Name: Satua vai painajaista?
Rating: K-11
Fandom: She’s the man - elokuva
Pairing: Duke/Viola, Justin/Viola, Duke/Justin
Genre: het, slash
Beta: ei
Summary: Duke ja Justin taistelevat edelleen Violan huomiosta. Viola on Duken kanssa, mutta Justinin alituinen puuttuminen asioihin häiritsee nuortaparia. Totuushan on, että kolmiodraamassa joku jää aina yksin - kuka tällä kertaa?
A/N: TD:n haasteeseen, lempielokuvastani. Toivottavasti pidätte - kommentoiminen sallittua
***
Nyt, kun kaikki tiesivät Violan salaisuuden ja hän oli jopa päässyt Illyrian joukkueeseenkin, hän päätti jäädä kouluun. Rehtori ei kuitenkaan sallinut Duken ja Violan asua samassa huoneessa, vaikka he molemmat vakuuttivat, että siitä ei olisi heille mitään haittaa. Duke sai siis kämppiksekseen Sebastianin – ja tällä kertaa oikean Sebastianin. Viola taasen majoittui Eunicen kanssa, joka oli ainoa huonetoveriton ihminen, jonka hän tunsi. Viola siis raahasi vähäiset tavaransa tyttöjen asuntolassa sijaitsevaan Eunicen huoneeseen. Hänen tavaroidensa pieni määrä johtui siitä, että lähes kaikki vaatteet, joita hänellä oli ollut mukanaan, olivat Sebastianin. Hänen täytyisi käydä kotonaan hakemassa tavaransa. Onneksi oli viikonloppu, ja vapaata.
Kun Viola työnsi juuri saamansa avaimen huoneen 158 lukkoon ja avasi oven, hän totesi, että Eunice ei ollut siellä. Hän heitti tavaransa sängylle ja istuutui siihen mietteliäänä. Hänen katseensa osui oven vierellä lojuvaan lappuun. Hän kurtisti kulmiaan, nousi ylös ja poimi paperinpalan lattialta. Hän käänsi sen ympäri ja luki:
Hei, Viola!
Tahtoisitko lähteä kanssani syömään tänään?
Ajattelin, että voisimme mennä Cesarios’in sijasta jonnekkin muualle.
Minulla on sinulle yllätys, en kerro mihin olemme menossa. En pääse
hakemaan sinua, koska olen juuri nyt vanhempieni luona toisella puolella
kaupunkia. Mutta voisimme nähdä vaikkapa Barkstreetin ja 48. kadun kulmassa,
sinne ei ole kampukselta pitkä matka. Nähdään siinä kello 20.00.
DukeViolan huulille nousi hymy. Duke. Hän hengitti syvään ja heitti lapun sängylleen. Hänen täytyisi todella käydä kotona, hänellä ei ollut mitään päällepantavaa.
***
Tilattuaan taksin ja kerrottuaan osoitteen Viola vaipui taas syvälle ajatuksiinsa. Mihinköhän Duke aikoisi viedä hänet? Hänen vatsanpohjaansa kutitteli jännityksestä.
”Hei, äiti!” Viola huikkasi astuessaan ovesta sisään. Vastausta ei kuulunut. ”Sebastian?”
Mutta kukaan ei vastannut. Viola totesi, että oli talossa yksin. Hyvä – saipahan hän sentään pakata tavaransa rauhassa.
Käytyään vaatekaappinsa läpi ja otettuaan tarvitsemansa tavarat ja vaatteet kahteen isoon laukkuun, Viola vilkaisi kelloa. Hänelle alkoi tulla kiire. Hän vaihtoi pikaisesti vaatteensa, kohensi hiuksiaan ja lisäsi meikkiä hitusen. Kai hän nyt kelpasi. Valkoisessa villapuserossaan ja lyhyessä farkkuhameessa Viola asteli ulos ja hyppäsi taksiin, joka oli tullut juuri sopivasti. Hän pyysi ajamaan kampukselle, ja nopeasti hän kävi viemässä tavaransa huoneeseensa (Eunicea ei näkynyt vieläkään) ja hyppäsi taksiin, joka odotti häntä pihalla hänen pyyntönsä mukaisesti. Häntä jännitti. Mitäköhän Duke oli illaksi suunnitellut?
***
A/N2: Anteeksi taas kerran lyhyet lukuni... Kommenttia? Ja voin näin - aluksi, lopuksi tai alun lopuksi - kertoa, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää...
