä varmaan quotan tän koko luvun, mutta oli ihan pakko. Voi Tatu parkaa. Tsemppiä Tatu. Mutta kyllä toi huvittavaa on. Miksi me ihmiset olemmekaan niin ilkeitä että nauramme toisten ahdingolle. Nyyh XD

"No moi", Elli-Noora sanoi homotutka villisti piipaten.

Sun pitäis oikeesti kirjottaa kirja, kun sä näitä loistavia kohtia viljelet perä perään.

Kieltämättä Marin ilme oli ihan näkemisen arvoinen, mutta kyllä Santeri olisi saanut pokkansa pidettyä, ellei olisi sattunut vilkaisemaan Tatua.

Tosta tulee yks mun kaveri mieleen, kun joskus sitä vaan ei voi kattoo nauramatta, varsinkin yhellä leirillä kun tyypit oli meikannut sen (poika) tytöks, ja sitte mentiin Minä rakastan sinua -leikkiä. Onneks en joutunu sen viereen. Joo, moi, selitän taas.

Lopulta Elli-Noora oli huomauttanut tyttärelleen, ettei mitään iloisia häitä ja kauniita adoptiolapsia koskaan tulisi, jos Mari kuristaisi veljensä hengiltä.

Hihi. Kauniita adoptiolapsia... (mielikuva Santerista mekossa pitelemässä sylissään pientä vauvaa onnellinen ilme kasvoillaan, ja Tatu sen takana kädet kiedottuna Santun vyötärölle... aika pelottavaa.

"Mä en voi uskoo, ettei kukaan muka oo arvannu sun homoutta. Siis luetsä jotain hevoskirjoja?!"

joo, eihän heppakirjoissa mitään pahaa oo, mutta... nojoo, ei se mitään

Tai ainakin esitti lukevansa, koska todellisuudessa hän oli päässyt vasta kappaleen toisen rivin puoliväliin eikä siltikään muistanut lukemaansa.

Mä alotin vähän ennen joulua lukemaan Sinuhea, ja sain lukee jotkut kohdat sataan kertaan ennen kuin tajusin puoliakaan mitä luin. Ja mulla ei edes ollut Tatua tyynynä häiritsemässä. XD

"Arvaa, meinasko pettää itsehillintä siellä keittiössä, kun yks alko ehdottelemaan kesken anopin kuulustelun"

Niinpä niin, ehdottelu kannattaa sovittaa aina mahdollisimman tukalaan väliin XD

Kun Tatu oli asettunut istumaan hänen vasemmalle puolelleen, vastapäätä istuva Mari tyrskähti. "Mitä helvettiä, Santeri? Onko toi -" "Eiole", Santeri ehti kiistää, ennen kuin Mari sai sanottua sen ärsyttävän sanan. "No on varmasti fritsu!" Sieltä se sitten tuli. "Mitä?!" Elli-Noora kiljaisi ja tempaisi Santerin pään sivulle niin, että Tatu pelkäsi sen venähtävän paikoiltaan. Nähtyään sen illan kuumimman puheenaiheen sekä Mari että Elli-Noora repesivät raikuvaan nauruun. Santeri ja Tatu kumpikin punastuivat syvästi.

Tän ja ton äskesen quotuksen välillä kaikki oli niin... jotain, että mun olisi pitänyt quottaa se kokonaan jos olisin penenkin pätkän ottanut. ööö, saiko tosta mitään selvääkään, oon niin järkevä kommentoija...
Mutta siis, frriiiiittssuuuu. Hähhää. No ei vaineskaan söpöjä ne on.

Santeri tunsi jonkin hiplaavan jalkaansa ja oli jo torumaisillaan aina kerjäävää koiraansa, kun sattui vilkaisemaan pöydän alle ja näki siellä Tatun jalan, joka siveli kevyesti hänen nilkkaansa. Santeri ei edes käsittänyt, miten pojan jalka taipui niin oudosti, mutta potkaisi sitä toruvasti. Liike pysähtyi, mutta jalka ei siirtynyt minnekään. Santeri huokaisi antautuvasti. Ei kai sille mitään voinut, että jätkä oli niin puutteessa, ettei edes ruokapöydässä voinut antaa olla.

Awwww. ^W^

Lisäksi Tatu ei voisi ehkä enää käydä heillä niin usein, ja Tatun luona usein vieraileva Santeri oli jo herättänyt Maria-äidin uteliaisuuden vierailijasta. He olivat sopineet, että Tatu sanoo Santerin olevan vain kaveri, vaikka se tuntuikin Santerista pahalta. Hän kuitenkin ymmärsi, ettei Tatu halunnut ottaa sitä riskiä, ettei asia olisikaan Marialle ihan ok. Hän oli jo menettänyt yhdet vanhemmat ja adoptioisänsä. Hän halusi pitää edes yhden äidin.

Tatu parka.

No, sitten Tatu oli vähän kuulemma opastanut Peteä, kehen kansainvälisiä käsimerkkejä kannattaa käytellä…

Pete on kyll tyhmä, mutta en mä ehkä mee kannattamaan sen huumevalintaa. Jonkinlaista sääliä tunnen... kai... Mutta tosta tuli hirvee flahsback, kun ala-asteella mun luokkalainen poika huutaa: "opettaja, opettaja! Joona näytti kansainvälistä käsimerkkiä" ja sai koko luokan repeämään.

Viimeinen ajatus ennen uneen vaipumista oli se sama toive, jonka hän oli esittänyt aiemmin. Olla onnellinen.

Ja sitte muistakaakin olla onnellisia tai muuten...   XD

Juuh. Ihan tyhmää että tää loppu. No kaikki loppuu aikanaan, mutta tyhmää se on silti.
Tein muuten yhdessä tapahtumassa pinssin jossa lukee "satutanterismi". Tosi moni on multa tullu kyselemään mitä se tarkottaa, ja aina vaan vastaan: yks juttu *virn*
Yhtenä päivänä ennen liikkatuntia yks tyttö kysy multa mitä se tarkottaa. Se on ihan kauhee tyyppi, joten kaikkein viimiseks mä sille sitä rupeen selostamaan. Vastaan sitten tavalliseen tapaani ja sitte yks sen kaveri tulee siihen: "mäkin kysyin sitä, mutta ei se kertonu. Mä katoin sanakirjastakin, mutta ei löytyny". Saatiin makeet naurut kaverin kanssa.

Joo, no, mä rupeen varmaan lopettelemaan tätä hehtaarikommenttia. Tai ainakin puolen hehtaarin kommenttia.

Kiitos tuhannesti ja oikein iso hali tästä koko tarinasta!!  
Musta tuntuu että noi kiitokset ei riitä... hmm... ... ... no LOPUTTOMAN PALJON KIITOS. NIIN JUST. OIKEIN ISOLLA KIRJOTETTUNA! Ei se silti riitä.

Kiitos *hali*

[Napp]

ISUDIFYU ! aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaw mirkku tä oli söpö ja sulone ja awaaawawaa :3 <3 ja sun kirjotustyyli on aaaaaaaaaaaaaaaa ihana hihihi tykkään <3

hihi, hihittelin  wilman wilmutteluil (ihkuttelul, mut wilma muoto) tuol noi, mut sit ne katos ): muistan ku sut sillo lisättii siihe yhteismsn tyylii ekaa kertaa ja sit oli vähä jäist >8888888888DDDDDDDDDDDd wilma oli sillee "onks jollai foxraini mesee" 888DD ihihihhi naurattaa. ei kyl enää oo jäist, nyt o vaa vähä vuohist. tä o sit varmaa pisin kommentti ikinä minkä oon kirjottanu niii je, ooks ylpee !

"Rauha, Myrskytuuli!" Tatu rauhoitteli Santeria, joka oli kääntänyt helpotuksen ja nolostuksen määrätietoiseksi ärtymykseksi. "Mikä helvetin Myrskytuuli?" Santeri virnisti heti selvästi rennompana. "Se on semmosesta hevoskirjasta. Se on sen hevosen nimi", Tatu selitti aivan kuin olisi puhunut jääkiekko-ottelusta tai muusta yhtä miehekkäästä. Santeri katsoi häntä epäluuloisesti ja tokaisi: "Mä en voi uskoo, ettei kukaan muka oo arvannu sun homoutta. Siis luetsä jotain hevoskirjoja?!" Tatu kohautti olkiaan viattomasti. "Mulla on pikkusisko, man. Sitä paitsi se kirja oli oikeesti aika koskettava." Santeri ei voinut muuta kuin nauraa epäuskoisesti. Mitähän kaikkea Tatusta vielä paljastuisikaan?

PONIPOIKA, PERKELE !!!!!!!!!!!!

parisuhteeseen kuului kaikenlaistien ruumiinosien imeskely.

voivittu nauroin varmaa joku puoltuntii 88888888888D

[foxrain]

Cherina: Eipäs mitään Mulla on tää vastaaminen kans viivästyny vaikka oon kyllä lukenu kommentit iloisin mielin^^ Eli tässäpäs tulee. Tatun fan club taas vauhdissa :"D Se on vaan hienoo Jeps, yli-innokkaat äidit no fun -.-" Omaani näkee mun poikaystävän jokaisessa pojassa, jonka mainitsen :"DD

Onhan se aika julmaa nauraa Tatun kauhealle anopin kohtaamishetkelle, mutta ehkä se on ansainnut sen Kirja, joo :"D Kai tätä vois joskus johonkin kirjoituskilpailuun tarjota, mutta enpä ole julkaisemaan vielä ollut lähdössä : DD Tuskinpa WSOY ihan syttyis >___<
Jokainen meistä tuntee jonkun tollasen tyypin, jonka naamakin saa repeemään :"D Varsinaisesti Tatu ei ehkä kuulu niihin, sen ilme vaan oli hassu. (Joomoi, awwittelen sille, mut sulan aina ku kuvittelen kattomassa kahvikupin takaa sillee viattomasti... *__*)

Ei mekkoa Santerille, vaikka se suhteen nainen onkin :"D Ei ei ei. Plus se mekkoilu ei kans ehkä iskis Tatuunkaan. Mut se baby ois kyllä söpö... *virnistää ilkeästi ajatellessaan jatko-osaa* Onnea sen Sinuhen kanssa, toivottavasti oot saanu lukemisen päätökseen :"D Jeps, Tatu Huittinen pään alla ei vaan oo niitä parhaita asioita parantamaan keskittymiskykyä. (Ja kysehän EI ole fiktiivisestä hahmosta, jonka olen vieläpä itse keksinyt... :"D)

Ei se Santtu oikeest halunnu ehdotella (kai se ees oli Santtu eikä Tatu? ) mut ku se on vähä alitajuisesti kiimainen. Hahaa, pusukohtaus. Varmaan mun suosikki koko novellista. :3 Hyvä jos se oli onnistunut. Fritsu... (8

JEIJ, sääliä Peteä kohtaan! Viimeinkin! Joku! Mä olen vaan ypöyksin ollut sen puolella ja kaikki dissaa sitä ku se on ilkee ja kylmä (Eihän se toki tee ihmisestä ärsyttävää :"D) KIITOS. Vois perustee Pete-fanclubin. Jossa oon yksin. Nyyh. Angst.

Jospa ne uhkailtuina muistais olla onnellisia :"D

Siis et usko, miten paljon mä sulin tolle pinssille. Siitä on sitten oikein tollanen... juttu, ISMI tullut Mulla on taas semmonen epätodellinen olo, oikeastiko joku tykkää jostain mun kirjottamasta näin paljon O__o Ihan järkyttävän hienoa. Mä olen kyllä sitä mieltä, että herrajumala tässä on puutteita, yksi yö mietin kaikkea mikä tässä kusee, mutta amatöörityötä kun on...
Mutta toivottavasti niille idiooteille ei selviä Satutanterismin salaisuus Kiitos ihanasta kommentista (ja AWWS toi pinssi!!! Ä__Ä) <3

Napp: Oon tosi ylpee, Raipusein! A__A Ihanaa että tykkäsit tästä. Muakin hellyttää nuo Wilman pre-kettujengi-kommentit, hihii :> Mä muistan et mä aattelin siitä jo sillon et se vaikuttaa mukavalta ja siistiltä ja tykkäilin sen kirjotuksista jne. Siks mä päätinkin kysyä niistä Franksin synttäreistä, ja kuhun se johtikaan ^___^ Vähäkös kivaa. Aww, nyt tuli nostalgiaolo.<3
ÄÄHHÄHÄHÄÄ, arvaapas repesinkö tolle ponipojalle :"DDDDD Vannon etten ajatellu sua alitajusesti ton kirjoittaessani. :""")
Ja olipas yllätys, et koko novellin suunnilleen ainoa pervo kohta vetoo suhun XD
Njoo, kiitos kommentista^^ <3

[foxrain]

Laitan mun ficcilistaukseen postin siitä, mitä jatkolle kuuluu.^^ Sieltä saapi käydä lukemassa. Linkki löytyy allekirjoituksesta, se täältä-sana.^^

[Milkholic]

Eilen alotin lukemaan tätä, tänään luin loppuun.

En nyt osaa sanoa, saanko mitään häkellyttävän hyvää rakentavaa tähän viestiini sisällytettyä, koska oon vaan niin ällikällä lyöty.
Sä osaat kuvailla tosi hyvin, etkä toista itteäs. Sun kuvailus on värikkäitä, sellasia, joita moni ei keksisi tekstiinsä laittaa.
Mitään suurempia virheitäkään en löydä, pieniä kirjoitusvirheitä lukuunottamatta, mutta ne eivät edes häiritse.
En nyt muista onko kyse ensimmäisestä osasta, mutta kuitenkin, se oli hieman sekava, pääsin kuitenkin juoneen kiinni.

Kaiken kaikkiaan tosi ihana kokonaisuus. Toivon että saat sen toisen osan ulos. 

[Kamelipullakaulin]

no vooooi vähän oli IHANA <3

Mä olin ihan hermoraunioina kun piti lopettaa lukeminen siinä vaiheessa just, kun se joku tuli sinne oven taakse ja sit en päässy lukee hetkeen : D: DDD

Oli tosi hyvä ja mä tykkäsin sun tavasta kirjottaa ==)<3

KIITOS !

[tirsu]

Löysin tän vahingossa ja vähän matkaa luettuani ekaa lukua, olin koukussa. Tää oli tosi hyvä - uskomattoman hyvä.
Äh, en keksi mitään järkevää sanottavaa. Olen ihan sanaton.
Kuvailit todella kivalla ja jännällä tavalla ja juoni oli mielenkiintoinen, mukaansatempaava. Hahmot olivat loistavia ja uskottavia, niihin pystyi samastumaan.
Tatu ja Santeri olivat oikein söpö pari. Tosin, olin ihan varma että vikassa luvussa niille tulee ero. En oikein tiedä miksi, mutta samapa tuo, kun ei sitä eroa tullut (ja se oli hyvä).
Joissain kohtia oli jotain mainintaa jatko-osasta. Onko sellainen tulossa? Toivottavasti, sillä olet taitava kirjoittaja.
Joo, tämä oli sitten tässä, koska en sitä järkevää sanottavaa vieläkään keksi.
-tirsu

[Nelea]

Tää tuli luettu vähän niikuin puoli vahingoss ja kannatti Loistavaa teinislashiä. Yhden pienen kirjoitusvirheen jostain alkuosasta löysin, mutta arvaa huviksesi otinko ylös -.-

Kokonaisuudessa hyvä ja nautittava lukukokemus. Sitä jatko-osaa odotan kyllä kuin kuuta  nousevaa. Tässä pidin siitä, että et tehnyt "ja kaikki elävät onnellisina".- loppua, vaan.. no tuollasen, millaisen teit ^^
Olisko sitten jatko-osassa vähn korkeamman materialin vuoro :3?

[April]

No niin! Vihdoin ja viimein sain tämänkin päätökseen.
Miulla on paha tapa jättää kaiken lukeminen kesken, ja niin kävi taas kerran.
Mutta tänään otin itseäni niskasta kiinni ja hilpaisin loppuun asti.

Siulla on mukava kirjoitustyyli. Se olikin pääsyy siihen, miksi mie tätä jaksoin lukea.
Tässä oli aika lailla perusteinislash-juoni, ja ajattelin, että ei tällaista jaksa lukea, kun saman tarinan on lukenut eri ficcien muodossa jo niin monta kertaa aiemmin. Mutta ensimmäinen luku vakuutti heti; se sai miut haluamaan lukea koko stoorin hamaan loppuun asti. Toimiva kokonaisuus, pidin kyllä ehdottomasti.
Ihania kuvailuita, en jaksa etsiä kaikki söpsispöpsis-kohtia, mutta tykkäilin kovasti. Samoin kuin jotkin hassun piristävät virkkeet tai sanat aina jossain satunnaisissa väleissä. Ai että, kivoja olivat.

Pystyin jotenkin samaistumaan Santeriin kovasti. Miulle on käynyt aika samalla tavalla erään henkilön kanssa viime aikoina.
Ajattelin juuri, että toivottavasti tämä ficci ei ole nyt enne. Eräs hassu sai kuulla mesessä siitä, miten en halua kokea erästäkin sänkypainikohtausta ja etten nyt vain saisi vaikutteita tästä ja kutsuisi erästä henkilöä meille vähän vilkaisemaan paikkoja. :'D Mutta eipä tässä, oli ilahduttavaa lukea näinkin samaistuttavaa tekstiä.
Erityisesti tykästyin Santeriin, onhan itselläni päähenkilön yhtenä kaverina Santtu-poika myöskin.
Tatukin on oikein kivsu, mutta en vain jotenkin osannut kuvitella häätä aasialaiseksi.
Ja aina positiivisia ovat tuollaiset ymmärtävät kaveriporukat.
Miusta oli myös hirmukivaa, kun tässä ei keskitytty pelkästään pääpariin, vaan olit keksinyt kaikenlaisia sivuongelmia päähenkilöiden ystäville.
Tapahtumat tosiaan etenivät nopeasti, mutta niin vain käy joskus. Se saattaa tuntua epärealistiselta, mutta joskus tuollaisen suhteen kehittymiseen ei oikeasti tarvita kuin se jokunen viikko.

Tämä oli sellainen ihana hyväntuulenficci, jota lukiessa tekee mieli kuunnella kivaa musiikkia ja hymyillä päättömänä jokaiselle.
All in all, tykkäsin kovasti. ♥

[jools]

Awwws    Ommeinaa hyvä
Jatko osaa odotellessa

[Saappaaton]

Huh! Luin kokonaisuutena yhdeltä istumalta ja ihastuin kyllä Satutanteriin. <3

Olen aina ollut huono kirjoittamaan pitkiä kommentteja, joten tämäkin jää luultavasti säälittävän lyhyeksi. -.o Kuitenkin mainittakoon, että kieli oli ihanan eläväistä ja naurunpyrskähdyksiä karkaili huulien välistä niin usein, että jos kaikki hyvät kohdat quoteaisin, saisin lainata tähän yli puolet tarinasta. Eikä minulla vain yksinkertaisesti riitä tarmo siihen. : )

Kieliopillisesti en sano kuin sen verran, että pongasin yhden vihreen (ja hukkasin sen, joten tästäkään huomautuksesta ei ollut käytännönhyötyä), ja sekin kyllä muistaakseni oli näppäilyvirhe, eikä esim. pilkku- tai muu vastaava kielioppivirhe.

Haluaisin satuilla kauheasti kaikkea, mutten osaa. (: Pidin tästä todella paljon ja jatkoa haluaisin mielelläni lukea, kun tämä jäi monelta osaa kesken! Anteeksi jos toistan kauheasti muiden kommentteja, kun en jaksanut 14 sivua ja yhtä kommenttia lukea läpi ajatuksella. ^____^''

[foxrain]

Anteeksi, etten ole vastaillut kommentteihin, olen kyllä käynyt pikaiseen nämä lukemassa mutta en ole finitellyt kunnolla aikoihin. Tässäpä nyt sitten kasa kiitoksia sinnepäin!

Milkholic: Kiitos paljon kommentista, joka oli hyvinkin rakentava! Kiva että kuvailu viehättää, sille kai mun teksti rakentuu. Minäkin toivon ja uskon että Satutanteri II näkee vielä joskus päivänvalon, ajankohdasta en kyllä sitten taas sano yhtään mitään. Kiitos!!

Kamelipullakaulin: Hahah, mä en usein kirjoita cliffhanger-loppuja, joten huono tuuri, että ainoan kerran kun niin tein, jouduit pitämään taukoa XD Kiva jos novelli miellytti, kiitos hirmuisesti kommentista

tirsu: Oi oi oi, kiitos hirmuisen paljon ^____^ Jatko-osaa olisi tosiaan tarkoitus jossain vaiheessa kirjoitella, mutta mulla on pitkä ficci kesken, joten kirjoitan sen ainakin melkein valmiiksi, ennen kuin aloitan kakkososaa tähän. Juoni on kyllä jo olemassa ja silleen Kiitos paljon kommentista

aleneist: Hihhih, jokunen typo sinne on varmasti jäänyt, minä kun olen laiska oikolukemaan näitä Mutta jospa se sieltä karsiutuu joskus kommenttien ja ilmoitusten myötä Jatko-osahan olisi siis tarkoitus tulla, ja siitä tulee näillä näkymin aika erilainen kuin tästä. Tää on tällainen valoisa ja kevyt, jatko-osassa on enemmän draamaa, vähän synkempi yleisväri, ja kyllä - korkeampi ikäraja. XD Kiitos kiitos miljoonasti kommentista!^^

April: Oihh, kiitos~!^^ On aina mukavaa kuulla, että on onnistunut luomaan tarpeeksi realistisia hahmoja, jotta niihin joku pystyy samaistumaan XD Toivon että sinulle ja sinun "Tatuselle" kävi sitten loppujen lopuksi hyvin Sänkypainihan saattaa olla vallan mainio iskukeino >_<
Myönnän, että pääjuoni oli nolottavan mielikuvitukseton, mutta hyvä jos sen ympärille rakentunut tarinakokonaisuus on kuitenkin innostanut lukemaan koko novellin :"D Toisaalta tarinan pohjana oli halu kirjoittaa perusteinislashia, jota itse kuitenkin luen aina mielelläni, eli siinä määrin onnistuin tavoitteessani xD
Hahah, ja nopean etenemisen puolesta täytyy sanoa, että henkilökohtaisella kokemuksella voin kertoa, ettei se suhteen syntyminen aina niitä kuukausia vaadi :"D Juttu voi tuntua oikealta vaikka... päivässä
Tunnelma tässä novellissa on tosiaan aika yleisaurinkoinen ja sellainen hattarainen, mutta se on kiva jos lukeminen piristi Kiitos paljon hienosta kommentista~^^

jools: Kiitos kommentista, toivottavasti saan jatkon tällä vuosisadalla kirjoitettua

TouchOfDeath: Ei haittaa vaikka tulee samaa asiaa kuin muissa kommenteissa, pääasia että kommenttia ja asiaa tulee! Kiitos siis paljon sinullekin, kun vaivauduit kommentoimaan. Hyvä ettei kielioppivirheitä löytynyt, typoja siellä saattaa pienviljelyksinä löytyäkin Hauskaa, että ilmaukset ja kieli naurattivat ja että pidit tarinasta. Toivottavasti luet jatkonkin sitten joskus, kun se tulee. Kiitos paljon!!^^

[Lasilintu]

Awwwws.. Söpöimpiä orginaalificcejä mitä oon lukenut. Aivan ihana.<3  Syytän sinua valvottamisestani (en pystynyt lopettamaan lukemista ja kappas...! Kello onkin jo kolme yöllä/aamulla...).

Jospa sitten jotain rakentavaa.
Virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia en bongannut ja teksti oli sujuvaa ja helppolukuista. Kaikin puolin siis mukavaa luettavaa. Hahmot olivat realistisia ja niitä oli moneen lähtöön; pystyisin hyvin kuvittelemaan tällaista tapahtuvan todellisuudessakin
Hiukan ehkä häiritsi erityisesti Santerin tietynlainen tyttömäinen höpöttämisen tarve suhdekoukeroistaan, mutta toisaalta, kun jätkä kerran on homo niin se hänelle suotakoon. Homoissa kun nyt sattuu olemaan usein hieman tyttömäisiä piirteitä. 

Odotan todella innoissani jatkoa Satutanterille! ^^

~lasilintu

[DarkMessiah]

Voi, tää oli aivan ihana <3 yhdeltä istumalta luin kokonaan, Tatu on ihana, mut niin on kyllä Santerikin jatkoa innolla odotellessa, anteeks etten osaa sanoo oikein muuta Hyvä kirjottaja!