Kirjoittaja Aihe: The Avengers: Kaikenkarvainen sakki // S  (Luettu 2360 kertaa)

hedge14

  • Tähtikavaltaja
  • ***
  • Viestejä: 386
The Avengers: Kaikenkarvainen sakki // S
« : 22.08.2012 17:37:30 »
Nimi: Kaikenkarvainen sakki.
Kirjoittaja: hedge14
Fandom: The Avengers
Ikäraja: S
Genre: alkoholikatkuinen fluff/humor?
Hahmot: kaikki Kostajat
Summary: "Hankkeen tarkoitushan ei ollut kerätä pelkästään yhteen mitä ihmeellisempiä henkilöitä."
A/N: Albumihaastetta varten kirjoitettu pikkuinen ficlet. Biisinä Blackmore's Night - All for One.

-Kaikenkarvainen sakki-

Tony Stark vetää vahingossa nenäänsä neljännesosan viskilasistaan. Taustalla Thor ja Clint  purskahtavat nauruun. Tonyn asunnon on vallannut Kostajien moninainen joukko, kun yhdessä he juhlivat onnistunutta tehtäväänsä.

Natasha nojaa baaritiskiin ja hymyilee vinosti Tonyn kärsimykselle. Hänen oma lasinsa on sekin jo tyhjä.

"Menikö kieli solmuun?" nainen kysyy ja kaataa itselleen lisää kookosviiniä.

Tony yskii ja saa lopulta sylkäistyä viskikatkuisen vastauksensa.

"Ei kun viskiä nenään. Mitä sinä oikein sanoit?"

Natasha hymyilee vieläkin. "En mitään."

Bruce istuu yksin nurkassa ilman lasia. Hän seuraa terävällä katseellaan Tonyn huutelua Natashan perään, kun nainen ei suostu toistamaan lausetta, joka alkoholin Tonyn nenään alunperin oli ajanut. Natasha kulkee laajan olohuoneen läpi Steven luo ja istahtaa sohvalle hänen viereensä.

Tony luovuttaa ja äkkää Brucen yksin nurkassa. Hän nappaa vielä kokispullon mukaansa ja lähestyy tiedekaveriaan iloisesti hyppien.

"Sinulle", hän sanoo, kun ojentaa jääkylmää kokispulloa Brucelle. Hän ottaa sen vastaan huokaisten ja tarkistaa pullon korkin. Ainakaan Bruce ei voi nähdä, että se olisi aukaistu, mutta jos Tony todella tahtoi terästää Brucen limut, ei hän sitä pelkästä korkista huomaisi.

Hänen tekee mieli juosta labraan ja testata limun alkoholipitoisuus.

Tony kohottaa kulmiaan kuin haasteena. Se ainakin on merkki, että Brucen ei kannata juoda sitä. Toisaalta, Tonyn huonekalujahan nämä olivat...

Thor läimäyttää Clintin selkää hieman liian kovaa ja mies melkein lysähtää lattialle. Thor irvailee jotain maanasukkien heikkoudesta, mutta hän sanoo sen hyväntuulisesti ja pahaa tarkoittamatta. Clint ei kampea ylös lattialta, vaan yrittää kampittaa Thorin alas. Se ei ota onnistuakseen, vaikka hän roikkuu jumalan jaloissa kaksinkäsin kiinni.

Äkkiä Steve nousee koristetyynyjen ja Natashan välistä, ja yrittää hiljentää joukon.

Kestää kauan, ennen kuin Clintin ähinä lattianrajassa loppuu, Tony lopettaa kinastelemisen Inglis–Tellerin yhtälöstä Brucen kanssa, tai Thor lopettaa nauramisen.

"Aion pitää puheen, ja te kuuntelette", Steve sanoo mahdollisimman vakuuttavalla äänensävyllä.

Tony tirskuu ja huudahtaa: "Maljapuhe. Ilman maljoja ja snapseilla."

Niinpä hän juoksee baaritiskille ja Steven vastustelusta huolimatta kaataa kaikille vodkasnapsit. Hän jakaa ne mahdollisimman nopeasti, sillä vaikka Steve oli niin helkutin hauska ärsyttää, taisi kapu olla aika tosissaan. Tony tyrkkää viimeisen lasin Steven itsensä käteen ja kumartaa teatterillisesti.

Steve huokaa, mutta ei valita. Hänellä on puhe pidettävänä.

"Arvoisat herrat-"

Natasha rykäisee merkittävästi kurkkuaan. Tony tukahduttaa naurunpurkauksen käteensä.

"... ja nainen. Haluan kertoa teille Kostajista."

Viimeinenkin ääntely pysähtyy, vaikka Tony tahtoisikin selvästi hihkaista. "Se olemme me!"

"Hankkeen tarkoitushan ei ollut pelkästään kerätä yhteen mitä ihmeellisempiä henkilöitä. Tarkoituksena ei ollut antaa kaikkien egoille tilaa tai esitellä ryhmän mahtia muille."

Steve hakee katsekontaktia yleisöönsä, kuten hyvän puhujan pitäisi, ainakin koulun äidinkielen tuntien mukaan.

"Meillä on ollut mutkia matkassa. Olemme tapelleet keskenämme kuin pahaisetkin kakarat, silloin kun meidän olisi pitänyt olla tiiviisti yhteistyössä."

Se oli jotain, mitä kukaan Kostajista ei halunnut muistella.

"Mutta me pääsimme niiden yli. Me teimme kaikkemme, annoimme kaikkemme. Olimme valmiina kuolemaan tämän maailman puolesta. Ja Tonya lainaten; jos emme pysty pelastamaan maata, me ainakin kostamme sen puolesta."

Steve kohottaa lasiaan kohti kattoa.

"Olen ylpeä meistä. Olemme hyvä tiimi."

Thor kohottaa lasiaan myös ja lausuu vakavasti, ylpeästi. On ihmeellistä kuinka jumalakin voi kumartaa ihmisten päättäväisyyden edessä.

"Kostajille."

He juovat lasinsa tyhjiksi. Rento tunnelma palautuu melko nopeasti, mutta siihen on tarttunut Steven äänestä aimo annos lisää ystävyyttä. He juhlivat.

Kaikki yhdessä.
« Viimeksi muokattu: 12.11.2014 11:14:43 kirjoittanut Beyond »
Sit back, no song is written, It’s nothing you thought of Yourself
It’s just a ghost, came unbidden
To this house

hedge14

  • Tähtikavaltaja
  • ***
  • Viestejä: 386
Vs: The Avengers: Kaikenkarvainen sakki // K-7
« Vastaus #1 : 17.09.2012 19:25:44 »
Hei Lupa!

Kiitos kommentista ja asiallisesta palautteesta. Tuo repliikkien kielioppi oli näköjään päässyt aika tehokkaasti unohtumaan. Käytin aiemmin sitä pilkkua ihan oikein, mutta se näyttää silmiini jotenkin tyhmältä, ja on varmaan siksi kadonnut pois. (Olisin voinut vannoa, että siihen oli jokin oikea kieliopillinen syy, mutta se taisi liittyä vain tuohon kuinka pilkkua ei tule kysymys- tai huutomerkin jälkeen...)

Hyvä, jos tämä kuitenkin toi hyviä fiiliksiä ja tuntui mukavalta pikku hetkeltä, joka sopisi elokuvan loppuun. Yritin tietty antaa kaikille Kostajille saman verran huomiota. Tony tosin on persoona, joka vati itselleen lisää. Toivottavasti tämä fic oli lämminhenkinen osoitus siitä ystävyydestä, jonka huomasin elokuvassa (tai olin huomaavinani.)
Sit back, no song is written, It’s nothing you thought of Yourself
It’s just a ghost, came unbidden
To this house