Nimi: Miesversio Baby Janesta
Kirjoittaja: Tulejo
Beta: Zarroc
Ikäraja: K11
Genre: Angst, jonkinlainen romance ja hitunen slashia ja hettiä. Draamaa nyt ainakin :'D Vaikeeta.
Varoitukset: Jonkin sorttinen itsetuhoisuus.
A/N: Tää on näitä "keskellä yötä outoja tajunnanvirtoja"... Osallistuu Sanabooliin, josta sain hellä, sininen, nokinen / satakieli, kansalainen, ovenkahva / potkia, nauttia, unelmoida. Ja sanoja tässä on sen tasan 250. En tosin enää tiedä, minkä ohjelman mukaan laskisin... OpenOffice sanoi 249, Scrivener 250 ja muita en käytäkään. Scrivenerii käytän enemmän ja yleensä sen mukaan lasken sanat, joten olkoon. Enpä nyt oikein tiedä, miten tämän alustaisin... Nooh, toivottavasti tykkäätte kuitenkin tästä kummajaisesta (jos vertaa mun muihin teksteihin!!). Niin ja siis Baby Janella tässä viittaan Sofi Oksasen sen nimiseen kirjaan. Suosittelen lukemaan!
Miesversio Baby Janesta
Satakieli lennähtää puun oksalle. Minä nautin olostani siinä terassilla, kun otan aurinkoa. Taivas on sininen ja niin kirkas, että minä joudun varjostamaan kädellä silmiäni, jos haluan nähdä jotain.
Unelmoin kauniista kesäilloista heinäkuun helteellä, hellästä kosketuksesta ihollani, kun sinun noenmustat silmäsi kartoittavat minun ihoni virheitä. Katseestasi tulee mieleen nokinen nuotiopannu, se, jolla keitimme aina kahvia metsässä ollessamme.
Käännähdän vatsalleni tarjoten selkäni poltettavaksi auringolle. Minun tekisi mieli potkia ja hakata seinään lommo, pamauttaa niin monta kertaa, että rystyset ja jalat olisivat vereslihalla ja joku voisi korjata minut kuntoon.
Unelmoin siitä, että jonain kauniina päivänä ovenkahva painuisi alas ja täyttäisit taas huoneet noellasi, polttaisit minua jälleen katseellasi. Unelmoin, että tajuaisit jättää sen alemman luokan kansalaisen, joka käyttää sinua vain hyväkseen.
Nousen turhautuneena, menen takaisin sisälle ja yritän eläytyä jälleen arkeen isäpuolena. Minun on pakko siirtyä elämässä eteenpäin, näin usean vuoden jälkeen. Kulissi on aina kulissia, en halua sitä ikuisesti, mutta en voi saada korppitukan kanssa haluamaani, joten joudun tyytymään tähän. Halpa rivitaloneliö, kaksi kakaraa ja vaimo ei kuulosta kovin hyvältä vapaan homokulttuurin jälkeen, mutta en enää jaksa välittää.
Törmäsin kerran sattumalta vanhaan ystävään, vaimo käveli vierelläni, minä työnsin rattaita, toinen lapsi käveli toisella puolellani. Tuttu mies tuijotti minua pitkään, mutta ohitin hänet huomioimatta mitenkään. Tuntia myöhemmin korppihiuksiselta mieheltäni tuli viestiä, että olen sitten vaihtanut kerhoa. En ikinä vaihtanut. Sinä pakotit minut vaihtamaan.
Tajuan elämäni kuulostavan miesversiolta Baby Janesta, mutta päätän olla välittämättä ja tartun 6-vuotiasta tyttöä kädestä. Minä saan luoda itse oman elämäni, nyt siihen kuuluu kolme ihmistä, ja minä unohdan korppitukan.
